miksi perheenisä haluaa jättää vaimon ja perheen ihastumisen takia?
onko aidan toisella puolella aina paremmin?
onko aidan toisella puolella aina paremmin?
perhe vai toinen
särkynyt
2293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Samaa miettinyt itsekin! Luulin et meillä oli kaikki hyvin, mut ei toinen nainen vei mieheni hetkellisesti. Nyt mies väittää oppineensa virheistään ja tietää ketä rakastaa eli minua ja perhettään. Ongelma vain etten minä osaa asiaa unohtaa ja antaa anteeksi ja vittu soikoon miksi ees pitäisi antaa anteeksi?
annat anteeksi jos haluat pitää perheesi koossa ja oman elämäsi onnellisena.
Mikäli antaa anteeksi, ei ikinä tiedä lähteekö tulevaisuudessa jonkun toisen matkaan.
Itse aikanaan annoin kahdesti yhdelle naselle joka lähti liitostamme lätkimään toisen miehen matkaan, kolmannen jälkeen totesin paremmksi lähteä eri suuntiin. Suuttui ja alkoi mustamaalaamiseni..
Sano sille ukollesi, että sinäkin käyt tekemässä ensin omat virheesi jonkun toisen miehen kanssa, niin katsotaan sitten miten jatketaan ja annetaan anteeksi puolin ja toisin.
koska oma nainen ei tunnu välittävän enää miehestä?
nainen rakastaa miestään yli kaiken ja tekee hänen vuoksi myös kaikkensa.
että sillai..
Älä viitsi syyllistää naista jos mies on tuuliviiri.
Ai että jos nainen ei oletetusti välitä miehestään, niin miespä ei välitä enää lapsistaankaan?
Yleistä miehen logiikkaa vai vain perheettömän nuoren miehen?
Joskus yliauttava nainen/mies saa toisen lähtemään
lifemockerilla on jättikokoinen alemmuuskompleksi naisia kohtaan,ei sen jutuista kannata välittää.
koska ihminen tekee päätökset niin, että punnitsee ja arvioi haitat ja hyödyt itselle ja muille ja antaa niille jonkin arvon ja lopputuloksena on päätös. Tuskin voi edes sanoa, mikä lopulta kääntää vaa'ankielen. Elämässä tehdään valintoja.
Päätös voi myöhemmin osoittautua hyvinkin vääräksi ja ihminen voi katua tekemisiään vaikka koko loppuelämänsä. Tiedät varmaan heitä, jotka aina kertovat, että olisi pitänyt silloin tehdä niin ja noin eikä näin... Ei, ei aidan toisella puolen ole läheskään aina paremmin, mutta päätöstä tehtäessä näin on ollut.
Tadennäköisesti hetkellisesti tuo hurmiota, kunnes arki saapuu siihenkin liittoon.
toivottavasti näin.
Vakituinen parisuhde on vähän kuin sanomalehteä lukisi;
"jos joka aamu joutuisi lukemaan saman sanomalehden uudestaan ja uudestaan, alkaisi se kyllä kyllästyttämään"
Rakastunut mies on vankkumattoman onnellinen, järjetön liitelijä. Ei silloin tule ajatelleeksi paremmuusjärjestystä.
Syksy saa ja miehes saa myös
Ei nainen siitä rikki mene, tekeepä mies niin tai näin.
No voi se mennäkin, mistäpä sinä sitä tietäisit.
Jos nainen menee rikki miehen takia, niin se on ollu rikki jo ilman sitä miestäkin.
Kyllä se nainen on ihminen siinä missä mieskin, yhtälailla haavoittuva ja altis menemään rikki.
Onko se nyt sulle ihanneajatus, että miehen ja naisen välillä ois jotain, mikä oikeesti rikkois? Taidat olla vaan harlekiini-heikko?
Aidan toisella puolen ei ole aina paremmin.
Ihminen, joka kuitenkin päättää lähteä sinne aidan taakse kurkottelemaan todennäköisesti kuvittelee, että lähtemällä hän korjaa jonkun ongelman, jota ei ole kyennyt/osannut/halunnut selvittää edellisessä suhteessaan. Harvoin näin kuitenkaan käy.
Ongelmat seuraavat mukana, vaikka hetkellisesti olo ehkä saattaakin tuntua kepeältä uuden ihmissuhteen myötä. Jollei kuitenkaan uskalla olla itselleen rehellinen ja käsitellä ongelmiaan loppuun asti, ei seuraavakaan suhde tule onnistumaan. Harmi, että niin moni ymmärtää tämän vasta, kun on menettänyt jotain todella tärkeää...
No hän kokee ettei saa suhteessaan ja perhe elämässään riittävästi. Ehkä haluaa kokea ihastumisen ja rakastumisen huuman joka on toisille koukuttavaa. Tai on vain päättänyt elää itselleen, saanut tarpeekseen kaikesta arkisesta. Ei jaksa olla jotain mitä hän kokee hänen täytyvän olla suhteessa vaimoonsa ja perheeseensä. Ehkä vain suhteessa vaimoonsa.
Lyhyesti, jotain puuttuu hänen elämästään jolla hänen elämänsä tuntuisi riittävän hyvältä. Sitä voi sitten koittaa kompensoida ihastumalla muihin tai lähtemällä yksin erämaahan tms. Kuka mitenkin varmaan vähän sen tarpeen mukaan.
Sähän voit olla ihmisenä aivan ihana ja miehesi mielestäkin täydellinen äiti ja kumppani, mutta et vaan enää saa häntä kokemaan sitä ihastumisen aiheuttamaa vibaa. Aina ei kumppanin tarvitse olla toisen mielestä täysin paska ja huono kumppani, kun kuitenkin kaipaa jotain enemmän. Suhde vain on liian arkinen ja ei itsessään tunnu riittävän.