Mitä tehdä kun seksi ei kiinnosta enään parisuhteessa?
Viimeiset kaksi kertaa olen säälistä antanut mutta itse en ole siinä mukana sydämmestä joten ei kai tähän tarvitse suostua enään kompromisseillakin on rajansa? Nyt seksiä ei enään ole vaan riitelemme siitä kun mies haluaa mutta minä en. Ero luultavasti tulossa. Kiinnostus lähti kun mies petti. Sinkkunakaan ei kiinnosta yhden illan haihatukset. Kiva olisi vain olla hetki sinkkuna ilman että joku ruinaa koko ajan jotain. Tietty kompromisseja tulee tehdä mutta rajansa kaikella.
Viimeiset kaksi kertaa olen säälistä antanut mutta itse en ole siinä mukana sydämmestä joten ei kai tähän tarvitse suostua enään kompromisseillakin on rajansa? Nyt seksiä ei enään ole vaan riitelemme siitä kun mies haluaa mutta minä en. Ero luultavasti tulossa. Kiinnostus lähti kun mies petti. Sinkkunakaan ei kiinnosta yhden illan haihatukset. Kiva olisi vain olla hetki sinkkuna ilman että joku ruinaa koko ajan jotain. Tietty kompromisseja tulee tehdä mutta rajansa kaikella.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Seksuaalisuuden kanssa ei tarvitse kompromisseja tehdä. Jos tuntuu jatkuvasti, että harrastaa seksiä pelkästään toisen tahdon takia, niin eipä siinä varmastikaan kauheasti huvita. Itsepä miehesi tilanteen on aiheuttanut kun on pettänyt.
Joko mies ymmärtää tekojensa seuraukset ja antaa tilanteen mennä sinun mukaan tai sitten vain kenkää miehelle.
Minä kun tuppaan aina ajattelemaan muita kiltti luonne kun olen niin helppo sitä käyttää hyväksi suoraansanoen.
Viimeiset viikot emme ole muusta puhunett kuin erosta ja niin tässä tulee käymään. Mies ei vaan ymmärrä tekojaan tai sitten ei vain halua. En minäkään enään halua olla tässä parisuhteessa joten ero tulee.
En vain jaksa enään tuota ruinaamista, aina nuorenakin piti jotain miesten tarpeita tyydyttää. Vihdoin osaan ajatella omaa itseänikin. Mua turhauttaa kun olen koko ikäni ollut aina liian hyvä kaikille ja unohtanu sen mitä ite olen ja haluan nuorena tietty sitä on ollu tyhmä mutta nyt tällä iällä pitäisi jo osata sanoa takaisin. Nyt tuntuu tai tiedän, että nyt se raja on tullu vastaan minullakin.
Kuulostaa siltä, että olet kasvanut ihmisenä ja ymmärrät, että kaikkia ei voi eikä pidä miellyttää. Itsensä kuunteleminen on tärkeää ja 30-vuotiaana ei ole enää samanlainen maailmankatsomus kuin 20-vuotiaana. Mahtavaa, että olet löytämässä minuutesi ja tiedät, että ansaitset arvostusta. Kun osaat arvostaa itseäsi, et tule enää löytämään miestä, joka odottaa sinun olevan helppo (annat anteeksi kaiken). Ero tulee tekemään sinulle hyvää. Rehellisesti, olen sitä mieltä että miehesi ei sinusta välitä, jos ei ymmärrä haluttomuuttasi hänen tekojensa vuoksi. Kyllä elämäsi suunta on vain ylöspäin, kun eroat. Kaikkea hyvää ja positiivisuutta!
Ja siis ikääsi en tiedä, mutta tuo oli vain tuollainen vertaus ;) Sopii kaikenikäisiin.
Kuullostaa kyllä järkeen käiviltä mainitsemasi seikat.
Eniten kadunkin sitä, että en ole aikaisemmin osannut sanoa ei tavallaan on vihainen itselle, että on toisten antanu kohdella miten sattuu olen yrittänyt olla itselleni armollinen koska olen kuitenkin inhimmillinen ihminen ja kai sitä kaikki on nuorempana ollu jossain määrin ainakii sellainen ihminen joka on ollut toisen vietävissä.
