Yllättäen kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen ..Taustaa : meillä on yhteinen lapsi ja kahdeksan vuoden vaihteleva historia taustalla. Olemme kiinteästi olleet perhe reilu kolme vuotta. Mieheni kertaalleen on ollut naimisissa Turkissa mutta ero vaimosta tuli jo puolessa vuodessa. Miehen luonne on todella vaikea, eli narsistinen. Erokin tästä kurdivaimosta tuli jonkin suuren riidan seurauksena.
Miehellä on ollut lukemattomia suhteita suomalaisiin naisiin niin mustalaisiin kun valkolaisiin. Muitta ainoa nainen jonka kanssa menee naimisiin tulee omasta kultuurista eli pitää olla kurdi. Mies on nelikymppinen ja morsian on 28 vuotias.
Minulle asia ilmoitettiin ihan lennosta, tokikin olin aavistellut kun lapseni kanssa olimme helpoittaneet hänen eronsa tuskaa ja pitkää eroa (eron saaminen kesti vajaa kaksi vuotta) . Mies tuomittiin maksamaan vaimolleen lyhyen avioliiton perusteella 250 euroa kuukaudessa, koska kurdi naisen toimeentulo riippuu miehestä ja turkissa näissä kurdivetoisissa kaupungeissa ei ole työtä kurdinaisille saati miehille. Mies ei ole maksanut penniäkään naiselle. Kertonee jotain. Nyt siis mies on uudelleen valmis kokeilemaan naimisiin menoa puolitutun naisen kanssa. Mies haluaa alistetun naisen joka toteuttaa miehen kaikki toiveet- laittaa ruokaa, vääntää lapset ja palvelee kaikintavoin, Mies on itseriittoinen ja katsoo tuntikausia yömyöhään turkkisarjoja ja jalkapalloa. Ikinä ei ole kuskannut yhteistä lastamme kouluun, hoitoon tahi kodon ja koulun välillä. saati hoitanut tätä sairaan, saati vaihtanut yhtään vaippaa, tahi valvonut yhtään yötä lapsen ollessa vauva. Miksi kirjoitan tämä? Koska tämä on kauheaa että ihminen voi hylätä "perheensä" kulttuurin vaatimusten takia? Millainen on rakkaus lasta kohtaan jos isä hylkää meidät ns puolitutun tulevan morsiamen takia jota ei voi rakastaa koska ei edes tunne tätä vielä millään tavoin. En ymmärrä.. voisiko joku joka on ollut vastaavassa tilanteessa valoittaa mistä on kyse. En ymmärrä miten meidän hylkääminen on niin helppoa? Minulle sanottiin että mene ja etsi itsellesi mies, olen aina sanonut että menen vielä naimisiin. Onnea kurdimieheni jota rakastimme lapseni kanssa. Onnea toivottavasti uudesta perheestä tulee sinulle suurempi onni kuin meitsä jotka olemme kanssakulkeneet sinun rinnallasi monet vaikeudetkin joita olet suomessa kokenut. Näin vähän mietä rakastit ja näin vähän meistä halusit huolta pitää. Mitä teen lapseni kanssa.? Miten kerron tämän isän hylkäämisen taas, isä on aikaisemmin jo kaksi kertaa meidät hylännyt- nyt kolme vuotta sitten tuli takaisin meidän elämään ja taas hylkää. Meidän puolestamme tämä on sitten tässä. En voi antaa vanhingoittaa lastani enää enempää.-
Miehellä on ollut lukemattomia suhteita suomalaisiin naisiin niin mustalaisiin kun valkolaisiin. Muitta ainoa nainen jonka kanssa menee naimisiin tulee omasta kultuurista eli pitää olla kurdi. Mies on nelikymppinen ja morsian on 28 vuotias.
