Koulutus on toki ihaltava asia, mutta mitään tietämisen arvoista ei voida koskaan opettaa. Vain itsenäinen ajattelu johtaa tietoon, ymmärryksen kasvuun ja lopulta viisauteen.
"There is no substitute for hard work. It's a hard live, and then you die."
Yliopistot ovat turhia fasiliteettejä ...
Mane
20
127
Vastaukset
- Kummasteleva
Eikö yliopistossa saa nykyään ajatella itsenäisesti?
- Mane
Ei. Nykyään on trendinä vain suorittaminen eli saada papyrykset ulos mahdollisimman nopeasti. Tehokkuus on siis tärkeintä, ei itse asia tai ajattelu.
Miksi näin?
"The most dangerous man to any government is the man who is able to think things out for himself, without regard to the prevailing superstitions and taboos." - iuygiyuo
En usko että saa. Esimerkiksi jos biologian opiskelija kertoo julkisesti, ettei usko evoluutioon, saattaa kummasti ilmoittautumiset kursseille "hukkua bittiavaruuteen", gradusta lähteä pari arvosanaa muotoseikkojen takia jne. Tai jos humanistisessa tiedekunnassa kritisoi avoimesti postmodernisteja merkityksettömän sanahelinän suoltajiksi. Puhumattakaan siitä, jos lausuu julkisesti sen tieteenvastaisen mielipiteen, että tiedemies ei ole pätevä tekemään säännönmukaisesti parempia tulkintoja maailmasta kuin maallikko...
- apis1
Mane, ajattelepa muinaisihmisten yhteiskuntaa, sanotaan nyt vaikka 100 000 vuotta sitten, että geenistö olisi lähes sama kuin nykyihmisellä. Silloin oli aivan ihanteelliset olot itsenäiselle ajattelulle, tiedolle, ymmärryksen kasvulle ja viisaudelle. Vai oliko?
- Mane
Jaa, hyvä kysymys. Uskoisin, että asiat olivat hyvät henkiselle kasvulle, koska ihmiset harrastavat toimintaa, ainakin miehet. On päiväselvän, että istumalla ja makaamalle ei juuri mitään merkittävää uutta synny, vaan liikkuen, havainnoiden ja toimien.
Naisaines on Suomessa pahasti degeneroitunut, koska heidän toimeliaisuus on hyvin vähäistä ollut jo pitkän aikaa. Miehet toki tunnetusti puuhastelevat usein ja ovat toimintaa korostavissa ammateissa.
"Tunne itsesi ja tule sellaiseksi kuin olet!"
- apis1
On biologisesti virheellistä asettaa miehet korkeammalle kuin naiset. Useimmilla lajeilla on koiraiden määrä yhtä suuri kuin naaraiden, jotta naaraat voisivat paritella parhaiden koiraiden kanssa. Myös ihmisellä on näin. Luuserimiehiä on siten enemmän kuin luuserinaisia. Koska miehen ja naisen lisääntymisstrategia on erilainen, myös taidot ovat kehittyneet eri suuntaan, mutta ei eritasoisiksi.
Ajatus jomman kumman sukupuolen paremmuudesta on soopaa ja kuuluukin hyvin filosofian puolelle.- Mane
Tästä olen toki eri mieltä. Nainen ei kykene itsenäiseen ajatteluun, eikä keksi tai innovoi tai pysty kovaa tiedettä (ainakaan huipulla) tekemään.
Kaikki nerot, huippulahjakkaat, huippuälykkäät, viisaat, luovat, etc. ovat miehiä (okei ehkä on muutama poikkeus on, mutta tämä ei testaa tai vahvistaa pääsääntöä). - apis1
Mane kirjoitti:
Tästä olen toki eri mieltä. Nainen ei kykene itsenäiseen ajatteluun, eikä keksi tai innovoi tai pysty kovaa tiedettä (ainakaan huipulla) tekemään.
Kaikki nerot, huippulahjakkaat, huippuälykkäät, viisaat, luovat, etc. ovat miehiä (okei ehkä on muutama poikkeus on, mutta tämä ei testaa tai vahvistaa pääsääntöä).Tästäpä olemmekin samaa mieltä. Jos verrataan naisen ja miehen yhtä ominaisuutta, jompikumpi sukupuoli on kykenevämpi.
Jos pyritään vertaamaan yleensa, kumpi on parempi, kysymys muuttuu absurdiksi, sillä ei ole mittakeppiä, joka ilmoittaisi mitä ominaisuuksia kokonaisuuteen kuuluisi ja mikä painotus millekin ominaisuudelle annettaisiin. - apis1
Mane kirjoitti:
Tästä olen toki eri mieltä. Nainen ei kykene itsenäiseen ajatteluun, eikä keksi tai innovoi tai pysty kovaa tiedettä (ainakaan huipulla) tekemään.