Kukaan ei käske haarojasi levittämään ellei kyse ole raiskauksesta. Oma on vikasi. Hyvää loppu elämää selibaatissa! Ei seksi ole tehty kaikkia varten eikä ilmeisesti sinun tarpeisiisi.
Kaikilla ei aina välähdä, niin kuin esimerkiksi sinulla.
Tuollainen itselle vihainen asenne on osa sitä kasvua. Kun opit arvostamaan itseäsi, huomaat, kuinka olet antanut ihmisten sinua kohdella. Se vihastuttaa. Mutta se auttaa myös kehittämään kovemman kuoren ja opettaa mitä sinä oikeasti tarvitset. Laitat kerrankin itsesi elämässäsi ykkössijalle.
mitä järkeä olla ihmisen kanssa kenestä et pidä?
Hemmetin hyvä kysymys.
Onko miesten elämä todella niin tyhjää, että tuo seksin vonkaaminen on ainut tehtävä.
Jos miehellä on työtä ja telkmistä, ei hänen tarvitse kokoa ajan ajatella vain tuota yhtä asiaa.
Sama se on naisillakin. Nainen voi opetella vaikka neulomaan, ompelemaan, virkkaamaan, kyllä varmsit mielenkiinto siihen suurenee ja elämä ei pyri ainoastaan parisuhteen asioissa jatrkuvasti, on muutakin oltava.
Mitä mies voi tehdä, on kansalaisopiston puutöitä, jos on mallta kotoisin, luultavasti on metsää suvulla, sinnekin voisi mennä tkemään miehen töitä, halonhakkuutta niin että kroppa joutuu väsymään, luultavammin senjälkeen on levollinen olo, ei tarvitse enää joka hetki seksiä.
Kohtuus pitäisi aikaan tuohon seksiinkin elämässä, kukaan ei voi olla jatkuvasti housut kintuissa ja ajatukset alapäässä.
Hankkikaa järkevämpää ja tuottavampaa tekemistä, siitä löytää ilon ja tasapainon elämään.
Lyhyt vastaus: on niin tyhjää.
Pitempi vastaus: jos maha kurnii, mieli on ruuassa eikä korkeakulttuurissa. Toisin sanoen orgasmi päivässä vapauttaa miehen suurtekoihin.
Niiin täysin samaa mieltä olen kanssasi. Täyttä asiaa. Muutakin sisältöä pitää elämässä olla ja itse en ole mikään esine jolta saa housut nilkkoihin aina kun siltä tuntuu.Että on mulla ihan omakin elämä. Ja aivot.
Nuorempana kohdalleni sattui sitten näitä kourijoita illlan istujaisissa. Yksi kerta jäi mieleen josta nyt vanhemmiten tekisin luultavasti rikosilmoituksen jos vaan olisi tarvittavasti syytä, jos näin kävisi (asiasta noin 10 vuotta jo) miespuoliset "kaverit" tarjosi alkoholia minulle ja kaverilleni sitten kuulin kun yksi näistä sanoi illan tunteita, että ei meiltä saa joten silloin tiedostin, että nyt lähdetään sitten. Nousin sohvalta kunnes eräs mies sitten kouraisi lujaa sieltä mulla oli silloin menkatkin menossa. Se sattui hiukan. Tuolloin olin täysin kokematonkin vielä. Jälkeen päin olen tuota joskus miettiny ja nyt vanhempana vetäsin turpaan moista miestä SIIS NYT TARKOITAN NÄITÄ JOTKA KOURII JA TÄTÄ HENKILÖÄ kun edellä joku kirjoitti ja valitti jyrkästä kommentistani mutta jos miehillä on oikeus kouria niin kyllä nainen saa puolustaa itseään, en mä ole mikään seinäruusu jota saa kopeloida en ole lupaa antanu.
Kyllä sitä on ollu nuori ja tyhmä. Neitsyyden menetin sitten ihan oikeella tavalla eli seksiä harrastaessa sekin vasta 18 vuotiaana. Seksiä kun harrastin hiukan sattu ja tuntu tosi oudolta eka kerta. Mulla ei ollu kiire sänkyyn hypätä sitäkin tuntu kaverit ihmettelevän kun niin myöhäseen meni.
