En tiedä onko aiheesta jo muualla keskusteltu, mutta en ainakaan pikaisesti selaamalla löytänyt, joten kirjoitanpa nyt tähän.
Olen ihan oikeasti miettinyt, mikä tuossa miehessä on, kun joka kerta kun jostakin tulee riitaa, hän raivostuu silmittömästi, puhuu minun puheeni päälle, ei kuuntele, haukkuu minut tymäksi, tolloksi, jne. Ja kun viimein saan suun vuoron, pakotan itseni puhumaan niin rauhallisesti kuin mahdollista ja ehdotan että keskustellaan asiallisesti ongelmasta, myönnän omia virheitäni ja lupaan yrittää työstää niitä, ehdotan yhteistä tekemistä jotta suhde voisi paremmin, ja lopuksi kysyn sopiiko tämä? Niin hän vastaa vain : turha tätä keskustelua on jatkaa, ei se johda mihinkään. -Siis miksi se ei johtaisi? Mielestäni ihan siksi koska hän ei ala keskustelemaan mistään mun kanssa niinkuin aikuiset ihmiset ja asiallisesti!
Hän syyttää kaikesta minua, sanoi eilen illalla, että kaikki meidän riitelyt on kuulemma minun syytä ja minun aloittamiani (mikä ei todellakaan ole totuus) ja jos sanon hänelle jonkun kritiikin hänestä itsestään, saan vain raivoisan tiuskaisun vastaukseksi, että ei kun vika on minussa! Hän väittää, että on huonolla tuulella vain minun takiani, vaikka en olisi tehnyt mitään väärää.
Hän ei siis kykene KOSKAAN myöntämään omia virheitään, vaan vika on aina muissa! Hän ei kuuuntele järkeä, vaan suuttuu ja puhuu päälle. Joskus jos yritän puhua hänelle järkevästi ja asiallisesti (omasta mielestäni ainakin näin) niin hän ei kuuntele vaan pakenee paikalta tai laittaa telkkarin huutamaan niin isolle, ettei minun ääneni kuulu. Joskus alan itkemään, koska olen niin sydänjuuriani myöten loukkaantunut hänen ivailuistaan ja raivoamisestaan, jolloin hän ehkä hetken ajan ymmärtää että on tosiaan loukannut, mutta sitten jatkaa taas sitä samaa laulua, jossa syyttää minua kaikesta. Ja usein on niinkin, ettei hän välitä tunteistani tuon taivaallista, vaan jatkaa vihanpitoaan.
Muita ärsyttäviä tilanteita ovat ne, kun vaikkapa vähän isommassa porukassa oltaessa hän on eniten äänessä, puhuu itsestään ja kehuu itseään, keskeyttää toiset ja hallinnoi keskustelua. Ja taas meidän suhteessamme hän ei ole kertaakaan kysynyt esim. minun lapsuudestani, nuoruudestani, ei ole kiinnostunut vaikkapa mun vanhoista valokuvista tai mitä olen ennen tehnyt, mutta puhuu omista vanhoista asioistaan usein, samoja asioita toistellen, ja ajattelee että kaikki ovat kiinnostuneita hänen elämästään. Kehuskelee menestyksillään ja omaa viisauttaan haluaa tiedottaa. Hän on myös monesti ulkopolisille henkilöille todella miellyttävä ja hauska persoona, mutta kukaan ei tiedä, millainen hän on kotona.
Ihan oikeasti, onko tuollainen ihan normaalia?
Olen ihan oikeasti miettinyt, mikä tuossa miehessä on, kun joka kerta kun jostakin tulee riitaa, hän raivostuu silmittömästi, puhuu minun puheeni päälle, ei kuuntele, haukkuu minut tymäksi, tolloksi, jne. Ja kun viimein saan suun vuoron, pakotan itseni puhumaan niin rauhallisesti kuin mahdollista ja ehdotan että keskustellaan asiallisesti ongelmasta, myönnän omia virheitäni ja lupaan yrittää työstää niitä, ehdotan yhteistä tekemistä jotta suhde voisi paremmin, ja lopuksi kysyn sopiiko tämä? Niin hän vastaa vain : turha tätä keskustelua on jatkaa, ei se johda mihinkään. -Siis miksi se ei johtaisi? Mielestäni ihan siksi koska hän ei ala keskustelemaan mistään mun kanssa niinkuin aikuiset ihmiset ja asiallisesti!
Hän syyttää kaikesta minua, sanoi eilen illalla, että kaikki meidän riitelyt on kuulemma minun syytä ja minun aloittamiani (mikä ei todellakaan ole totuus) ja jos sanon hänelle jonkun kritiikin hänestä itsestään, saan vain raivoisan tiuskaisun vastaukseksi, että ei kun vika on minussa! Hän väittää, että on huonolla tuulella vain minun takiani, vaikka en olisi tehnyt mitään väärää.
