Onnittelin miestäni hänen syntymäpäivänään sanomalla "onnea kulta" samalla halaten. Vastaukseksi tuli "no kiitos, "kovasti"". Tuon sanan kovasti hän sanoi ilkeällä, venyttävällä äänellä. Myöhemmin sanoin, että minulla on yllätys yläkerrassa. Hän vastasi siihen, että "aha, haluankohan edes tietää". Ymmärsi kyllä, että kyseessä olisi synttärilahja.
Tuli tosi kurja olo. Ihan kuin mun onnitteluilla tai lahjoilla ei olisi mitään väliä. Ylireagoinko? Vai onko teidän mielestä ukkoni käytös ok? Ollaan noin nelikymppisiä, ukkoni on hyvissä hommissa, jossa täytyy osata käyttäytyä.
Tuli tosi kurja olo. Ihan kuin mun onnitteluilla tai lahjoilla ei olisi mitään väliä. Ylireagoinko? Vai onko teidän mielestä ukkoni käytös ok? Ollaan noin nelikymppisiä, ukkoni on hyvissä hommissa, jossa täytyy osata käyttäytyä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaikka on hyvissä hommissa niin ei se tarkoita että osaa naista kohdella hyvin.
No ei niin. Tää juttu sai vielä "parempaa" jatkoa. Lahjansa avattuaan se urpo totes, itsellekösi tämän ostit?!? Helv ku loukkaannuin, taas. Itsellenihän minä sen ostin, paketoin, tein kortin ja vein lahjan herran tyynyn päälle. Toki toki.... Ilmaisin hänelle, nyt loppu lahjojen hankinta, ku koko p....a meni niin pieleen.
Eikö hän osaa ollenkaan ottaa lahjoja ja huomiota vastaan? Pysty näyttämään tunteita ettei kasvot menisi?
En tiedä minkä ikäisiä olette, mutta minä olen sen jo yli kymmenen vuotta siitten tenyt selväksi että lahjoja ei ostella, ei joulunakaan. Tai..ainoat lahjat on sellaisia joiden tarve tiedetään. Mulla vaimo on saanut rannekellon jonka hän itse valitsi. Samoin hän kerran ihaili jotain korvakoruja, niin hän sai ne. Ainoat mieluiset lahjat joita olen eläissäni saanut on ollut yksi aamutakki (tarpeeseen) ja pari kertaa laadukas viskipullo. Kaikki muut lahjat mitä olen saanut on ollut turhaa krääsää. Kultakello jonka sain 40-vuotislahjaksi sukulaisilta oli älytön osto. (On ollut ranteessa kai pari kertaa parinkymmenen vuoden aikana) Jos olisi pitänyt olla kello niin vaikka Rolex samalla rahalla, sille olisi ollut ainakin käyttöä.
Samaa mieltä nimimerkki 6-kymppinen kanssa. Mieluummin hankin lahjan, jonka TIEDÄN, että sen saaja sen haluaa, ja mieluummin saan lahjan, jonka tiedän halunneeni.
Se on parempi kuin yllätyslahjat, jotka yleensä, sori vaan, epäonnistuvat surkeasti.
Sitten niitä on pakko hetki pitää nurkissa, ennenkuin vaivihkaa antaa eteenpäin..-.-'
En silti käyttäytyisi noin kuin APn aviomes teki. Kiitän aina lahjasta, ja arvostan edes yritystä ilahduttaa. :) En siis halveksi lahjan antajaa tai lahjaa, vaikken siitä erityisesti pitäisikään.
Ja jos puolisoni ostaa minulle jotain, arvostan sitä jo ihan sen takia, että hän on minua ajatellut, vaikkei lahja olisikaan se onnistunein. :)
Onko miehesi muutenkin ilkeä, vai tuliko hänen reaktionsa sinulle yllätyksenä?
Voisi johtua myös siitä, ettei oikein osaa näyttää tunteitaan?
Mutta kyllä oli siis minustakin hyvin ikävästi häneltä reagoitu, vaikkei lahja ehkä sitten miellyttänytkään. :/
Olisin itsekin loukkaantunut kyseissä tilanteessa. Voisi kieliä myös arvostuksen puutteesta sinua kohtaan?
Joko kysyt asiasta mieheltäsi, tai jatkossa jätät onnittelut ja lahjat hänen osaltaan unholaan. :) Voihan se olla, että hän pitää syntymäpäivää turhanaikaisena hömppänä. (Tai ehkä häntä masentaa vanheneminen, jolloin synttäritkään ei tunnu kivoilta..).
Jätä mies, jos on ilkeä. Älä käytä sanaa "kulta", se voi ärsyttää koska se on omistava lause tavallaan tai sana? Onnittelu ja halaus vaan, ilman liikaa imelyyttä ja liikaa huomiota. Mutta kuka jaksaa varoa loputtomiin, ei sellainenkaan ole oikeaa elämää. Inhoaako mies halausta ja muuta sinulta, onko hän ärsyyntynyt.
Mies ei halua tuollaisia yllätyksiä eikä lahjoja, koska hänellä on itsellään rahaa tehdä mitä hän haluaa. Hän kuvittelee, ettet osaa hankkia lahjaa? Toki olisi hyvä kysyä mitä toinen haluaa lahjaksi ja huomioida siten. Kaikki eivät pidä yllätyksistä. Ellei ole romanttinen tai muu sellainen, ja hänen makuunsa.
Mies olisi voinut olla aito (ei ollut) ja kiitollinen jotenkin. Olet oikeassa ettei hän välitä lahjoistasi eikä ehkä onnittelusta. Silti äänensävy on sellainen, ettei rakasta sinua... :( Ei arvosta naisia? Tai sinua? Kukaan muu kuin kiusaaja ei venytä ääntään.
En ihmettele että kurja olo tulee. Onko hänellä muita naisia? Onko uskollinen mies. Kun on hyvissä hommissa, neste voi nousta päähän ja muut kiinnostaa kuin oma nainen. Miehen arvomaailma? En usko että kuulit tai tulkitsit väärin häntä.