Kumpi on pahempi?

Minusta molemmat piirteet on aika rasittavia. Molempiin voi joskus sortua, mutta tavantakaa toistuva itsensä yliarvioiminen tai aliarvioiminen on todella tympeää. Useimmille ihmisille varmaan tulee hetkiä, kun on ylpeä itsestään ja saavutuksistaan, voi mennä jopa yli omakehussa. Myös heikkoja hetkiä kun pistää itseään halvalla.

Ääripäissä asuminen ei ole kovin mukavaa kanssaihmisille.

Ali-arvioiminen on pahempi, sillä yli-arvioija uskaltaa enemmän ja todennäköisesti saa aikaan enemmän. Itsevarmuus on aina parempi kuin epävarmuus, vaikka se itsevarmuus perustuisi vain suurille luuloille.

http://www.iltalehti.fi/nainen/2013091917314860_na.shtml

Yli-arvioiminen on selvästi pahempi. Ala-arvioiminen on sentään söpöä, vaikka pidemmän pääle sekin on rasittavaa.

Yliarvioida ja aliarvioida väliin ei tule väliviivaa. Ne kirjoitetaan yhteen.

Mielestäni itsensä yli-arvioivat ihmiset ovat pahimpia kaikista.
He ovat todella varmoja omasta erinomaisuudestaan ja suoltavat sitä ulos kerta toisensa jälkeen. He usein pönkittävät omaa paremmuuttaan ali-arvioimalla muita.

Itsensä aliarvioivat tai ne jotka ovat sinut itsensä kanssa ovat parhaimpia!!!

"the problem with the world is that the intelligent people are full of doubts while the stupid ones are full of confidence" Charles Bukowski

noinhan sä teet.

Mielestäni itsensä yli-arvioivat ihmiset ovat pahimpia kaikista.
He ovat todella varmoja omasta erinomaisuudestaan ja suoltavat sitä ulos kerta toisensa jälkeen. He usein pönkittävät omaa paremmuuttaan ali-arvioimalla muita.

Tarkoitetaanko tässä nyt, että muiden mielestä vai omalle kohdalle? Yliarvioiminen on varmasti parempi jokaiselle itselleen, vaikka muiden mielestä sellainen on aina ärsyttävämpi kuin itsensä vähättelijä.