Hän ei siis kykene KOSKAAN myöntämään omia virheitään, vaan vika on aina muissa! Hän ei kuuuntele järkeä, vaan suuttuu ja puhuu päälle. Joskus jos yritän puhua hänelle järkevästi ja asiallisesti (omasta mielestäni ainakin näin) niin hän ei kuuntele vaan pakenee paikalta tai laittaa telkkarin huutamaan niin isolle, ettei minun ääneni kuulu. Joskus alan itkemään, koska olen niin sydänjuuriani myöten loukkaantunut hänen ivailuistaan ja raivoamisestaan, jolloin hän ehkä hetken ajan ymmärtää että on tosiaan loukannut, mutta sitten jatkaa taas sitä samaa laulua, jossa syyttää minua kaikesta. Ja usein on niinkin, ettei hän välitä tunteistani tuon taivaallista, vaan jatkaa vihanpitoaan.
Muita ärsyttäviä tilanteita ovat ne, kun vaikkapa vähän isommassa porukassa oltaessa hän on eniten äänessä, puhuu itsestään ja kehuu itseään, keskeyttää toiset ja hallinnoi keskustelua. Ja taas meidän suhteessamme hän ei ole kertaakaan kysynyt esim. minun lapsuudestani, nuoruudestani, ei ole kiinnostunut vaikkapa mun vanhoista valokuvista tai mitä olen ennen tehnyt, mutta puhuu omista vanhoista asioistaan usein, samoja asioita toistellen, ja ajattelee että kaikki ovat kiinnostuneita hänen elämästään. Kehuskelee menestyksillään ja omaa viisauttaan haluaa tiedottaa. Hän on myös monesti ulkopolisille henkilöille todella miellyttävä ja hauska persoona, mutta kukaan ei tiedä, millainen hän on kotona.
Ihan oikeasti, onko tuollainen ihan normaalia?
Vastaukset 45
Vanhimmat
En tiedä, onko hän narsisti, kun en ole pätevä tekemään diagnooseja. Mutta kusipää hän ainakin on. Herää vain yksi kysymys: miksi helvetissä olet vielä tuollaisen miehen kanssa?
Samaa mieltä edellisen kanssa, pakoon vaan. Minulla oli aivan samanlainen mies ja narsistiksi osoittautui, ja voin sanoa kokemuksen rintaäänellä että paremmaksi ei muutu pahenee vaan. Ja tietyt merkit ovat nähtävissä jo suhteen alussa jos on tietoinen narsistisen persoonan käyttäytymiskuvioista. Lähde pois ennenkuin hän rikkoo sinut ihmisenä ja tuhoaa sinun elämäsi. Narsisti vihaa naisia, ja kirjoituksestasi päätellen olet hänen vihansa kohde. Hän projisoi kaiken syyllisyytensä sinuun ja se ei muuksi muutu.Todennäköisesti on pettänyt sinua tai on jo salasuhde. Syyllisyys painaa ja sen hän projisoi sinuun.
Etsi itsellesi parempi mies, joka kunnioittaa naisia ja kykenee vastavuoroiseen parisuhteeseen. Hyvä opetus sinulle matkan varrelle tyypeistä, jotka ei sovellu parisuhteeseen. Älä ainakaan lapsia tee tuollaisen kanssa, vaikka se kuinka houkuttelisi sinua siihen. Sen jälkeen kun lapsi tulee tuollainen mies häipyy tai jatkaa itsekeskeistä elämäänsä ja käyttää teitä vaan hyväkseen.
joo ei tuo nyt ihan normaalilta hepulta kuulosta, suurin kysymys lienee MIKSI OLET HÄNEN KANSSAAN?!
miten sinä käyttäydyt riidellessäsi? huudatko sinä toiselle?
jos sinäkin huudat toiselle, etkä osaa PUHUA ASIOTA SELVÄKSI, niin ethän tällöin voi olettaa, että toinenkaan yhtään sen parempi olisi
jos taas toinen aloittaa silmittömän meuhkaamisen niin suosittelen etsimään sellainen ihmisen kumppaniksesi joka sinusta välittää niin paljon, ettei hänen mieleensäkkään tule alkaa olemaan aggressiivinen
Narsisti tai ei, mitä väliä sillä jos mies on pska.
Kuka pakottaa sinut olemaan ja elämään hänen kanssaan?
Mitä hyödyt tiedosta, jos mies täällä määritellään narsistiksi?
Helpottaako se yhtään?
Ajatteletko, että voit sitten paremmin niin kuin ymmärtää hänen mielenliikkeitään.
Voisin kysyä sinulta, oletko masokisti, kun roikut tuollaisessa ääliössä joka itkettää, syyttää, räjähtää, ivailee, on itsekäs, täynnä itseään?
MIKÄ tuollaisessa viehättää?
Käännä mieluummin peili itseesi päin, että mikä ominaisuus sinussa saa pysymään mörököllikän kumppanina?
