Mistä saan sen potkun perseelle ja uskallan viimein lopettaa tämän suhteen. Meillä on viisihenkinen perhe ja olen vähän alle nelikymppinen mies, joten onnellisia vuosia olisi vielä mahdollista kokea.
Hetkellisen seesteiset ajat saavat aina minut luopumaan ajatuksesta. En vain enää kestä tätä sontaa, mutta jään junnaamaan paikoilleni. Tässä kyseessä on liian kontroilloiva nainen, joka ei pysty myöntämään olleensa väärässä. Ei osaa pyytää anteeksi, heittäytyy tiukan paikan tullen marttyyriksi tai jopa lyö. Muuntelee aiemmin sanottuja asioita itselleen edulliseksi ja väittää minun muistavan väärin. Välillä olen jopa alkanut uskoa, että kait sitten todella olen sanonut näin. Silläkin uhalla, että monet asiat ovat sellaisia mitä en suuustani ääneen suoltaisi edes tiukassa paikassa. Vikaa tosin löytyy myös minusta, koska en ole enää jaksanut panostaa parisuhteeseen. Joten viime aikaiset moitteet ovat kyllä tulleet ihan asiasta. Tuntuu vain niin hankalalta järjestää yhteistä tekemistä, kun se on aina minun rahoistani kiinni ja hänellä ei tunnu olevan koskaan aikaa. Ymmärrettävää toki lasten harrastusten vuoksi, mutta se on melko kätevää, kun hänellä on sama harrastus kuin lapsilla... Näin ollen jos asian ottaa puheeksi, olen idiootti, joka haluaa riistää lapsilta harrastuksen. Samalla syyllä siihen voi laittaa rahaa meneen niin paljon kuin huvittaa. Useasti on riidelty, kun en suostu yhteistiliin. Toki olen salaa joskus laittanut rahaa sivuun, että edes pari kertaa vuodessa voin käydä ystävieni kanssa jossain. Olen perustellut, että jos nyt jo maksan lähes kaikki kiinteät kulut muuta ja siitä ei jää pahimmillaan juuri mitään, mikä asian pointti on? Minä kuulemma salailen rahan käyttöäni jne. Toki salailen ne pari kertaa vuodessa, josta pitää sitten valehdella parhaansa mukaan. Ei käyty baarissa kuin yhdellä jne. Yhteistililtähän näkee todellä näppärästi missä on oltu ja mikä on maksanut mitäkin, enkä tarkoita pelkästään baarissa käyntiä. Tuntuu vaan että pää ei enää kestä edes lasten vuoksi.
Hetkellisen seesteiset ajat saavat aina minut luopumaan ajatuksesta. En vain enää kestä tätä sontaa, mutta jään junnaamaan paikoilleni. Tässä kyseessä on liian kontroilloiva nainen, joka ei pysty myöntämään olleensa väärässä. Ei osaa pyytää anteeksi, heittäytyy tiukan paikan tullen marttyyriksi tai jopa lyö. Muuntelee aiemmin sanottuja asioita itselleen edulliseksi ja väittää minun muistavan väärin. Välillä olen jopa alkanut uskoa, että kait sitten todella olen sanonut näin. Silläkin uhalla, että monet asiat ovat sellaisia mitä en suuustani ääneen suoltaisi edes tiukassa paikassa. Vikaa tosin löytyy myös minusta, koska en ole enää jaksanut panostaa parisuhteeseen. Joten viime aikaiset moitteet ovat kyllä tulleet ihan asiasta. Tuntuu vain niin hankalalta järjestää yhteistä tekemistä, kun se on aina minun rahoistani kiinni ja hänellä ei tunnu olevan koskaan aikaa. Ymmärrettävää toki lasten harrastusten vuoksi, mutta se on melko kätevää, kun hänellä on sama harrastus kuin lapsilla... Näin ollen jos asian ottaa puheeksi, olen idiootti, joka haluaa riistää lapsilta harrastuksen. Samalla syyllä siihen voi laittaa rahaa meneen niin paljon kuin huvittaa. Useasti on riidelty, kun en suostu yhteistiliin. Toki olen salaa joskus laittanut rahaa sivuun, että edes pari kertaa vuodessa voin käydä ystävieni kanssa jossain. Olen perustellut, että jos nyt jo maksan lähes kaikki kiinteät kulut muuta ja siitä ei jää pahimmillaan juuri mitään, mikä asian pointti on? Minä kuulemma salailen rahan käyttöäni jne. Toki salailen ne pari kertaa vuodessa, josta pitää sitten valehdella parhaansa mukaan. Ei käyty baarissa kuin yhdellä jne. Yhteistililtähän näkee todellä näppärästi missä on oltu ja mikä on maksanut mitäkin, enkä tarkoita pelkästään baarissa käyntiä. Tuntuu vaan että pää ei enää kestä edes lasten vuoksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kontrolloiva, aina oikeassa, marttyyri, lyö, haukkuu idiootiksi, syyttelee. Siinäpä nainen.