Minulle asia ilmoitettiin ihan lennosta, tokikin olin aavistellut kun lapseni kanssa olimme helpoittaneet hänen eronsa tuskaa ja pitkää eroa (eron saaminen kesti vajaa kaksi vuotta) . Mies tuomittiin maksamaan vaimolleen lyhyen avioliiton perusteella 250 euroa kuukaudessa, koska kurdi naisen toimeentulo riippuu miehestä ja turkissa näissä kurdivetoisissa kaupungeissa ei ole työtä kurdinaisille saati miehille. Mies ei ole maksanut penniäkään naiselle. Kertonee jotain. Nyt siis mies on uudelleen valmis kokeilemaan naimisiin menoa puolitutun naisen kanssa. Mies haluaa alistetun naisen joka toteuttaa miehen kaikki toiveet- laittaa ruokaa, vääntää lapset ja palvelee kaikintavoin, Mies on itseriittoinen ja katsoo tuntikausia yömyöhään turkkisarjoja ja jalkapalloa. Ikinä ei ole kuskannut yhteistä lastamme kouluun, hoitoon tahi kodon ja koulun välillä. saati hoitanut tätä sairaan, saati vaihtanut yhtään vaippaa, tahi valvonut yhtään yötä lapsen ollessa vauva. Miksi kirjoitan tämä? Koska tämä on kauheaa että ihminen voi hylätä "perheensä" kulttuurin vaatimusten takia? Millainen on rakkaus lasta kohtaan jos isä hylkää meidät ns puolitutun tulevan morsiamen takia jota ei voi rakastaa koska ei edes tunne tätä vielä millään tavoin. En ymmärrä.. voisiko joku joka on ollut vastaavassa tilanteessa valoittaa mistä on kyse. En ymmärrä miten meidän hylkääminen on niin helppoa? Minulle sanottiin että mene ja etsi itsellesi mies, olen aina sanonut että menen vielä naimisiin. Onnea kurdimieheni jota rakastimme lapseni kanssa. Onnea toivottavasti uudesta perheestä tulee sinulle suurempi onni kuin meitsä jotka olemme kanssakulkeneet sinun rinnallasi monet vaikeudetkin joita olet suomessa kokenut. Näin vähän mietä rakastit ja näin vähän meistä halusit huolta pitää. Mitä teen lapseni kanssa.? Miten kerron tämän isän hylkäämisen taas, isä on aikaisemmin jo kaksi kertaa meidät hylännyt- nyt kolme vuotta sitten tuli takaisin meidän elämään ja taas hylkää. Meidän puolestamme tämä on sitten tässä. En voi antaa vanhingoittaa lastani enää enempää.-
Vastaukset 30
Vanhimmat
Haluan vielä lisätä tähän miehen luonteesta enemmän. Kun mies oli mennyt turkissa naimisiin, ja odotti vaimoa suomeen, piti hän täällä mustalaisnaista rtakastajatterenaan liki vuoden tätä hyväksikäyttäen- ei siis kertonut oelvansa naimisissa. Sitten kun mustalaisnainen haluasi vakavempaa suhdetta sai hön tietää että mies on naimisissa.
Ole onnellinen kun viimein pääset eroon mokomasta häntäheikistä.Minkä ihmeen takia edes olet roikkunut monta vuotta miehessä, joka ei piittaa teistä pätkääkään .Tuskinpa lapsesi edes kaipaa isää ,joka ei velvollisuuksiaan hoida yhtään. Tyhmähän sinun täytyy olla ,jos joka lähdön jälkeen aina otat takaisin luoksesi.Eikö lapsekin jo kärsi vanhenpien hölmöilystä.
"Kahdeksan vuoden vaihteleva historia taustalla."
"Miehen luonne on todella vaikea, eli narsistinen."
"Miehellä on ollut lukemattomia suhteita suomalaisiin naisiin niin mustalaisiin kun valkolaisiin."
"Mies tuomittiin maksamaan vaimolleen lyhyen avioliiton perusteella 250 euroa kuukaudessa. Mies ei ole maksanut penniäkään naiselle. Kertonee jotain."
Ei voi muuta sanoa kuin että saat syyttää vain itseäsi. Tuntuu aivan epätodelliselta miten jotkut naiset tulevat hakemaan tältä palstalta sympatiaa, vaikka ovat itse olleet tämmöisen miehen kanssa ja merkit ovat olleet näin selvät että suhde ei kannata.
Mies on pyörittänyt montaa naista, ei ole suostunut maksamaan exälleen, narsistinen luonne ja suhde mitä ilmeisemmin ollut käden vääntöä kun sanot että vaihteleva historia taustalla.
Sekaantuisitko sellaiseen suomalaiseenkaan mieheen, joka päättää että hän on lain yläpuolella ja hänen ei tarvitse maksaa elatusapua? Tai joka on narsisti.
Miten ihmeessä te jotkut kanat pysytte suhteessa miehen kanssa, joka osoittaa näinkin hälyyttäviä merkkejä? Onko oikeasti niin että se komea naama ja imelät puheet vain pyyhkivät kaiken? Vai se että kuvittelette että kulttuurierot ovat sitä että joka asiasta pitää riidellä ja mies on kuin keskiajalta. Mitäs jos vaikka ette ottaisi sitä heti ensimmäistä ulkomaalaista miestä, joka tulee siihen tarjolle vaan katselisitte ihan rauhassa ettekä heti mennä pamauttaisi naimisiin? Mitäs jos odottaisitte ulkomaalaista miestä jolla on samanlainen ajatusmaailma kuin teillä ja samat arvot ja haluaa samoja asioita elämältä kuin tekin? Eikö näin nyt menetellä aina kun etsitään kumppania?
