Vakiintuneena ja jo ikääntyneenä minua harmittavat vanhat poikaystävät, jotka jostain syystä ottavat uudeleen kontaktia. Eli jos se ei sujunut silloin 20-30 vuotta sitten niin PYSYKÄÄ poissa. Kaikki Matit, Esat ja Samit, vaikka googlettamalla löytyy se "nuoruuden rakkaus" niin antakaa olla. Sillä toisella osapuolella on kaikki hyvin, nuoruuden sotkuja ei kaivata. Ihan oikeasti kaikkien teidän yhteydenotot ovat HARMITTANEET.
Älä haikaile mennyttä
ei ikinä enää
13379
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä jotkut voivat vanhentuessaan ja viisastuessaan muuttua ja yhteiselo voisi toimia vanhempana hyvinkin.
Entä kun ne vanhat heilat tuntuvat ottavan yhteyttä vaikka tietävät että toinen on onnellisesti naimisissa? Pätee myös miesten entisiin naisystäviin. Miksei toisen elämää voi sen verran kunnioittaa, vaan pitää vielä tulla utelemaan onko kaikki hyvin vai olisko vanhalle suolalle käyttöä?
En ole koskaan katsonut tarpeelliseksi sekaantua enää ex-heilojen elämään, antaa menneiden olla.
olen mies. Mutta eiköhän se ole heidän ongelmansa kun eivät älyä mielikuvituksissaankaan, että mennyt on mennyttä ja nuruudenhulluudella ei ole rajoja ollut ennen eikä nykyäänkään.
Nautitaan me elämää kokeneet elämästä ja keskitytään siihen mitä meillä vielä on.
Mä olen tuon Anna-Irmelin kanssa samoilla linjoilla, aina voi sentään kysyä. Ihmiset kas kun muuttuu ja kasvaa henkisesti ajan myötä niin voisihan sitä tsekata jos arvot ja asenteet olisivat lähentyneet vuosien myötä. Tietenkään ei päätän pidä seinään hakata mutta miksei kannattaisi tarkistaa asioita, ollaanko kehitytty, matti, esa ja sami :D
Ai että tsekkaamaan vaan, vaikka toinen osapuoli elääkin parisuhteessa?
näytti tosiaan jättävän huomiotta sen, että aloittaja sanoi olevansa jo vakintunut, eli ilmeisesti jo pitkään ollut suhteessa. Ei kai siinä mitkään entiset tyypit voi mitään lähteä testaamaan, vaikka kuinka olisivat muuttuneet, ja usein on niinkin, että jos on kasvettu jo erilleen ei niiden entisten tyyppien kanssa paljon yhteistä ehkä ole. Mun kokemus tästä on että monesti nämä entiset alkaa erottuaan miettimään noita nuoruuden juttujaan ja ottamaan yhteyttä. Muakin on tuollaisessa tilanteessa lähestytty, mutta ei muakaan oikeastaan liiemmälti jotkut kymmenen tai viidentoista vuoden takaiset tuttavuudet ole kiinnostaneet.
Joo, oho, olinpas huolimaton, ap tosiaankin on "vakiintunut". Mitenköhän tuo jäikään rekisteröimättä multa? Takki kääntyi saman tien, myönnän virheeni ja totean uudelleen että joo jos kerran on suhteessa niin eihän vanhojen heilojen tapailu sitten tosiaankaan käy. Eli saa ärsyyntyä :D
Samoilla linjoilla sun kanssa. Menneet on menneitä ja jos juttu ei silloin toiminut, niin miksi toimisi nytkään? Toki ihmiset kasvaa ja kehittyy elämänsä aikana, surullistahan olisi, jos näin ei kävisi. Mutta se oli silloin ja nyt on nyt.
Itse koen samanlaiset yhteydenotot erittäin kiusallisina. Mua ei oikeasti kiinnosta yhtään, mitä kenellekin nuoruuden ihastukselle kuuluu. Mä elän tässä ja nyt, hyvää elämää oman mieheni kanssa.
Kummallinen asia on että miehen on vaikeampi päästä yli, silti he luulottelevat mielessään romanttista tarinaa uskollisesta naisesta joka vain odottaa, kuin Mme Butterfly -tarinassa.
Mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei ollut, kun kysytään, silti jämähtää.
se on aika ikävää että haikailee entistään tunnetasolla vaikka sanookin menneiden olevan menneitä eikä takaisin ottaisi.
kun jotain on joskus rakastanut täydestä sydämestä, voiko tilalle enää tulla toista korvaamaan sitä ensimmäistä rakkautta?
nykyinen mieheni tuntuu vertaavan minua exäänsä. huolettaa rakastaakohan koskaan minua samoin kuten silloin rakasti häntä. haluaisin miehen jolle olla se maailman tärkein ihminen
Lauloihan jo Pekka Ruuska tästä, kuinka "en tahdo olla öinen soitto kuppilasta jostain/tai huuruisesta kammiostain/näin hylkäämises sulle kostain/nyt sun ja harmaaohimoisen miehes/kotirauhaa häiriten".
Osoitteen ja puhelinnumeron saa salaiseksi ilman kuluja. Myöskään facessa ynnä muissa palveluissa ei kannata olla, jos kokee exien yhteydenotot ei-toivotuiksi :)
Aina kannattaa yrittää on jorman motto. Ei siitä häntä voi syyttää.
Ymmärrän, että tsekkailu ärsyttää, mutta toisaalta olen itse miettinyt paljonkin erästä henkilöä. Ei meistä olisi paria tullut, mutta nyt kun aikaa on kulunut ja ehkä jotain henkistä kasvua tapahtunut, ymmärrän toimineeni itsekkäästi ja osoittaneeni tarpeetonta julmuutta. Olen ottanut opikseni.
Päätin, etten ota häneen yhteyttä, mutta jos sattumalta nähdään, pyydän anteeksi.
Koska koet ylemmyyden tunnetta jätettyihin ja kaipaaviin. Nyt ylpeänä annat tupla pakkeja ja kehut kuinka tämä nykyinen on parempi kuin sinä olit. Itse en existäni välitä ja aivan sama vaikka vetäisivät itsensä kiikkuun. Lähinnä nauran niille joilla menee huonosti tai vaikka vakavasti sairastelisivat sillä paha saa palkkansa aina ja ylpeys käy lankeemuksen edellä.