Siksi esitänkin nyt kysymyksen, että millä oikeudella miehet saa kouria naisia kuten baareissa sitä on havaittavissa myös? Välillä tulee mieleen, että sellaista voisi pitää seksuaalisena hyväksi käytttönä tai pahempana vaikka en uskokkaan, että minun tapauksessani nämä miespuoliset "kaverini" olisivat tehneet minulle väkisin mitään, ajattelemattomana sitä pidin etenkin kun olin vielä kokematon ja onnekseni tuosta sitten karjaisin kyseiselle miehelle joten lopetti.
Kerran luin terveys osiolta, että gynegologi oli työntänyt äkkiseltään sormet sisään ja tmä henkilö oli pitänyt sitä raiskauksena. Kun taas uutisista saa lukea kuinka esim. opettaja on lääppinyt alakoululaista se on seksuaalirikos. Lisäksi kun esillä on paljon seksuaalirikokset ja niihin aivan liian löyhät rangaistuksen mielestäni.
Minäkin olen aina ollut luonteeltani sellainen, että en koskaan sano vastaan tai omia mielipiteitäni olen ehkä liian kiltti mutta nyt iän myötä se ominaisuus on lähtenyt on ollu pakko ellei halua olla toisten hölmönä mutta ei ole naisten vika jos miehet ei osaa olla kourimatta. Itse silloin tilanteessani älysin onneksi karjasta tälle miehelle takaisin, että saa loppua ja loppukin. Perkele tarvi tulla lääppimaan kenenkää.
Nyt kun ikää on enemmän niin mua ei enään edes miehet kiinnosta mielummin yksin ja ystäviä kyllä on. Yli pursuava seksuaalisuus tulee vaan jo korvista ulos kun sitä mainostetaan mediassakin niin paljon.
Kuules tyttöseni sä väität täällä faktana että miehet vaan lääppii baareissa mutta naiset on niin siveyden sipuleita kun olla ja voi. Pitäis ilmeisesti pyytää sinut kanssani baariin tosin olet sellainen mies vihaaja että sitä virhettä en tee mutta näkisit kuinka ne naisetkin lääppii koko ajan. Itse en muista baari reissua jolloin joku nainen ei olisi perseelle taputellu ja innokkaimmat ovat haaroväleissäkin kiinni. Sinun pikkusieluinen mielesi vaan kritisoi miesten toimia mutta ilmeisesti naisten miehiin kohdistuvat kourimiset hyväksyt?
Niin eli ajattelet näin: -Siis hei eiks toi oo imartelevaa et joku muija kopeloi sua? Eihän siitä voi suuttua.
Ja sinun kohdallasi homma menee näin: -Siis ....ttttu lopeta se lääppiminen tai vedän turpaan tai soitan poliisit.
Onko edellä joku epäsuhta hä!!!!????
Kuules poikaseni en ole missään vaiheessa väittänyt, että on ok kähmiä myös miehiä ota lakikirja käteen ja kopeloi vaan itseäsi tulkki perkele! On se kumma kun ei tajuta sitä, että ketään EI KOPELOIDA ilman lupaa niin sanoo laki perkele! Jokaisella on oma koskemattomuus. Tämä oli vain oma kertomukseni omasta elämästäni en mä täällä ole koko kansan kirjoittajana. Kyllä sitä saa puolustautua jos kopeloidaan kuinka aivoton sitä pitäsi olla.
En viitsinyt lukea koko ketjua. Mutta ei varmaan seksi kiinnosta jos puolisosi pettää!!
Jätä koko mulkku !
Itse en voisi pettää vaimoani missään tilanteessa. Halveksin ihmisiä jotka pettävät kumppaniaan.
Sen jälkeen, kun seksi jäi pois omasta parisuhteestani, sekä sovimme puolisoni kanssa varsin selkeät toimintatavat rahankäytössä, eipa riitoja meillä juurikaan ole ollut. Myös yhteiset harrastukset ja muukin ajankäyttö on muodostunut sen jälkeen huomattavasti nautinnollisemmaksi.