Sinun epävarmuutesi ja pelko ottaa vastuu omasta elämästä?
Taistele ihminen ittes eroon ukosta ja ala elämään. Helppoa se ei ole, yksinäistäkin joskus, mutta saat kunnioittaa itseäsi ja pitää sen pään, että kukaan ei tule urpoamaan sinulle.
Samaa mieltä Jadetten kanssa. Mies voi olla narsista tai sitten ei. Narsismi taitaa olla nykyään yleinen diagnoosi huonolle käytökselle. Jos mies onkin narsisti, miten diagnoosi teitä auttaisi?
Jos ihminen ei itse tajua, että jotain on vialla, vähänpä siinä muut voivat auttaa. Rakkaus on suuri voima, mutta turha kuvitella sen olevan kaikkivoipa. Et vopi muuttaa toista, jos toinen ei halua muuttua.
Määritä itse omat rajasi, miten sallit itseäsi kohdeltavan. Saatko olla suhteessa oma itsesi? Välittääkö mies susta? Omassa miehessäni on narsistisia piirteitä, mutta ikinä en eläisi miehen kanssa, joka ei arvostaisi mua. En siedä huonoa käytöstä ystäviltäni ja kaikkein vähiten ihmiseltä, joka on mulle tärkein, läheisin ja luotettavin elämässä.
Hirveän hankala vastata noihin kysymyksiin, kun mieskin voi feikata kaikki nuo piirteet. Todellinen narsistisia piirteitä omaava persoona esittää olevansa mies nro. 1 ja sitten kun ei jaksa sitä roolia, se purkautuu aggressiivisuutena.
Todellakin narsismi ainakin näillä keskustelupalstoilla taitaa olla se yleisin diagnoosi. Narsisteja on aika pieni osa väestöstä, mutta jos "kotipsykologeja" uskoo niin se on kovinkin yleistä. Onko se sitten jotenkin helpompaa, kun voi todeta, että kumppanini on narsisti?
Minä epäilen, että minun mieheni on narsisti.
Hän antaa itsestään ulkopuolisille ihan erilaisen kuvan kuin se täällä kotona on... On jäänyt miljoona kertaa kiinni valehtelusta, kun antaa itsestään paremman kuvan kuin oikeasti on.
Meillä on yhteinen lapsi ja hän selittää aina kuinka paljon hän tekee kaikkea lapsensa kanssa, mutta todellisuus on se että isä on koneella ja lapsi katsoo telkkaria.
Riidellessä, jos sellaisia oikeastaan on, kun ei suostu ns. riitelemään...vastaus on aina; enkä oo muka tehnyt? ja minunko vika se on? Sitten marssitaan pois paikalta ja asia jää siihen...
Ja itku ei auta, ei hetkauta toisen tunteita ollenkaan...
Vuosi sitten "kiitokseksi" siitä, että lunastin hänen ex avokin ulos talosta ja olen hoitanut miehen raha-asiat kuntoon oli kommentti "että mitalinko haluat?"...
Lähde pois, mahdollisimman pian... mies nujertaa sinut henkisesti vielä loppuun ja masennut.
, , ,tuo kyllä narsismin määritelmää täytä
jos sinäkin huudat toiselle, etkä osaa PUHUA ASIOTA SELVÄKSI, niin ethän tällöin voi olettaa, että toinenkaan yhtään sen parempi olisi
Kuten jo alkuperäisessä viestissä sanoin, pakotan itseni puhumaan rauhallisesti ja asiallisesti, vaikka oikeasti mies ottaakin mua sillä hetkellä todella päähän! -Hän ei siis pysty samaan kiihtyneessä mielentilassaan. Ja vaikka riita olisi jo laantumassa, hän on niin pitkävihainen, ettei pysty puhumaan mitään järkevää.
Ajattelin että olisi ehkä jollain tavalla "helpottavaa" saada jokin selkeä selitys hänen käytökselleen, jota narsismi siis esimerkiksi voisi olla. Tällöin ainakin tietäisin, että vika ei voi olla AINA minussa, vaikka hän niin väittääkin.
Olen tässä suhteessa, koska hän oli minulle alussa hyvä ja nosti minut suosta jossa silloin olin tietyistä perhesyistä, joita en nyt tässä rupea sen kummemmin selittämään. Olemme rakentaneet uuden oman talon, menneet muutama vuosi sitten naimisiin ja meillä on yhteinen lapsi. Hän osaa olla myös hyvä ja on auttanut minua paljon.
Mutta kun näitä tilanteita tulee ja joskus olen sanonut lähteväni, hän uhkaa minua sillä että ottaisi lapsemme.
Olen todella ujo ja ehkä vähän arkakin välillä, sekä myös masentunut, niin tuntuu raskaalta alkaa rakentamaan TAAS omaa uutta elämää. Ehkäpä tarvitsisin rohkaisua lähteä tästä, lapseni kanssa!