Jos mies kaikesta huolimatta (on ollut mukava, suku antanut ymmärtää että tukevat suhdettanne jne) osoittautuu mätämunaksi niin sitten saatte kyllä sympatiat puolellenne, mutta ette silloin kun olette itse sen paskiaisen kaikesta huolimatta ottaneet.
JÄRKI MUKAAN KIITOS.
Komppaan edellistä. Mitä odotit tuollaisen historian perusteella?
Ei pitäisi tulla yllätyksenä, että monissa kulttuureissa avioliitto ei ole yksityisasia vaan vaikuttaa koko sukuun. Avioliiton solmiminen vaatii silloin muutakin kuin kahden ihmisen halun elää yhdessä. Rakkaus sen sijaan ei ole avioliiton edellytys. Riittää, että jotenkin synkkaa, ja rakkaus voi sitten tulla bonuksena vähitellen.
Suomalaisen ei tietenkään tarvitse tällaisia käsityksiä hyväksyä, mutta on tyhmyyttä sulkea silmänsä ja vakuutella itselleen, etteikö näillä olisi mitään merkitystä. Tuo mies näyttää alusta lähtien paljastaneen todellisen luontonsa, eikä se, että ottaa suomalaisen puolison automaattisesti tarkoita sitä, että on valmis luopumaan omista perinteistään ja jättämään esim. vanhempien mielipiteet huomiotta.
"En ymmärrä miten meidän hylkääminen on niin helppoa?"
Hylkääminen on helppoa, jos ei alun perinkään ole sitoutunut.
Miten niin "yllättäen"?
Ihan normaaliahan tuollainen niille on, ei pitäisi olla mikään yllätys vaan odotettu tapahtuma.
On kyllä välillä antanut ymmärtää että ei ota omasta kulttuuristaa enää vaimoa vaan elää kanssamme. Mutta sitten serkkupoika kihlautui puolituntemattoman tytön kanssa turkissa. Ja miehelläni lienee unohtunut jo kivualias edellinen ero kurdi vaimostaan lyhyen liiton jälkeen. Erosta tuomittuja maksuja hän ei ole koskaan aikonut maksaa. Sukua on hyväksynyt meidät ja siskolleen tämä asia tulee tylynä yllätyksenä. Tosin nämä naiset ovat alistuneet siihen esim, kun kurdimiehensä tulee suomeen tahi muuhun pohjoismaahan miehet siis ennen perheen tuontia työskentelymaahan seurustelvat suomalaisten naisten kanssa ja asuvatkin heidän kanssaan tiedostaen että on perhe turkissa joka noudetaan tänne myöhemmin. Kurdinaiset siis tietävät että mies "huoraa" täysillä useitra vuosia täällä ja sitten vaimo ilomielin tulee kuitenkin tänne miehen luokse? Mistä on kyse? Rakkaudesta vaiko elintasosta- onko naisen hyväksyttävä kaikki? Nyt kuitekin siis mieheni on päättänyt että ottaa taas uuden vaimon kulttuuristaan, puolituntemattoman noin 28-30 vuotiaan naisen elätikseen suomeen. Toki maahantuonti ym ottaa aikansa. Mieheni ajatusmaailma oli jo erilainen ... hän ajatteli meitä perheenä ja halusi olla välittämättä kulttuurista. Tosin ympärillämme on näitä kurdiavioliittoja lapsine päivineen- ei mitenkään häävin näköisiä naisia vaan jostain köyhistä kylistä ostettuja puolikauniita naisia. kaikesta huolimatta asia on järkystys- tietenkin- mutta tälläisiä kultuureja löytyy maailmasta pilvinpimein. Suurin ongelma on kai tämä arvottomuuden tunne, ja uskomaton tunne siitä että emme sittenkään lapseni kanssa olleet miehelle niin tärkeitä. Hänellä on hurja menneisyys naisten tiimoilta. Ja on seurutellut parin mustalaisnaisen kanssakin jota siinä kulttuurissa ei hyväksytä ollenkaan. Tosin näiltä miehiltä ja ns huoranaisiltaan ei taustoista piitata. pääasia että on hyvä käytössä niinkauan kuin tarve vaatii. Kysymys siis herää että olinko minäkin ja yhteinen lapsemme isälleen vain ajanvietettä aviotumista silmälläpitänen-. Tämän julman suunnitelman toteuttaminen vaatii oman lapsen poisheittoa elämästä- koska uusi vaimo ja sen suku ei tule hyväksymään rahan haakausta lapseemme. Ja isällä on vähemmän ja vähemmän aikaa lapselleen kunnes uusi lapsi uuden vaimon kanssa tulee. Ajatukseni ovat niin vihaisia että en osaa kuvata. Haluaisin tukea ja tsemppausta. Ja samankokeneiden mielipiteitä- laittkaa viestiä- en piittaa vihaisista viesteistäkään- olen ne ansainnut sokeuttani-.