Ei paljon naurata puolestasi, kun moisen korppikotkan olet onnistunut haaviisi pyytämään.
Ilonaiheet taitavat olla vähissä sinulla, kun joudut omat tarpeesi hoitelemaan ikään kuin salaa.
Ensinnä, pidä kiinni omasta tilistäsi.
Ei mitään yhteistilejä kontrollifriikin näppeihin. Sen myötähän kotka putsaa sinulta viimeisetkin lihapalat kädestäsi.
Toki hän raakkuu päivät pääksytysten ja syyllistää parhaansa mukaan, että väsyisisit ja luovuttaisit.
Väsytystaktiikka on näiden kotkien yksi tekniikka. Toinen on syyllistäminen. Kolmas on miehen itsetunnon musertaminen pikku hiljaa.
Harrastustensa myötä hän saattaa ehkä tehdä lapsista itselleen liittolaisia. Salatusti tai julkisesti silmiesi edessä.
Muista, että turvaat aina selustasi. Ja ennen kaikkea, et suostu syyllistymään. Hän itse on muuten se, joka saa sinut salailemaan.
Annat arkuuttasi hänelle aseen, jolla hän pääsee muka todistamaan "epäluotettavuutesi".
Ja onnetonta on se, että itsekin alat uskoa olevasi jotenkin huonompi osapuoli parisuhteessa.
Eli nämä pointit pidä, älä alistu:
1) älä syyllisty
2) älä suostu yhteistileihin
3) älä todellakaan salaa rahankäyttöäsi.
-Kerro reilusti baarikulut, jos hän sitä kysyy.
Sinulla on oikeus omilla rahoillasi tehdä mitä tahansa silloin, kun olet täyttänyt lasten perustarpeet ym. talouskulut.
4) jos hän lyö sinua, mene turvakotiin.
Ei miestäkään saa lyödä. Miehen on vielä hankalampi puolustaa itseään, koska tällainen korppikotka kääntää tarpeen tullen tilanteet päälaelleen.
Hankala sinun on suhteesta lähteä, mutta ei mahdotonta. Joudut aikamoiseen pyöritykseen suhteessa lapsiisi, jotka naisesi ilman muuta omistaa itselleen pelivälineeksi.
Vapaus on kuitenkin ihmiselle tärkeä asia. Ei avioliitto saa olla vankilan kaltainen olotila. Jokaisella on vain yksi, ainutlaatuinen elämä.
Kettu puree käpälänsä poikki, kun se yrittää päästä irti käpälälaudasta.
Mieluummin se menettää osan raajastaan kuin jää loukkoon.
Yhteistiliin en tule suostumaan, koska se olisi hyvin nopeasti tämän talouden konkurssi. Toisekseen näin hän pääsisi kyttäämään missä olen ollut ja mikä on maksanut minkäkin verran. Ei sillä, että niissä oikeasti olisi mitään salattavaa, mutta riitaa hän haastaisi niiden perusteella kuitenkin. En vain kerta kaikkiaan voi kertoa minkään ostamisesta mitään. Hän alkaa aina valittamaan, että hyvähän sun on kun on rahaa millä mällätä. Itse hän pistää harrastustoimintaan kaiken irtoavan. Sitten itketään kun me ei käydä ulkomailla ja minä en viitsi luopua mistään.
En ole useasti kokenut fyysistä väkivaltaa, mutta näistä muutamasta lyönnistäkin toipuminen on ottanut henkisesti todella koville. Kynnys kertoa siitä jollekin on todella suuri. Olen kuitenkin treenattu ja isokokoinen, joten pelkään muiden reaktiota jos kerron, että puolet pienempi nainen löi. En ole tästä pystynyt kertomaan edes parhaimmille ystävilleni, vaikka he muuten ovat hyvin perillä kuinka metsään meillä välillä menee. Mutta se sattuu henkisesti todella paljon ja itsensä keräämiseen menee aina viikkoja.
varaa perheneuvolasta aika ja käy juttelemassa, usein haluavat tavata yksinkin, ei tarvi toista.