Tuo alku on siis lainaus nimimerkiltä "lifemocker"
perinteinen: ensin tehdään lapsi ja talo ja sitten aletaan miettimään haluanko olla tuon ihmisen kanssa ja onko hän sopiva.... ei helvetti
Kai nyt järkikin sanoo, ettei vika voi aina olla sinussa, jos mies käyttäytyy lapsellisesti? Koet kai olevasi kiitollisuudenvelassa, ja mikäs sen mukavampaa miehelle. Jos mies diagnosoidaan narsistiksi, mikä muuttuu? Ok, ymmärrät ehkä hänen käytöstään paremmin, mutta ei silti ole fiksua mukautua toisen tahtoon, olla jatkuvasti varpaillaan ja unohtaa itsensä. Jos mies ei näe ongelmaa eikä halua muuttua, diagnoosi ei muuta mitään. Vain sä itse pystyt muuttamaan tilanteen omalta osaltasi.
Varmasti jokainen joskus osaa olla hyvä. Mutta oikeasti: välittääkö mies tunteistasi, arvostaako hän sua, voitko luottaa häneen? Miksi otat miehesi ongelman omalle kontollesi ja hyväksyt huonoa kohtelua? Voi olla, että rakastat miestä, mutta huonon kohtelun salliminen tarkoittaa, ettet rakasta itseäsi tarpeeksi. Joskus tulee tilanteita, ettei pysty tekemään niin paljon kuin haluaisi. Rakkaus ei automaattisesti muuta paskaa kullaksi.
Tuntuu, että joiltakin on kadonnut käsitys normaaleista kommunikaatiotavoista. Meillä riidellään ja huudetaan, mutta lapsillekin jo opetetaan, ettei toista saa haukkua tyhmäksi.
Riitelette ja huudatte lasten edessä? Taidat sinäkin olla vääränlaisen miehen kanssa? Se, että opettaa lapselle että toista ei saa sanoa tyhmäksi on vain jäävuoren huippu! Toivottavasti teillä ei kuitenkaan huor.itella...
Narsistisia piirteitä omaava mies voi olla vaimostaan ja perheestään välittävä, joskus tulee omantunnontuskiakin heillä. Varsinkin jos pettäminen on mukana kuvassa. Tällaiseen ihmiseen ei voi luottaa! Voit kertoa hänelle mieltäpainavat asiat, mutta hänen tarinoita ei voi uskoa. En ymmärrä, miten voit yhdistää samassa lauseessa narsistisia ominaisuuksia omaavan ihmisen ja hän on tärkein, läheisin ja luotettavin ihminen elämässäsi??? Tuo kuulostaa juuri siltä riippuvuudelta, jota minunkin avioliitossa ilmeisesti on. Kun en ole eronnut.
Ne suurimmat päätökset tehdään oman maailman mukaan, esim. kaikki ylimääräinen raha käytetään itseensä. Esim. peliriippuvuus.
Narsistisia piirteitä omaava ihminen ei todellakaan arvosta kumppaniaan ja perhettään, vaikka niin antaisi heidän ymmärtää.
, , , näin se menee, , , ikävä kyllä monellakin, kun ympärilleen katsoo!
Taisit käsittää jotakin väärin. Ei, meillä ei huudeta ja riidellä lasten edessä. Emme hauku tai nimittele toisiamme, vaikka olisimme kahden kesken. Emme tyhmäksi, emme ääliöksi, emme huoraksi. Ihmettelin kommentissani vain sitä, miksi kukaan nainen alistuu kuuntelemaan sellaista kielenkäyttöä puolisoltaan.
En sanonut, että mieheni olisi narsisti vaan että hänessä on narsistisia piirteitä, ei sairaalloisuuteen asti kuitenkaan. Taustalla on kipeitä lapsuuden- ja nuoruudenaikaisia kokemuksia, hylkäämisiä. Miehestäni kasvoi pärjääjä, osin positiivisella, osin negatiivisella tavalla. Hän hakee helposti muista vikoja eikä useinkaan halua turvautua muiden apuun (koska itsehän hän osaa ja tietää ja jaksaa parhaiten). Hän ei halua olla riippuvainen eikä kiitollisuudenvelassa. Hän odottaa helposti muilta enemmän kuin itseltään. Hän yrittää peittää alemmuuden tunnettaan asettamalla itsensä muiden yläpuolelle.
Hän ei kuitenkaan valehtele eikä pidä yllä kulisseja. Ja ennen kaikkea, hän on muuttunut ja muuttuu edelleen. Hän pystyy ottamaan vastaan kritiikkiä ja keskustelemaan. Hänelle perhe on ykkössijalla ja se näkyy. Joten kyllä, luotan häneen ja hän muhun. Saan olla hänen kanssaan oma itseni eikä mun tarvitse pelätä ilmaista ajatuksiani. Meistä monella on haavoja ja arpia, mutta eivät ne aina estä hyvää parisuhdetta.