Nyt se sitten tapahtui se ero vaikka olihan tämä tiedossa. Sitä kuitenkin olen pitkään jo miettinyt monta kuukautta kun sain pettämisen tietää mutta kai sitä on ollut jossain usvassa sen jälkeen ja kun oli niin pettynyt. Mietin koko eilisen illan sitä, että miksi olen suhteessa jossa en halua olla? Tunteet kuoli sen jälkeen kun sain tietää pettämisestä mutta jotenkin sitä jämähti tähän sitten mutta nyt sen sain sanottua, että erota haluan. Kiitos siitä, että emme asu yhdessä, ei lapsia yms. joten ero suhteellisen helppo. Ensin pari tuntia oli itellekkin sellaista, että tässkö tämä sitten nyt oli mutta nyt ilaa kohden tiedostan, että tämä oli kyllä niin oikea päätös tämän suhteen aikana olen kuitenkin kasvanut enkä suostunu olemaan enään se ihminen jolle sopii kaikki.
Kopioin yllä olevan kommentin "Tuollainen itselle vihainen asenne on osa sitä kasvua. Kun opit arvostamaan itseäsi, huomaat, kuinka olet antanut ihmisten sinua kohdella. Se vihastuttaa. Mutta se auttaa myös kehittämään kovemman kuoren ja opettaa mitä sinä oikeasti tarvitset. Laitat kerrankin itsesi elämässäsi ykkössijalle"
- Nyt kysynkin Miten antaa sitten itselle anteeksi se, että on aina miellyttänyt toisia ja ollut toisen käytettävissä vaikka itse ei ole sydämmestä halunnutkaan? Voiko joku muu nainen samaistua?
Yksi kysymys on myös vielä, että
miksi en ole sitten aikaisemmin sanonut vastaan, että en halua jotain tehdä vaikka olen sen tiennnyt sisimmisäni? Onko se sitten puhtaasti sitä, että ei ole osannut arvostaa itseä? Nyt pistää kyllä niin vihaksi ja ainoastaan vaan itseä kohtaan, että kyllä sitä on ollu tyhmä.
Hyvä kun lähdit suhteesta ja exäsi löytää jonkun joka ei ajattele pelkkää väkivaltaa erimielisyys tilanteissa. Tulet katumaan ja itkemään mutta oma on murhees. Ei siihen jonkun kirjoittajan mielipiteet jotka VAAN haluat lukea hyväksyäksesi käytöksesi auta yhtään.
Mielummin olen yksin kuin sellaisessa jossa petetään.
Et ole aiemmin sanonut vastaan, koska se on ollut ainoa asia, jonka olet tiennyt maailmasta tai luullut tietäväsi. Olet toiminut odotetulla tavalla (muisen odottamalla tavalla), etkä ole kuunnellut omaa itseäsi. Miksi et? Siihen on luultavasti olemassa jokin syy, kun katsot menneisyyteen. Jokin asia siellä on saanut sinut miellyttämään muita. Olet ehkä pelännyt, että kukaan ei välitä sinusta, jos et istu heidän muottiinsa. Vaikka tosiasiassa kukaan ei nimenomaan huomioi sinua, jos itse et vaadi arvostusta osaksesi.
Itselle anteeksi antaminen on pitkä prosessi. Se alkaa juuri siitä, kun katkaisee kahleet menneeseen. Astut uuteen tutkimusmatkaan elämässäsi ja alat etsimään asioita, joista sinä pidät ja arvostat. Elämässäsi tulee olemaan nyt "itsekäs" aikakausi, jolloin tutkit itseäsi. Ei pidä niinkään ajatella, että sinun tulisi antaa anteeksi itsellesi, vaan ajatella, että tarvitsit kaikki ne ihmissuhteet ja asiat ymmärtääksesi, että sinun pitää muuttaa elämääsi ja näkökulmaasi asioihin.
Kiltti ihminen on kiltti kaikille muille paitsi itselleen. Lue Anna-Liisa Valtavaaran kirjoja, esim. Kiltteydestä kipeät.