Sori tylyt kysymykset, mutta olitteko naimisissa? Oliko oleskelulupa kunnossa? Kirjoitit, että mies "ajatteli meitä perheenä ja halusi olla välittämättä kulttuurista", mutta toisaalta valitit, että mies on itseriittoinen eikä osallistu lapsen hoitoon. Millaista perhe-elämää se on? Entä lapsesi, onko hänellä tähänkään asti ollut rakastava, välittävä isä?
Kuvittelitko, että kun tarpeeksi rakastat ja saatte lapsen, se muuttaisi tai sitouttaisi miehen? Ei rakkaus pysty tekemään ihmeitä.
Mitä siis menetät? Voiko ylipäätään menettää sellaista, mitä ei ole ollutkaan?
Miehen perheelle on tuskin tullut yllätyksenä. Mies ja koko suku ollut mukana sun kusetuksessa. Mies ei ole varmaan ikinä ajatellut jättävänsä kulttuuria ja tapojaan, on vain sinulle valehdellut. Perheet sopivat avioliitot siellä eli kyllä miehen perhe on mukana uuden vaimon mukaan tulossa.
Olisi sinun vaan parempi ton kusipään antaa mennä ja ottaa itseä niskasta kiinni. Toivottavasti nyt opeit muslimien kusetuskulttuurista jotain. Älä luota noihin paskanjauhajiin. Ymmärtäkää nyt jo hyvät naiset, vain onnettomn pieni prosentti onnistuu muslimin kanssa solmitusta liitosta. Siis hyvin pieni.
Tuskinpa tuo nyt pelkästä uskonnosta on kiinni. Näitä pelaajia ja hyväksikäyttäjiä riittää joka maassa, uskonnossa ja kulttuurissa, eikä aina kyse ole oleskeluluvastakaan. Kunhan vain pidetään hauskaa.
Mies ehkä haluaa asettautua aloilleen, kun on hurja menneisyys, ja onhan elämä ap:nkin kanssa näemmä ollut aika vauhdikasta. Mutta mitä väliä sillä on, mitä mies nyt tekee? Mitä väliä, millaiset motiivit tulevalla vaimolla on? Jos mies ei alun perinkään ole suhteeseen ja lapseen sitoutunut, mitä siinä menettää?
Voi olla tottakin että kyse on ollut laajasta kusetukseta.Mies suomeen kotouduttaan on harrastanut laajaa casanova elämää. En tuntenut kurdilaisia entuudestaan, ja sainkin myöhemmin melkoisen valistuksen Oikealta Turkkilaiselta mieheltä joka häpesi silmät päästään kuultuaan tarinani kyseisen miehen kanssa. Turkkilainen sanoi että kurdit ovat poikkeusellisen tyhmiä ja vanhakaintaisia joilla naisen arvostus on asteella nolla tasoa, nainen on vain välttämätön paha suvub jatkamiseen, kodin hoitoon ym tehtäviin. Yleensä kurdit naivat serkkunsa, ja mieheni isä ja äiti ovat serkkuja. Mieheni ja hänen serkkunsa isät ovat veljiä keskenään ja äidit sisaruksia. Naidaan ristiin mielellään. On se kauheaa. Siinä hetkessä oli auttamattomasti myöhäistä ottaa täydellinen etäisyys mieheen koska lapsi oli tulossa- joo, moni sanoisi kylmästi vaan että on niitä muitakin isättömiä. Kuitenkin mies siis on ollut casanova ja kusettaja kaikille naisilleen. Eräs toinen nainen tuli miehelle raskaaksi kun nämä asuivat yhdessä. Miehen oli tarkoitus silloin hyötyä taloudellisesti naisesta koska maksoivat vuokran puolisksi. Mies sai painostettua naisen aborttiin sillä perusteella että jättää naisen muuten. Nainen oli miestä 12 vuotta nuorempi, vasta tyttönen- ja koki siis karun kohtalon. Kyseessä olevan mieheni ei siis ole maailman hyväsydämisen ja ajattelevaisin ihminen. Vaan on pystynyt todella kylmiin ja julmiin ratkaisuihin asioissa jotka koskevat omaa etua välittämättä muista ihmisistä. Mietinkin siis koko rulijanssia ajatelellen kun pääsen nyt sitten ilmeisen kusipäisestä miehestä teidänkin mielestänne niin katkaisenko miehen suhteen lapseensa ennekuin hän aiheuttaa lapselle jotain lähtemätöntä psyykkistä vammaa enemmän-. Tämä kun hän hylkää tämän lapsen on lapsen kohdalta sitten kolmas kerta. Todellakin kyseessä on ulkoisesti viehättävä ja hyväkäytöksinen mies joka hurmaa mummot ja papatkin, mutta luonteessa on tunteettomuutta, itsekkyyttä ym. joka saa kyllä ihokarvat nousemaan pystyyn. Tämä keskustelu on aihelliinen juuri siksikin että totuus on myös se että suurin osa näistä miehistä on juuri tälläisiä kun itsekin olen kokenut. Toivon saavani tänne palstalle lisää kokemuksia.