Onko hänellä ollut näkyviä narsistia piirteitä? Pettänyt, juonut? Laittaa itsensä ensimmäiselle sijalle, vaikka saa sellaisen vaikutelman, että perhe tulee ykkösenä... siitä pääsemmekin juuri jonkun mainitsemaan perliriippuvuuteen? Onko pelannut rahat? Elää omaa elämää avioliitossakin ja katsoo sen oikeutuksekseen? Ilmoittaa vain, kun tulee ja menee?
Se, että sinä kykenet olemaan oma itsesi hänen seurassaan, johtuu vain siitä miten voimakas sinä persoona olet. Joissain tapauksissa toinen on niin läheisriippuvainen, että yrittää elää normaalia elämää, jotta "normaalin elämän kriteerit" täyttyisivät narsistin kanssa. Joskus jopa mielistellään narsistia ja puolustellaan häntä. Kamalin asia, jonka kuulin ystävältäni oli, että nainen suostui usein harrastamaan seksiä miehensä kanssa joka kerta kun tämä painosti.
Usein tällaiset narsistiset miehet toimivat selän takana. Kotona ollaan täydellisiä, joskus räjähdetään. En nyt tarkoita, että miehesi on edellä kirjoittamani kuvauksen kaltainen, mutta ihminen voi todellakin olla oma itsensä narsistisen henkilön kanssa, jos on tottunut siihen kuvioon. Vuosien saatossa voi kuvitella itsensä normaaliksi, vaikka ei sitä ulkopuolisten silmissä olisikaan. Vaikutat kuitenkin kirjoitustesi perusteella järkevältä ihmiseltä, joten en usko että miehesi on säälillä saanut sinut tuntemaan noita asioita.
Tällaiset miehet esittävät olevansa vahvoja, kipeästä menneisyydestä huolimatta, koska sillä he saavat naisen säälimään itseään. He ajattelevat: jos esitän vahvaa, nainen tietää minun esittävän ja olevan heikko sisältä, sillä saan hänet. Kaikki on vain juuri tuollaista peliä.
No tuo masennuksesi ja elämänvaikeutesi, josta miehesi on sinun "nostanut ja pelastanut" selittää kaiken:
Nimittäin sen, että olet nyt henkisesti, tunne-elämältäsi ja ehkäpä jopa taloudellisesti(?) - täysin tämän miehen armoilla. Ja hän tietää sen! Sopii hyvin narsistisuuteen/itsekkyyteen taipuvaisen persoonallisuuden toimintatapaan.... He osaavat valita uhrinsa ja pitää heidät sitten `herran nuhteessa`, tiukassa henkisesti alistetussa tilanteessa. Tämä kun hivelee miehen omaa itsetuntoa ja saa hänet kokemaan itsensä niin kovin vahvaksi!
Pakene niin kauan kuin voit - ja siihen tarvitset kyllä ulkopuolista apua niin käytännön järjestelyjen kuin henkiselläkin tasolla.
Kuka mistäkin voi varmaksi sanoa, mutta ei ole tarvinnut epäillä mieheni pettävän. On juonut kyllä, mutta alkoholi ei ole koskaan ollut ongelma. Nykyään menee ehkä 2-5 annosta/kk. Ei ole peliriippuvainen, ei käytä rahoja holtittomasti. Elää omaa elämää avioliitossakin ja katsoo sen oikeutuksekseen? Niin, kyllä meillä molemmat katsovat oman elämän oikeudekseen ja siihen omaan elämään kuuluu työn ja harrastusten lisäksi puoliso ja perhe. Mies ei harrasta katoamistemppuja.
Ehkä sitten on selvempi todeta, että mieheni on vain hankala ihminen. Voin olla oma itseni hänen seurassaan eikä mun tarvitse pelätä häntä tai säädellä omaa käytöstäni sen perusteella, miten oletan hänen reagoivan. Ei tarvitse olla varpaillaan. Halusin sanoa, että joissakin ihmisissä voi olla narsistisia tai muuten vain epämiellyttäviä, negatiivisia, sosiaalista kanssakäymistä haittaavia piirteitä, mutta ne eivät vielä tee ihmisestä narsistia.
"Minä epäilen, että minun mieheni on narsisti.
Hän antaa itsestään ulkopuolisille ihan erilaisen kuvan kuin se täällä kotona on..."
Juuri näin!
Minun mieheni kuullostaa ihan samanlaiselta:(...
Puhuu aina päälle, ei anna koskaan minun puhua riidan aikana.
Meidän riitely on siis sitä että mies huutaa ja haukkuu mm idiootti/ tyhmä/aivoton kuullostaa meillä tutulta...itse aina yritän pysyä rauhallisena ja kysyä mieheltä jos voitaisiin ihan rauhassa puhua, mutta huuto vain jatkuu....
Ja tosiaan näyttelee aina muille ihan eri ihmistä mikä hän kotona on.
Tarinaa olisi vaikka kuinka, mutta ei ehdi enempiä kirjoitella..
