tää on yhtä helvettiä.mies ei rakasta enää. tapailee toista koko ajan ja asuu edelleen minun ja lasten kanssa.
pääseeks tästä eteenpäin?
ite oon ihan rikki, mut miehen mielestä se on hän joka voi pahoin ja viettää öitä poissa kotoa kun ei jaksa meitä.
silti odotan häntä edelleen..
pääseeks tästä eteenpäin?
ite oon ihan rikki, mut miehen mielestä se on hän joka voi pahoin ja viettää öitä poissa kotoa kun ei jaksa meitä.
silti odotan häntä edelleen..
Vastaukset 47
Vanhimmat
Pääsee siitä eteen päin. Miehiä on maailma täynnä, ei muuta kuin rimpsalle katselemaan komeita miehiä. Miehen vuoro olla lasten kanssa, samalla tavalla ne lapset hänenkin on.
Nyt kummallekin omat asunnot! Miksi kidutat itseäsi? Kun lapset ovat isänsä luona hoidossa, niin lähdet tuulettumaan ja pitämään hauskaa!
rakastan miestäni enkä kaipaa muita..
Niin yksipuolinen rakkaus on kiduttavaa. Jos rakastat miestäsi annat hänen mennä. Se on rakkautta. Hän tulee takaisin jos tuntee samoin.
Nyt sinusta tuntuu tuolta, kun olet tullut torjutuksi, mutta usko pois, aika tekee tehtävänsä. Jos et päästä irti, tulet olemaan onneton lopunikääsi.
Niin juuri tulee takaisin, olet sitten ykkönen tai kakkonen, kun annat tilaa miehelle ja aikaa ajatella niin takaisin tulee...
annat aikaa jotta se saa juosta vapaana? Sitähän se on, mies haluaa painaa toista naista ja palaa aikanaan kun oma perhe taas vetää ja toinen nainen kyllsätyttää. Näitä tapauksia on niin montaa. Hohhoijaa....
Jotkut näköjään haluaa elää helvetissä. Minkä takia annat miehen kohdella sua huonosti? Rakkaudenko? Kuule kun sun mies ei rakasta sua yhtään. Mitä sä odotat? Sitäkö, että hän muuttuu? Ihminen ei muutu kenenkään toisen ihmisen takia. Hän muuttuu vain jos itse sitä haluaa.
Joskus rakkautta on päästää toinen menemään. Jos rakastat, päästä hänet vapaaksi.
kuka sanoo etten oo päästänyt menemään? olen pyytänyt lähtemään jos ei viihdy meidän kanssa.
hänen päätöshän tämä on, ei mun.
yli 10 vuoden yhdessäolo ja pienet lapset luulis merkkaavan jotain.
Hei tääyks!
Kaikki nuo tunteesi on tilanteessasi ihan normaalia, ei rakkaus heti kuole, vaikka toinen ei sitä ansaitsisikaan. Kaikki nuo "laita ukko ulkoruokintaan" on helposti kirjoitettu, mutta annas kun olet tosipaikan edessä, niin se on hirveän vaikea askel. Mutta pitemmän päälle et tosiaankaan tuota jaksa.
Sanoisin että tarvitset nyt ihan perheterapeutin tukea päästäksesi tuosta tunnehelvetistä. Jonkun asiantuntijan täytyy nyt kertoa sinulle minkä kaavan mukaan asia voi edetä. Et voi jättää lapsiasi ja itseäsi tuohon karmeaan välitilaan. Älä pelkää, jos selviät tästä päivästä tuossa nykytilanteessasi, niin selviät kyllä mistä vain.