Mua alkaa niin ärsyttää noi lässytykset muslimeista. Juu, joka maassa on hyväksikäyttäjiä, kaikki sen tietää. Nyt on kyse avioliitoista muslimein kanssa ja ne suurimmaksi osaksi päättyy ikävästi. Ei tähän asiaan tarvitse vääntää koko maailmaa.
Ottakaa nyt opiksi noittein muslimein solmimat liitot, ne ei vaan kestä! Todella pieni prosentti on luotuja kestämään. Suurin osa on hyväksikäyttöä, huijaamista ja valehtelua. Kummallisia ihmisiä täällä Suomessa kun tukee tuollaisia liittoja, taitaa toi chom chomkin olla nauttijatyyppi, kun nauttii siitä kun omia kanssasisariaan käytetään hyväksi.
moi,
Voin kuvitella tilanteesi erittäin hyvin. Itse olen elänyt-elän... vähän saman tapaisessa tilanteessa, en kurdin, mutta maahanmuuttajataustaisen miehen kanssa kuitenkin. Meillä takana pitkä suhde ja todella pitkä ''eroprosessi'' ja useampi lapsikin...
Ole ONNELLINEN,jos hän jättää sinut rauhaan avioiduttuaan maannaisensa kanssa. Nosta nokka pystyyn ja jatka omaa ja lapsesi elämää. Toki se sattuu,kun on tunteita yhteinen lapsi narsisti lirkuttelemassa, mutta se on tie sinun onneesi, jos hän antaa sinulle rauhan,olet onnekas...
Itse en ole kyseisen oloisesta miehestä saanut rauhaa ja ''kierre jatkuu''. Älä murehdi, miten hän elämäänsä elää. Elä sinä ihanaa elämää lapsen kanssa, jos isä ei halua hoitaa osuuttaan,se on hänen häpeänsä, ei sinun...tsemppiä.
Joo, muakin alkaa ärsyttää lässytykset muslimeista. Suhteet voivat kestää, jos tavoitteet ja toiveet ovat samat. Ei siinä mielestäni luomisesta tai kohtalosta ole kyse.
En todellakaan nauti hyväksikäytöstä enkä sitä kenellekään soisi, mutta tuen kyllä aikuisten ihmisten halua pysyvään suhteeseen, uskontoon katsomatta. Koska olen pyörinyt vähän toisenlaisissa porukoissa, kokemukseni hyväksikäyttäjistä ovat rajoittuneet buddhalaisiin ja katolisiin. En näe huijaamista uskonnon syynä. Jotkut vain ovat pettäjiä ja hyväksikäyttäjiä, jotka ennakkoluuloissaan ja luutuneissa asenteissaan kuvittelevat, että tietyillä naisilla voi leikkiä, kunnes ottaa omanmaalaisen, kunnon puolison. Ja moni suomalainen nainen ei valitettavasti osaa tai halua pelata toisenlaisilla säännöillä kuin mihin on Suomessa tottunut. Maine menee sitten helposti.