Voimia sinulle!! Ehkä saisit voimia joku päivä jättää miehesi, toisinkin minä näköjään
:(
ei se mitään voimia tarvitse. vain päätöksen.
turha se on valittaa kun itse hyväksyt sen (jäämällä suhteeseen), miten toinen sinua kohtelee
Minulla kotona mies, joka tuhlaa rahaa, huor.ittelee, ei ole koskaan kotona. Pyytää joskus riidan jälkeen anteeksi, mutta minä kuulemma kaikki riidat aiheutan. Saattaa pettää. Sanoo, että ei ole ihmekään että minulla ei ole ystäviä kun olen tällainen. Joinain päivinä kaikki on paremmin kuin hyvin. Olen voimaton ja haaveilen erosta salaa. Pitäisi uskaltaa laittaa suunnitelma toteen.
"Pitäisi uskaltaa laittaa suunnitelma toteen. "
ihanko oikeasti?!
Itselläni oli myös voimat ihan loppu,henkisesti ja fyysiseti kunnes ihana lapseni alkoi selkeästi voimaan pahoin koulussa ja kotona,tilanteeseen puututtiin koulusta käsin ja siitä kaikki lähti liikkeelle. Oli helpottavaa saada apua,tukea ja neuvoa,ymmärrystä asialle ja aloittaa kerätä rohkeutta taistoon koska se on melkoinen urakka ihmistä vastaan joka kokee olevansa aina oikeassa, eikä myönnä omia virheitään...yrittää edelleen saada minut lannistumaan mutta lasteni takia olen päättänyt tämän taiston voittaa ja voitonpuolella jo ollaankin. On ihana mennä töistä kotiin kun ei tarvitse olla varuillaan ja pelätä,meillä oli vielä alkoholi ja väkivalta kuvioissa mukana.
Vanhemmat eivät usein huomaa että lapset kärsivät tai jotkut ihmiset eivät vain välitä. Hienoa, että olet saanut elämänilosi takaisin! Tsemppiä
Ei ole normaalia,olen itse eronnut puoli vuotta sitten avopuolisostani, miehestä, josta löytyy kaikki nuo piirteet ja siihen lisättynä alkoholi ja väkivaltaisuus.
Kestin aivan liian kauan tuota helvettiä,olin täysin menettänyt ihmisarvoni,itsetuntoni ja itseluottamuksen vuosien painostuksen,mollaamisen ja uhkailun takia. Ja jatkaa edelleen....kaikki vika on minussa edelleen tai sukulisissani tai naapureissa ym.
Olen niin helpottunut kun potkin hänet pois talostani,tosin häädön uhalla,ei muuten lähtenyt.....
Jos mahdollista lähde pois tuosta suhteesta.....
Niinkö? Ei kannata eota kun mies huorittelee. Kyllä siitä kiltti tulee vielä kun annatte pil-lua lisää sille.
Persoonallisuushäiriön diagnosointi kannattaa jättää alan ammattilaisille, mutta tuossa on aiheesta aika kattava sivusto johon kannattaa tutustua.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Aapinen.html
eipä tuon aloittajankaan ajatusmaailma täysin normaali ole kun lapset yms pitää hommata tuollaisen ihmisen kanssa ja sitten valittaa kun kaikki menee päin persettä
Minullakin oli narsistinen mies, elämä oli jatkuvaa riitelyä, kaikki oli minun ja sukulaisteni syytä, ystäväni olivat tyhmiä. Lisäksi hän oli mustasukkainen, töissä ja kaupassa sain käydä. Hän oli suorastaan nerokas keksimään riidanaiheita ja pienimmästä syystäkin haukkumaan ja nollaamaan. Mielenterveys alkoi reistailla, mutta onneksi sain voimia pari vuottta sitten kiskaista itseni irti suhteesta. Päivääkään en ole katunut. Hän jaksaa pitää vhaa yllä vieläkin jos joudumme keskustelemaan aikuisten lastemme asioista mutta ei satuta enää. Älkää jääkö tuollaiseen parisuhteeseen, turha odottaa että narsisti paranee, hän vaan pahenee.harmittaa vain yksi asia, se että katsoin häntä liian pitkään.
Viisasta tekstiä! Kaikkea hyvää sinulle!
Minun entinen mieheni väsytti minut totaalisesti. Oli tavallinen mies virheineen päivineen, odotti toisilta aina paljon. Itse näki harvakseen vaivaa. Lapsia hankittiin, vaikka omien sanojensa mukaan ei niitä olisi halunnut (useat ovat sanoneet, että tämä on sitä kulissien pitämistä. Hankitaan yhteiskunnan mukainen "täydellinen elämä")
Hän käytti seksiä aseena ja loukkasi minua menneisyydessä tapahtuneilla asioilla, jotta olisi voinut "olla minun tukenani" ja kietoa minut henkisesti itseensä. Hän oli loistava isä lapsilleen ja huomioi minuakin paljon.