Kaikki nerot, huippulahjakkaat, huippuälykkäät, viisaat, luovat, etc. ovat miehiä (okei ehkä on muutama poikkeus on, mutta tämä ei testaa tai vahvistaa pääsääntöä).Mane, mainittakoon vielä, että ihminen on biologisen maailman osa, ei mitään muuta. AINOA biologisen kelpoisuuden mitta on, kuinka paljon eliö tuottaa lisääntyviä jälkeläisiä. Tähän ja vain tähän on miehen ja naisen geenistö optimoitunut, sillä jos ei olisi, olisi tapahtunut kummia: vähemmän kelpoinen saisi enemmän jälkeläisiä ja jättäisi geeninsä perinnöksi.
Sukusolujen jakautumisessa mieheltä ja naiselta peräisin olevat geenit sekoittuvat sattumanvaraisesti, ja myös hedelmöityksessä uusi hedelmöitynyt munasolu on sekoitus tämän sukupolven geeneistä. Poikkeuksena on soluliman mitokondrioitten DNA:n periytyminen vain äidiltä, ja sukupuolen määräävän geenin periytyminen vain isältä.
Ei voida myöskään tässä prosessissa sanoa, että jompikumpi sukupuoli olisi parempi. Mainitsemasi piirteet ovat vain ja ainoastaan biologisen prosessin sivutuotteita. - Mane
apis1 kirjoitti:
Mane, mainittakoon vielä, että ihminen on biologisen maailman osa, ei mitään muuta. AINOA biologisen kelpoisuuden mitta on, kuinka paljon eliö tuottaa lisääntyviä jälkeläisiä. Tähän ja vain tähän on miehen ja naisen geenistö optimoitunut, sillä jos ei olisi, olisi tapahtunut kummia: vähemmän kelpoinen saisi enemmän jälkeläisiä ja jättäisi geeninsä perinnöksi.
Sukusolujen jakautumisessa mieheltä ja naiselta peräisin olevat geenit sekoittuvat sattumanvaraisesti, ja myös hedelmöityksessä uusi hedelmöitynyt munasolu on sekoitus tämän sukupolven geeneistä. Poikkeuksena on soluliman mitokondrioitten DNA:n periytyminen vain äidiltä, ja sukupuolen määräävän geenin periytyminen vain isältä.
Ei voida myöskään tässä prosessissa sanoa, että jompikumpi sukupuoli olisi parempi. Mainitsemasi piirteet ovat vain ja ainoastaan biologisen prosessin sivutuotteita.Toki näin varmaankin on. Harmi vain, että monet suurimmat nerot eivät pääse lisääntymään tässä maailmassa (kuten Newton).
Vain keskinkertainen ihminen voi olla todella suosittu, Tule siis keskinkertaiseksi, tule diletontuksi.
Nerous on vain kirous. Liha on se, joka puhuu. - apis1
Mane kirjoitti:
Toki näin varmaankin on. Harmi vain, että monet suurimmat nerot eivät pääse lisääntymään tässä maailmassa (kuten Newton).
Vain keskinkertainen ihminen voi olla todella suosittu, Tule siis keskinkertaiseksi, tule diletontuksi.
Nerous on vain kirous. Liha on se, joka puhuu.Olipa kohdallaan, kun otit esimerkiksi Newtonin. Mies oli kyllä eräällä suunnalla nero, mutta toisella suunnalla vakavasti epäsosiaalinen yksilö, alkemisti ja uskonnollinen haaveilija. Jos hänet olisi kloonattu, on kyseenalaista, menestyisikö nykyään, vai katkeaisiko ura jo nuorena syrjäytymiseen.
Kloonaaminen oli eliöitten varhaisempi tapa lisääntyä. Systeemi on huono, koska joutuu odottamaan puoli ikuisuutta, että edullinen mutaatio sattuisi samaan haaraan. Kehitys on junnaavaa. Suvullisen lisääntymisen etu on se. että edulliset mutaatiot voidaan saada samaan yksilöön. Kehitys on edelliseen verrattuna supernopeata.
Kullakin mutaatiolla on populaatiossa tietty frekvenssi, alimäärä lisääntyy, ylimäärä vähentyy, kunnes tulee tasapaino. Jos uusia edullisia mutaatioita ei tule ja ympäristö pysyy muuttumattomana, kehitys seisahtuu.