Amina- amina. On todella kirous joutua riippuvaiseksi miehistä joista olemme nyt täällä puhuneet. Voin kertoa mieheni luonteen hukan muuttuneen vuosien myötä- mutta hän on todella itsekäs ja häikäilemätön- Empatia puuttuu kokonaan ja voin vain ihmetellä itseäni että olen suhteessa sellaiseen ihmiseen. Hän saattaa irvistellä minulle, jos hymyilen- ikäänkuin kasvoni olisivat hänen mielestään sen näköiset kun hymyilen. Olen ihan kaunis suomalainen nainen mutta koskaan en kuule sitä hänen suustaan. Lapsemme syntymän jälkeen sain pahan verenvuodon repeämän alkaessa vuotaa,olin siis jo kotiutunut. Soitin ambulanssin ja minut vietiin sairaalaan, mies tuli pyynnöstä mukaan. Menetin litran verta, minuyt ommeltiin epiduraalipuudutuksessa ja olin siis liikuntakyvytön osastolla, vauva oli mukana.Mies silmäili himokkaasti huoneessa olevaa toista naista joka oli kaunis. ... Kotiin tullessamme kun tunto oli palautunut mutta olin heikko ja lääkäri oli sanonut että minua ei saa jättää yksin verenhukan takia vaan on oltava läsnä. Olemme kotona jotain puolesta yöstä- ja mies painaa seurkkunsa luokse chattaan vanhempiensa kanssa turkkiin mikä lienee ollut vale ja tapaaminen olikin tyttöjen kanssa. Kello kolme yöllä otin vauvan kantokassiin ja hivuttauduin toisesta kerroksesta autoon lastini kanssa ja kotiin jossa oikeasti asuin. Tuona aikana emme siis ollet samankaton alla- ja miehellä oli muita naisia, mutta piti yhteyttä meihin. JÄTTI minut verenhukassa yksin- chatti tai naiset olivat tärkeämpiä- vauva oli vain kolme viikoinen.MItä jos olisin menettänyt tajuni ym. Tämä kertonee miehen narsistisuuden tasosta. KYLLÄ HAULUAN EROON TÄSTÄ MIEHESTÄ!! Mutta helppoa se ei ole lapsen ja tunnesiteiden vuoksi. KUNPA olisin niin voimakas. Jumala auttakoon!!! ....
Jos et tiedä muslimeista mitään, niin älä sitten lässytä. Usko nyt jo, älä kannusta sellaiseen liittoon naisia, jotka eivät tule kestämään. Älä olen niin hiton suvaitsevainen. Taidat olla kukkahattutäti.
Sanon sinulle, nyt lähdet ja jätät sen paskan. Sinä ja lapsesi ansaitsette paremapaa, sen tulette myös saamaan. Sulje nyt ovi perässäsi ja itke tuska pois. Yksi päivä huomaat kun olet vapaa ja nautit elämästä. Vain yksi askel kohti ulkoovea...
"En näe huijaamista uskonnon syynä. Jotkut vain ovat pettäjiä ja hyväksikäyttäjiä, jotka ennakkoluuloissaan ja luutuneissa asenteissaan kuvittelevat, että tietyillä naisilla voi leikkiä, kunnes ottaa omanmaalaisen, kunnon puolison."
Sivusta kommentoin hieman. Nuo luutuneet asenteet ja ennakkoluulothan eivät synny "tyhjästä". Tarkoitan että ne eivät ole yksilönpsykologisia ilmiöitä esim. temperamentin tapaan. Ne ovat kulttuurisia konstruktioita (arvoja, uskomuksia, toimintatapoja jne.), jotka yksilö on omaksunut. Ja kulttuurit ovat erilaisia, kuten tiedämme. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ihmiset ovat kulttuurista johtuen erilaisia ja toimivat ja ajattelevat eri tavoin. Tämä tosiasia tuntuu olevan monille vaikea hyväksyä / omaksua.
Mainitsit tuon omanmaalaisen, kunnon puolison ottamisen. Se on ihan hyvä esimerkki kulttuurien erilaisuudesta. Esimerkiksi suomalaisten (eikä nyt aleta saivartelemaan siitä, kuka on suomalainen) kohdalla tuollaista ilmiötä ei ole, vai onko? En ole ainakaan kuullut, että sellainen olisi kantaperttien tai -pirkkojen keskuudessa yleinen tapa.
Joo... voin ymmärtää tunteesi, vit'''''' sen tason ja kaiken sen vihan, mitä sisälläsi kannat. Omalla kohdallani tilanteet, kokemukset eivät ole olleet ihan samanlaisia taikka noin ''kuvottavia'' , mutta eroon pääsy sitäkin vaikeampaa, ihan h....tiä toisinaan..
ja ''viisaampien'', mitä tällä palstalla aina näkee kommentoimassa on turha sanoa...''lähet vaan jnejne''... kaikkien kohdalla se ei vaan onnistu se oven kiinni pitäminen, kun se ex siellä on, joka taas voi johtua niin monesta asiasta. Omasta menneisyydestä, miehen uhkailusta jne...
Jos pelkäät miehen reaktiota, kun hän ymmärtää, että jatkatkin eloasi lapsen kanssa kahdestaan... niin turvakoti on yksi vaihtoehto...
Jos sulla joku ''muu linja'' fb,meili tms, missä voidaan jutella, niin laita infoa, jaksuja.