Silti elämä tuntui olevan kuin jotain ... näytelmää tai elokuvaa. Väsyin lopulta niihin psykologisiin leikkeihin ja oman edun tavoittelemiseen. Väsyin totaalisesti. Nyt lasten kanssa pieniä askelia eteenpäin elämässä.
Anna itsellesi aikaa toipua ja hanki mukavia kokemuksia elämääsi, ammattiapuakin kannattaa ottaa vastaan. Minun on vielä kahden vuoden jälkeeen vaikea kertoa ulkopuoliselle, mikä oikeastaan oli pielessä ja jopa läheisteni on vaikea uskoa pahaa ex-miehestäni, hän osasi näytellä muiden läsnäollessa. On vaikea kuvata sitä henkistä uupumusta, kun energian olisi voinut käyttää normaaliin perhe-elämään, voimat menivät siinä kun yritti selvitä narsistin tunne-elämän vuoristoradalla selväjärkisenä. Mutta askel kerrallaan ja uupumus alkaa hellittää. Lapset ovat tärkeä voimavara, mutta vastapainoksi on hyvä saada tukea aikuisilta. Voimia sinulle ja kaikkea hyvää !
Narsisti toimii juuri niin: hän näyttää muille sivullisille että kaikki olisi hyvin.. ja parisuhdekin toimisi hyvin.. hän saattaa kavereidensa keskuudessa olla hyvinkin huomioiva kumppanilleen, tulla lähelle ja antaa hellyyttä.. "Tämä on minun kumppanini, minun omaisuuteni..muut eivät koske"- on tunnus omaista narsistille kaveripiirin lähellä..
Kotona narsistinen puoliso on välinpitämätön, mitätöivä.. hän saattaa alistaa sinua kiristämällä sinua esim. rahan avulla.. Varo vaan narsistia jos sinulla on yhtään heikompi rahatilanne kuin hänellä.. hän kyllä osaa käyttää sitä taitavasti omaksi hyödykseen.. lähinnä kiristys-mielessä. Valitettavasti eivät pelkästään rikkaat hyödy köyhemmistä tässä yhteiskunnassa- myös narsistit hyötyvät köyhemmistä kumppaneistaan.. esim. kiristämällä tietysti!! Ja tämähän on toki sairasta, mutta uhri ei ensin tajua eikä sistäistä että häntä edes kiristetään.. rahan avulla.. narsisti on yleensä suhteessa ns. toimeentulevampi, lähes aina.
Näitä lukiessani tuli mieleeni, että olen minäkin olen erehtynyt luulemaan miestäni narsistiksi, mutta peiliin katsoessani huomannut samoja piirteitä myös itsessäni. Eli päädyin siihen, että meissä jokaisessa on jonkin verran narsistisia piirteitä, joka on omalla tavallaan tervettäkin.
Jokaisessa suhteessa tulee aikoja, jolloin oma " napa" on tärkeämpi kuin toisen. Haetaan tilaa ja vapauksia ja jos ei niitä aikuismaisesti pystytä selvittämään ja se osapuoli, jolla on heikko itsetunto ja jolla menettämisen pelko kasvaa liian suureksi, voi alkaa käyttäytymään narsistisella tavalla. Se on aika yleistäkin,näitä keksustelupalstoja kun on seuraillut.
Aito narsismi on mielestäni kokonaisvaltaista alistamista, vähättelyä ja oman itsensä pönkittämistä toisten kustannuksella ja narsisti tekee ihan oikeasti kanssaihmisten elämästä aivan kamalaa. Narsisti sairastuttaa läheisensäkkin.
Kyllä ihan oikean narsistin tunnistaa jokainen, paitsi tietenkin narsisti itse. Olkaa aikuisia ja jos ihan oikeasti riidat jatkuvat ja niistä ei pääse sopimukseen ja ne jäävät taakaksi, niin on hyvä miettiä onko tehtävä muita ratkaisuja, kun etsiä toisesta diagnooseja, joka minun kohdallani oli sitä, että toisesta narsistia tekemällä hain oikeutusta omalle kasvulle, eriytymiselle ja haluilleni.
.. .Niin pelkkä yleisluontoinen toteamus narsisti ei aina riitä..enkä kuvitellut sellaista olevankaan. Ennenkuin kävin läpi vajaan vuoden suhteen jossa oli on/offia ja riitoja jotka puhkesivat aivan selittämättömistä syistä.
Välillä sain yksityiskohtaisia, solvaavia ja opastavia meilejä..jotka tuottivat minulle häpeän ja syyllisyyden tunnetta. Omituisinta tuossa tilanteessa että katsoin ansaitsevani ne ja että minun olisi tarvinnut jotenkin "parantaa" tapojani.
Lisäksi mukana oli runsasta alkon käyttöä ja silloin etenkin ilmeni "lapasesta" karannutta käytöstä..tulkintoja tilanteista..mustasukkaisuutta..jne.