Mutta tämä pitää paikkansa populaatioon. Yksilö voi saada esim. älykkyyttä nostavia geenejä runsaasti, kun toinen jää vähälle. Kunkin ominaisuuden voimakkuus seuraa normaalijakaumaa, Gaussin käyrää.
Jos ei olisi syntynyt suvullista lisääntymistä, olisimme kaukana nykyisestä kehitystasosta.
Yhdistys Mensaan on hakeutunut pieni porukka poikkeuksellisen älykkäistä henkilöistä. Tuskin on toista niin riitaista ja epäsosiaalista porukkaa kuin hoitolaitoksissa ja vankiloissa. Haluaisimmeko kloonata heitä? - Mane
apis1 kirjoitti:
Olipa kohdallaan, kun otit esimerkiksi Newtonin. Mies oli kyllä eräällä suunnalla nero, mutta toisella suunnalla vakavasti epäsosiaalinen yksilö, alkemisti ja uskonnollinen haaveilija. Jos hänet olisi kloonattu, on kyseenalaista, menestyisikö nykyään, vai katkeaisiko ura jo nuorena syrjäytymiseen.
Kloonaaminen oli eliöitten varhaisempi tapa lisääntyä. Systeemi on huono, koska joutuu odottamaan puoli ikuisuutta, että edullinen mutaatio sattuisi samaan haaraan. Kehitys on junnaavaa. Suvullisen lisääntymisen etu on se. että edulliset mutaatiot voidaan saada samaan yksilöön. Kehitys on edelliseen verrattuna supernopeata.
Kullakin mutaatiolla on populaatiossa tietty frekvenssi, alimäärä lisääntyy, ylimäärä vähentyy, kunnes tulee tasapaino. Jos uusia edullisia mutaatioita ei tule ja ympäristö pysyy muuttumattomana, kehitys seisahtuu.
Mutta tämä pitää paikkansa populaatioon. Yksilö voi saada esim. älykkyyttä nostavia geenejä runsaasti, kun toinen jää vähälle. Kunkin ominaisuuden voimakkuus seuraa normaalijakaumaa, Gaussin käyrää.
Jos ei olisi syntynyt suvullista lisääntymistä, olisimme kaukana nykyisestä kehitystasosta.
Yhdistys Mensaan on hakeutunut pieni porukka poikkeuksellisen älykkäistä henkilöistä. Tuskin on toista niin riitaista ja epäsosiaalista porukkaa kuin hoitolaitoksissa ja vankiloissa. Haluaisimmeko kloonata heitä?Newton oli poikkeuksellisen laaja-alainen moniosaaja eli nk. polymatikko. Tällaisille generalisteille tai poikkiymmärtäjille on nykyään kova tarve.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Sekä liha että mieli ovat tärkeitä, eikä toista ole ilman toista. Itse näkisin naisen syvimmän olemuksen rappeutuneena, koska arvioin tätä olemusta vain pinnallisesti eli ulkoisen olemuksen perusteella.
Mutta kloonaus? En tiedä. - Uuno Turhapuro
Mane kirjoitti:
Tästä olen toki eri mieltä. Nainen ei kykene itsenäiseen ajatteluun, eikä keksi tai innovoi tai pysty kovaa tiedettä (ainakaan huipulla) tekemään.
Kaikki nerot, huippulahjakkaat, huippuälykkäät, viisaat, luovat, etc. ovat miehiä (okei ehkä on muutama poikkeus on, mutta tämä ei testaa tai vahvistaa pääsääntöä).Usein sanotaan, että miesten ja naisten ÄO on suurinpiirtein samaa luokkaa, mutta miehillä varianssi on suurempi kuin naisilla. Siis supertyhmiä ja superälykkäitä miehiä on enemmän kuin vastaavasti naisia.
- mhksrjtp
Mane kirjoitti:
Newton oli poikkeuksellisen laaja-alainen moniosaaja eli nk. polymatikko. Tällaisille generalisteille tai poikkiymmärtäjille on nykyään kova tarve.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Sekä liha että mieli ovat tärkeitä, eikä toista ole ilman toista. Itse näkisin naisen syvimmän olemuksen rappeutuneena, koska arvioin tätä olemusta vain pinnallisesti eli ulkoisen olemuksen perusteella.
Mutta kloonaus? En tiedä."Sekä liha että mieli ovat tärkeitä, eikä toista ole ilman toista. "
Tietyssä mielessä toki totta, mutta on vaarallista lähteä ajattelemaan, että ihmisen ruumis on ihan yhtä paljon "ihminen itse" kuin hänen mielensä. Sellainen ajattelu on parhaimmillaankin loukkaavaa mm. transsukupuolisia ihmisiä kohtaan.