Se nyt vielä puuttuisi että viettäisit loppuelämän itseäsi syytellen ja kaikkea katuen. Luonne on osaksi syntymälahja, mutta kun katsot taaksepäin, lapsuuteesi ja vanhempiesi elämään, löydät varmaan syitäkin menneelle käytöksellesi. Sinulle ei kotona ole osattu opettaa omanarvontuntoa ja tervettä omien rajojen pitämistä. Mutta älä huoli, parempaa tulossa. Ihminen ylipäätään oppii vain omasta kokemuksesta, virheitä tehden.
Onnellista loppuelämää sinulle, ja tulevalle rakastavalle puolisollesi, joka hakeutuu luoksesi kun aika on kypsä.
Sen tiedän heti mistä nämä tuntemukset nyt johtuvat kun katson taaksepäin
-ensin koko peruskoulu kiusattiin 9 vuotta
-tuona aikana olin aina se 10 oppilas, virheisiin ei ollut varaa vaan piti olla paras
-suorituspaineet menestyä
-pelänny, ettei vieläkään kelpaa kun en kelvannut tuona 9 vuotenakaan niin miten onnistuisin luomaan parisuhteen jossa saisin hyväksyntää enhän sitä tässäkään nyt saanut kun petettiin
-jatkuvia pettymyksiä ihmissuhteissa
Jotenkin tulee sellainen tahrattu ja likainen tunne kun on laittanut toisten tarpeet elämässä kuten ne seksuaaliset tarpeet omien tarpeiden edelle tavallaan tulee hyväksikäytetty olo niin miten siitä yli voisi päästä? Turhauttaaa kamalan paljon.
Kiitos jo hyvistä vastauksista.
Hyvä havainto. Mistähän se johtuu, että ei osaa olla sitten itselle kiltti?
Taidanpa ottaa muistiin tuon kirjan nimen jos sen löytäisi vaikka kirjastosta lainaan jos ei niin voisi ihan käydä kirjakaupassa ja ostaa omaksi.
No niin, sehän tästä nyt vielä puuttuisi jos syyllistäisin itseäni tässä hamaan loppuun saakka hyvä havainto sekin.
Mullahan on tosihuono itseluottamus sen kyllä tiedostan jo heti. Tai se on sellainen horjuva kuten esim. jos töissä teen jotain oikein ja saan kannustusta tunnen hyvää oloa mutta jos seuraavana päivänä tapahtuu jotain kamalaa töissä tai siviilissä niin sitten taas itseluottamus pohjassa. Sellaista tasapainoa ei ole.
Siitä pääsee lopulta ylitse, kun opit elämään yksin ja rakastamaan itseäsi juuri sellaisena kuin olet. Kun olet saavuttanut tuon tasapainon elämässäsi, osaat vaatia ihmisiltä ( et ota ihmisiä elämääsi, joista et oikeasti edes välitä) ja löydät sellaisen erityisen ihmisen elämääsi, joka arvostaa sinua. Tällaisen ihmissuhteen löytyminen yleensä antaa paljon tilanteessasi olevalle ihmiselle. Ensiksi sinun on kuitenkin keskityttävä itseesi, ennen kuin kykenet löytämään tällaisen ihmisen. Tärkeintä on, että olet sinut itsesi kanssa ja onnellinen näin aluksi.
Huonoja miehiä tulee aina matkan varrelle. Jos ei kunnioita itseään, niitä tulee enemmän kuin muille. Siksi moni nainen tyytyy huonoon suhteeseen, kun ei arvosta itseään tarpeeksi.
Kuitenkin herää kysymys oliko muna ennen kanaa vai!!???
Mutta mitä väliä,mitä turhaan kaikki ei sovi yhteen.Toiset nauttii seksistä yhdessä toiset ei.
Ja kun ei sovita silloin pitää lähteä eri teille. Piste.
Se on sitten loppu se story!
Selvää pässinlihaa ja ei muuta kuin eroamaan. Turhaan kidutat itseäsi.
Lukekaa aihe myös loppuun tässähän ap kirjoittaa lopussa että ovat JO eronneet. Kuinkahan moni lukee oikeesti loppuun.