Olin tavallaan koko suhteen ajan "ulalla"..että mitä wtf..ilmeisesti jotenkin tottui jatkuvaan puolusteluun ja omien heikkouksien ruotimiseen.
Itseni vuoksi halusin tämän suhteen loppuvan varsinkin kun en kokenut saavani tukea kun olisin sitä tarvinnut.
Mutta mitä tekee tämä ? Haluaa suhteen poikki..se tehdään..saan hetken kuluttua viestin jossa valokuvat ja tekstit. Tässä tämä joka korvaa sinut..sitten seurasi ruotivat ja henkisesti loukkaavat meilit. Mitä en ollut tehnyt oikein ja mikä minussa oli ja on vikana.
En tietysti tahdo nolata itseäni..että kyllä rakastin tätä ihmistä. Ja kuten alussa kerroin..en tiennyt mitä sana narsisti pitää sisällään...
http://elissestuart.wordpress.com/narcissistic-personality-disorder/
Narskuhan saa toisen ihmisen tuntemaan syyllisyyttä ja alemmuutta kaikista mahdollisista asíoista...Kerroin vain oman ahaa- kokemukseni asiasta ja jälkeenpäin olen nähnyt myös ystävättäreni elämää narskumiehen kanssa ihan vierestä.
Rakkaus ja rakastaminen ei muuta narskua miksikään,siinä tekee karhunpalveluksen itselleen ja voin sanoa, että suhteesta narskun kanssa ystävättärelleni ei jäänyt lainkaan itsekunnioitusta.Hänet oli poljettu lyttyyn niin henkisesti kuin fyysisestikin. Narsku rakastaa vain itseään ja omaa kuvitelmaansa täydellisestä elämästä ja kumppanista, koska hän on itse täydellisyys omasta mielestään. Anteeksi jos oma vuodatukseni loukkasi jotenkin. Halusin vain tarjota toisenlaista näkökulmaa, joka kolahti minuun, en yleistääkseni :)
Mutta onko Se oikeesti hauska vai vaan kuvittelee olevansa???
Kyllä vaan, hän on narsisti. Ja kirjoitat kuin kirjoittaisin omasta miehestäni, juuri samanlainen persoona. Ajattelee vain itseään ja omia tarpeitaan. Koskaan hän ei ajattele minun tarpeitani tai tunteitani. Aina hän vaan on oikeassa ja muut väärässä.
Pettää sua. Ei arvosta sua ja mielipiteitäsi,ethän voi tuollaisen rouvaksi rueta.Sulla ei ole mitään otetta miehees, tuossa et tuu kuin häviämään.
Jos toinen on haukkunut tolloksi, niin asialliset keskustelut on silloin keskusteltu..
Ei sun velvollisuus oo korjata mitään omassa käytöksessä jos et oo miestä kerran haukkunut.
Mun mielestä sun pitäs tehdä niin että otat haukkumasanojen käyttämisen todella vakavasti, ja osoitat että sua ei haukuta..
koska ihmistä ei saa haukkua, vaikka hän OLISIKIN tehnyt jotain väärin, esim pessyt sukat liian kuumassa vedessä, tai keittänyt perunat liian kypsiksi tai tehnyt kaikki em. asiat tahallaan..
silti ketään ei saa haukkua TOLLOKSI tai miksikään..
Jos näin tapahtuu, siitä on alettava ihan oma rulianssinsa ja se on todella vakava asia, sä painat nyt villasella asian joka vaatisi puuttumista.
Puuttuminen voi olla ero, tai poistuminen, tai mikä vaan, mutta sun on osoitettava että sua ei haukuta.
Jos ei haukkuminen lopu, niin eroa ajoissa.
Ainakin sen verran tajuan minäkin, että jos ihmistä haukuttaan tolloksi, niin ei silloin kuulu ehdottaa yhteistä tekemistä, omien virheiden työstämistä ja alkaa lepyttelemään mitenkään..
Kun on haukuttu, niin piknikit oli sillon siltä erää siinä, ja homma ja koko seurustelu jatkuu vasta ku on anteeksi pyydetty ja sovittu että enää ei haukuta,
sitten voi harkita mutta viimeistään jos rikkoo lupauksen kannatta lähteä.
Ei kannata sääliä että "niin muttakun hänelle tulee paha mieli".
Pahin virhe on luulla että jos et sinä ole häne kanssaan, niin hän jää yksin.
Hän haluaakin olla yksin, kerran haukkuu tolloksi niin kukas tollon kanssa haluu olla? Saa olla sitten yksin.
Ei ole narsisti vaan narsissi. Eiköhän tuo ihan muussa ole vika, kotikasvatuksessa yms. narsismi kuitenkin aika harvinainen mielisairaus, vähän kuin psykopaattius...
Jokatapauksessa, ei sinun tuota tarvitse sietää, jos et tahdo.