Voi juma mitä lässytystä yhä edelleen. Jos sinun on yhä edelleen vaikea tajuta onnistumisprosenttia muslimin kanssa, ei voi mitään. Jotkut asiat täytyy ottaa vaan tosiasiana. Jos et ole koskaan elänyt muslimien kanssa, niin et voi mitään tietää. Minä olen elänyt ja voin kertoa yhden asian. Vääräuskoista saa huijata, pettää, valehdella... Kiva kun löytyy vielä tuollaisia kukkahattutätejä, joita muslimit huijaavat mennen tullen ja nauravat päälle.
ja ''viisaampien'', mitä tällä palstalla aina näkee kommentoimassa on turha sanoa...''lähet vaan jnejne''... kaikkien kohdalla se ei vaan onnistu se oven kiinni pitäminen,
MITÄ VIKAA TOSSA OHJEESSA ON? PAKKO OTTAA SE SUURI ASKEL, EI SITÄ KUKAAN MUU VOI TEHDÄ.
LÄHDE, ET MUUTA VOI. ÄLÄ KUUNTELE LÄSSYTTÄJIÄ, SE VAIN PAHENTAA ASIAA. ONNESI ODOTTAA SINUA, KUN ANNAT SEN VAIN TULLA JA JÄTÄT VANHAN.
Olet ihan oikeassa., eivät ne asenteet tyhjästä synny. Mutta niin suomalaisissa kuin ulkomaalaisissa on niitä, jotka pystyvät kyseenalaistamaan käsityksensä ja miettimään, mistä toimintatavat ovat peräisin.
Mainitsin omanmaalaisen puolison ottamisen. Kyllä suomalainenkin saa kuulla, kuinka paljon helpompaa on valita puolisokseen suomalainen, joka on rehellinen ja jonka kanssa ei tarvitse kestää ihme säätöjä jne. Omanmaalainen puoliso on luonnollisesti ulkomaalaistaustaisillekin houkuttelevampi vaihtoehto, kun puoliso tulee tutusta kulttuurista ja puhuu samaa kieltä. Mutta se, miksi suomalainen (tai suomalaiselle ulkomaalainen) puoliso ei ole toivottava, riippuu paitsi vieraudesta, usein myös vahvoista ennakkoluuloista ja stereotypioista.
Vielä muille kommentoijille tiedoksi: lähipiirissäni on onnistuneita liittoja muslimien, joskin useimmiten melko maallistuneiden kanssa. Näitä pareja yhdistävät samankaltaiset elämänkatsomukset ja tavoitteet tulevaisuuden suhteen. Täytyy itse tuntea oma arvonsa ja omat arvonsa, pitää järki päässä ja miettiä, onko yhteistä pohjaa tarpeeksi. Rakkaus ei riitä kaikkeen. Itse en esimerkiksi voisi kuvitella avioituvani muslimin, kristityn, rasistin tai sovinistin kanssa. Joku voi, ja saattaa olla hyvinkin onnellinen. On sitten toinen asia, että ihminen voi elämänsä aikana muuttua, mutta jos lähtökohdat ovat jo hirveän erilaiset, mitä voi odottaa?
Kuinka monta onnistunutta muslimi/vääräuskoinen avioliittoa tunnet? En nyt tarkoita muutaman vuoden liittoja, vaan ihan 20 vuotta kestävää liittoa tai jopa pitempää. Oho, minä tunsin yhden näiden lukemattomien joukosta. Hekin erosivat ja oli kaksi lasta. Nyt mies uusissa naimisissa oman maan naisen kanssa (muslimi) ja nainen seurustelee suomalaisen kanssa. Voinen pitää tätä liittoa niin sanotusti aitona, vaikka sekin päätyi eroon. Sitten tunnen muutaman 10 vuotta kestäneen liiton, hajoaa juurikin kun mies tapaa oman maan naisen. Mitä sitten haettu alun alkaen?? Taas näitä liittoja, jotka kestävät Suomen kansalaisuuteen tai pysyvään oleskelulupaa, oho... niitä on paljon. Tai vuoden kahden liittoja, ettei mies ole kestänytkään olla sen suomalaisen naisen kanssa, löytyy myös todella paljon.
JOS JA KUN ON LAPSIA. EI VOI AJATELLA VAIN OMAA NAPAA. VAAN PITÄÄ OTTAA HUOMIOON, MIHIN OLOSUHTEISIIN YMS LAPSINEEN JOUTUU, UHKAILUT, UHKA LAPSEN KAAPPAUKSESTA JNEJNE. JA ÄLÄ VASTAA, ''HAKEUDU POLIISIN PUHEILLE'', POLIISI EI OTA KANTAA ENNENKUIN JOTAIN OIKEASTI TAPAHTUU...JA SILLOIN VOI OLLA HENKI KULTA JO MENNYT. NARSISTI ON KIERO, HÄIKÄILEMÄTÖN, PATOLOGINEN VALEHTELIJA, JOKA SAA UHRINSA HULLUUDEN PARTAALLE NIIN HALUTESSAAN
JA KYLLÄ VARMAAN ALOITTAJAKIN OLISI JO LÄHTENYT, JOS EX EI OLISI NARSISTI JNE... SELLAISESTA HENKILÖSTÄ EROON PÄÄSEMINEN EI T O D E L L A K K A A N OLE SAMA ASIA KUIN NS. TERVEESTÄ IHMISESTÄ, OLI KYSE SITTEN MAMUSTA TAI KANTAVÄESTÖN EDUSTAJASTA.