- Tjaah...
En usko, että kukaan ihminen on kykenevä itsenäiseen ajatteluun.
- "Ikuinen" opiskelija
Yliopiston tehtävä lienee juuri antaa eväät itsenäiselle ajattelulle. Opettaa kriittiseksi ja objektiiviseksi, sekä opettaa mitä tieto ja tiede on. Mitä yleensä voidaan tietää... Jotta sitten voi itsenäisesti ottaa asioista selvää ja oppia ymmärtämään...
Yleensä "viisaatkin" ihmiset, jotka eivät edellä mainittuja asioita tiedosta, etsivät vaan omille mielipiteilleen vahvistusta, eivätkä osaa arvioida miten asiat voisivat olla... Mielestäni on hyvä, että "pakotetaan" oppimaan (annetaan mahdollisuus oppia) tietyt asiat, teoriat...
Ilman yliopistoja olisimme (melkein) kaikki foliohattuja ja täysin vietävissä.
Täytyy vielä mainita, että nimenomaan yliopisto antaa mahdollisuuden oppia ajattelemaan, se ei sitä suinkaan takaa, kuten kaikki yliopistoilla keskusteluja käyneet tietävät. Se, että ei ole yliopistoa käynyt ei tietenkään myöskään tarkoita, että ei voisi ymmärtää kuinka maailma toimii... - Ajatus tämäkin
Asia on monimutkainen. Koulutus antaa eväitä ja apuvälineitä itsenäisellekin ajattelulle, mutta koulutuspolitiikka on alkanut painottaa yhä enemmän opintopisteitä, tutkintoja ja artikkeleja. Opintoaikoja lyhennetään, tutkintoja rajataan, henkisesti arvokkaita yksikköjä lakkautetaan taloussyistä...
Ainahan ihmiset ovat suosineet samanmielisiä eli siinä ei ole mitään uutta. Jos haluaa olla edelläkävijä päätyy joko kylähulluksi tai yksinäiseksi neroksi.
Tiedemaailmassa ihmiset eivät ole sen viisaampia tai moraalisempia kuin muualla. Tieteellinen osaaminen on luonteeltaan kapea-alaista asiantuntijuutta. Ehkä tilausta olisi ns. yleissivistäville yliopistotutkinnoille, jotka voisivat valmentaa kulttuuriin, järjestöihin ja politiikkaan. Sekään ei kyllä olisi nykymittapuulla tuloksellinen yksikkö. - apis1
Akateeminen koulutus on korkeinta koulutusta, mitä on saatavissa, mutta silti suurin osa siitä on misinformaatiota.
Joillakin aloilla on pakko turvautua siihen, mitä on. Esim. kielitieteessä on valittava sanan alkuperä usein melko yhtä todennäköisistä lähteistä.
Historiantutkimuksessa täytyy pitäytyä lähteissä, vaikka on ilman muuta selvä, että ne ovat vinot. Todelliset vaikuttajat eivät ehkä ole jättäneet merkintöjä, toissijaiset ovat. Tälläiset puutteet pitää hyväksyä, mutta tiedostaa.
Toisin ovat ns. klassikot. Vaikka heidät on kuinka moneen kertaan todettu erheellisiksi, heihin vain vedotaan. Vatkataan ja vatkataan, ei edistytä.
Humanistisissa tieteissä usein riittää, kun asia vain sanotaan toisella nimellä, mieluummin vierasperäisellä oppisanalla. Luokitellaan, mutta ei saada syytä ja seurausta esille. Helisytetään sanaa. Tehdään lukeneisuutta simuloivia sitaatteja, joilla ei osoiteta yhtään mitään.
Käytetään peitekieltä. Loogisesta ristiriidasta tulee "jännitteisyyttä". Jos sanottaisiin suoraan, koko tutkittava ajatusrakennelma on osoittautunut mahdottomaksi.
Todellisesta tutkimuksesta ja opetuksesta tapahtuu suurin osa luonnontieteitten alalla, mutta monien humanistien intellekti ei sille edes riittäisi.
Suurin osa yliopistossa käytävästä keskustelustakin, on höpöä. Mutta näin onkin ihan biologisen välttämättömyyden pakosta. Geenivariaatiot eivät ole runsastuneet ihmispopulaatiossa siksi, että ne johtaisivat oikeaan ajatteluun, vaan runsaampiin jälkeläisiin.
Biologinen valintamekanismi on siis aivan toinen kuin selkeä ajattelu. Oikeastaan on kummallista, että biologinen valinta on tuottanut niinkin paljon selkeätä ajattelua, kuin on.- Hyvää Syksyä:)
Ihminen on potentiaalisesti kykeneväinen oppimaan kaiken.
Kyse on siitä miten se oppiminen saadaan aktuaaliseksi.
Se, että opetuksen laatu on yliopistoissa mahdollisesti heikkoa johtuu monesta asiasta. Opettajien "huonot" entiset opettajat, heidän metodinsa "periytyvät". Rahoitus ja yliopistolaisten keskinäiset riidat jarruttavat kehitystä. Opettaisitko itse mahd.hyvin, jos sinua olisi opetettu huonosti ja olisit saanut opetella kaiken itse.
Opettaminen on poliittinen siis moraalinen asia. Sen voi valita tekeekö sen hyvin vai huonosti-Tiede ei sano, pitääkö edes opettaa tai ota moraaliin kantaa.
Humen "no ought from is" pyhittää myös huonon opetuksen.
Todennäköisyys kasvaa oppimisessa kun asia esitetään riittävän selkeästi.
Jos opettaja tajuaa asian itse, on mahdollista, että hän pystyy opettamaan sen selkeästi. Suurin osa opettajistakaan ei tajua korkeakoulutasolla asiaansa riittävän hyvin. Tämä selittyy sillä, että heidät on opetettu huonosti, ei älykkyyseroilla.
Mikään ei takaa hyvää opetusta vaikka opettajat osaisivat asiansa, koska kyseessä on moraalinen valinta. On täysin poliittinen valinta mitä opetetaan ja miten. On ollut armollisen hyvän politiikan ansiota, että jokaiselle sentään on tarjottu verorahoilla maailmanluokan koulutus Suomessa.
Se mikä antaa parhaita oppimistuloksia on tieteellinen kysymys. Ongelma massaopetuksessa on se, että huomiotta jätetään yksilölliset oppimistavat (Huom. ei tarkoita älykkyyseroja).
Nykyään tieto on periaatteessa kaikkien ulottuvilla internetin avulla ja kaikki asiat voidaan esittää videoilla tai asiakirjoissa selkeästi. Perinteisen luokkaopetuksen aika on auttamatta ohi.
Samoin puhe "älykkyyseroista" voidaan haudata, koska oppimistulokset kiistattomasti selvästi tasoittuvat kun kaikille tarjotaan riittävän yksilöllinen ja laadukas opetus.
Pahin kehityksen jarru on uskomus siitä, että älykkyys on syntymässä kiveenhakattu vakio, jota ei voi kehittää.
Yliopistojen suurin ongelma on toistaiseksi siinä, että niiden opetusmetodit ovat kivikaudella verrattuna teknologian ja tieteen kehitykseen. Kyseessä on vain poliittinen kysymys, koska kaikki tieto on jo saatavilla.
https://www.khanacademy.org/about/blog/post/95208400815/the-learning-myth-why-ill-never-tell-my-son-hes
- Tutkitaan yliopistoa
Ilman eurooppalaista markkinamurretta, sanon sen suomeksi. Nykyisin yliopistot ovat olemassa vain sinne verovaroilla palkattujen ihmisten suojatyöpaikkoja. Kukaan heistä ei pärjäsi elämässä oikeasti. Mitä nämä kymmenet tuhannet ihmiset tuottavat tai hyödyntävät yhteiskuntta, jolta he rahaa anelevat. Valtion budjetista ja apurahakerjäämisissä he ovat mestareita. Koulutus, koulutus ja koulutus merkitsee tänään yliopistoon palkatuille vain rahaa, rahaa ja rahaa. Siis palkkaa.
On luonnollista, että yliopistoväki puolustautuu. Huolissaan voi olla Yliopistojen tasosta ja kansainvälisyydestä. Nämä asiat on kaikenkarvaisten "tutkimusten" perusteella esitetty suomalaisille julkisesti opetuksemme tasosta Suomessa. Yliopistojen osuutta ei ole kansainvälisesti arvioitu. Sen yleensä tekevät korkeakoulut itse, tai tyrkyttäytyvät mallejaan (OECD) ulkoistettuun sopivaan lopputulokseen johtavaan "tutkimukseen" 270 000 e/tutkimus. Siis mainosrahaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle743710Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖472906Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa
Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt1732898Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle572391Olisitko mies valmis?
Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me3612162- 1601860
- 781545
vieläkin sanoa voin...
💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos231378- 281360
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.391342