Voisi kysyä, montako onnistunutta, yli 20 vuoden kestävää liittoa ylipäätään tunnen. Ihan sama, mitä vastaan, koska kantasi on jo selvillä. Suvussani on yksi epäonnistunut liitto, mutta se ei kaatunut uskontoon. Mies on nykyään naimaton. Tuttavapiiristäni tunnen kaksi paria, jotka ovat olleet yhdessä 10-15 vuotta, yksi viitisen vuotta. Vähän kauempaa tiedän myös joitakin, vaikken varsinaisesti tunne. Joissakin liitoissa vaimo on kääntynyt muslimiksi, joissakin ei.
Tunnen myös useita pareja samalla kombinaatiolla kuin minä ja mieheni, jotka ovat päätyneet eroon. Tai toinen puoliso on kyllästynyt jo lyhyen avoliiton jälkeen. Lumeliitotkaan eivät ole tuntematon käsite.
Mitä enemmän on kieli-, kulttuuri- ja uskontoeroja, sitä enemmän täytyy sovitella ja antaa periksi. Aina se ei onnistu. Mutta onko ap:n suhteen lähtökohtia ajatellen ihme, että suhde ei kestänyt, oli miehen uskonto mikä tahansa? Tällaisten onnettomien tarinoiden perusteella on näemmä ok leimata joko kaikki ulkomaalaisen kanssa suhteen solmineet suomalaiset naiset ja/tai kaikki muslimit/kurdit/ulkomaalaiset miehet.
Minä olen vain tarkoittanut muslimi avioliittoja, en kaikkia ulkomaalaisia avioliittoja. Siis kysyn, kuinka monta pitkää avioliittoa tunnet, jossa suomalainen mennyt naimisiin muslimin kanssa? Siis täällä Suomessa.
mukava lukea tuollaista.
Olisipa kaikilla suomaalaisilla musliminmorsiamilla samanlainen kohtalo:)
Eiköhän niillä taida ollakkin. Ei noita liittoja ole kestämään tehty.
Paljon paljon voimia sulle! Kenelläkään ei ole täällä oikeutta arvostella sua. Jokainen ihmine haluaa pohjimmilaan rakkautta, ja siksi me naiset jaksammekin kaikenlaista p***** kestää. Ei ole aina helppoa ajatella järjellä, vaan halu uskoa rakkauteen voittaa ennen kuin on saanut opikseen. Ja rakkaus on olemassa, siitä ei ole kysymys. Tämä sun miehesi ei vain tiedä siitä mitään! Siksi sun tärkein tehtävä on todellakin - niin kuin itsekin mietit - suojella lastasi isältänsä! Narsistinen persoonallisuus on todella häikäilemätön: toisten tunteet eivät merkitse hänelle mitään! Ole siis vahva, ja niin kuin joku tuolla ylempänä sanoikin, keskity lapseesi ja itseesi! Ole onnellinen, että miehellä on nyt uudet kuviot. Jos sulla on yksinhuoltajuus (toivottavasti on) muuta paikkakunnalta ja katkaise kaikki siteet mieheen ja yhteisiin ystäviin. Älä kerro näille ihmisille, missä asut.
Se sattuu hetken, mutta usko mua, on paljon parempi, että kasvatat lapsen yksin kuin se, että sun lapsen koko persoonallisuus rikkoutuu isänsä takia. Kannattaa tutustua kirjallisuuteen, joka käsittelee narsistista persoonallisuutta esim. "Monta tapaa tappaa sielu".
Paljon voimia sulle todella raskaaseen elämänvaiheeseen!
Terv. narsistin kynsistä selvinnyt
Haluan todella eroon tästä narsista. Täältä saan tukea ja pystyn kertoamaan asioita joita en voi lähipiirissämme jakaa- kukaan ei ymmärtäsi ja auttaisi eikä käsittäisi tilannettani. Miten sait itsesii tsempattua tilanteeseen jossa pääsit eroon miehestä. Kerro.
Lähdet ja suljet oven. Narsisti ei koskaan parannu, eli ei hän tule tuntemaan sinua tai muitakaan kohtaan mitään empatiaa. Onnesi odottaa sinua, kunhan olet valmis jättämään vanhan taaksesi.