Googlaa nyt ensin vaikka kotipaikkakunnan Perheasiain neuvottelukeskus. Siskoni sai akuuttiajan kirkon perheneuvonnasta soittelemalla ensin joka paikkaan. Ajan voit jo varata jostakin mistä saat, sillä valitettavasti tämän asian tiimoilla on paljon epätoivoista porukkaa ja pitkät jonotusajat.
kiitos. pari kertaa käytiin terapeutilla yhessä, mut mies ei halua jatkaa joten jatkan yksin. kyllä se vähän auttaa mut on niin harvoin noita käyntejä.
yritän nyt elää omaa elämää lasten kanssa enkä puuttua miehen menoihin. Tässä kotosalla häd pyörii miten ite huvittaa.
helppoa tää ei ole. Mut vähän auttaa kun saa kirjoitettua ja välillä juteltua asiasta.
ukko itkee vielä ja rukoilee, kun et olekkaan itsestäänselvyys..
jaa.a.. tää toinen nainenkun on niin hauska ja kiva. siihen kun nyt on ihastunut.
Mina olen kyllä kaunis ja seksikäs..muttakun ei enää mua rakasta niin ei.
siis miehen mielestä..
Tunteet menee vuoristorataa. Enemmän huonoja päiviä.mut yritän jaksaa jatkaa.
tiedän että muita miehiä löytyy ja varmaan helposti uuden saisinkin.
Oma mies se on paras, kaikki se mihin rakastuin, mitä meillä on ollut, lapset ym vievät paikan sydämessäni enkä voi sille mitään.
ahdistus on kova. toivon et aurinko paistais vielä mun sydämeen ja mieleen.
Tää yks- olet fiksu nainen ja äiti! Et ole heti hyppäämässä jonkun vieraan miehen kelkkaan ihan vain näyttääksesi miehellesi, sillä se on tuossa tilanteessa maailman tyhmin ajatus.
Lapsesi ovat sinulle tärkeämmät ja se on kaunista ja kunnioitettavaa! Voit rehellisesti katsoa itseäsi peilistä jokainen aamu ja saat voimaa siitä, että et sotke ulkopuolisia pikamiehiä lastesi elämään.
Kosto on aina likaista ja pahentaa tilannetta!
kiitos kannustuksesta. ihan kun tuntisit minut.juuri tuollainen olen.
ja vielä sydän odottaa miestäni, mutta miten kauan.ja paljonko voi antaa anteeksi.
Mies ottaa sinut itsestäänselvyytenä. Näyttele totaalisen välinpitämätöntä. Jätä lapset viikonlopuksi miehelle. Mene jonnekin lepäämään älä kerro miehelle minne menet näyttele kylmää älä roiku miehessä.
viimeistään kun lapset ovat esikouluikäisiä miehet ymmärtävät lapsia. Usein miehet eivät ymmärrä pieniä lapsia. Ja parisuhde on kriisissä koska ei varata aikaa pari suhteen hoitamiseen.
olin samanlainen kuin miehesi, nyt lasten kasvettua hoidimme parisuhteen kuntoon ja minua itseasiassa hävettää mitä menin tekemään. Onneksi vaimoni oli viisas ei pakottanut tekemään valintaa vaan antoi aikaa selvittää pääni.
Eli niitä lapsia pidetään riippakivenä ja syyllisinä teidän avioliittonne ongelmiin? Kyllä mies käyttää vain tekosyynä sitä, että lapset vievät aikaa ja huomiota, oikeuttavat sillä pettämisen! Miten selität pariskunnat, joissa ei ole yhteistä aikaa laisinkaan ja parisuhde silti kukoistaa?
Totuus on että miehet pettävät erittäin usein kun kotona on pieniä lapsia. En syytä lapsia tämä on todistettu fakta. Se johtuu siitä että elämä muuttuu ja aikaa pari suhteen hoitamiseen jää vähän. Silloin on jotenkin avoimempi ulkopuoliseen suhteeseen jos koti ei ole Se paikka jossa voi ladata pattereita ja rentoutua vaan työmaa jossa on kaksi väsynyttä ja loppuunpalanutta ihmistä kiukuttelemassa.
Mutta miten selität ne useat parisuhteet, joissa kaikki on paremmin kuin hyvin, vaikka yhteistä aikaa ei olisikaan? Eikö miesten tulisi muuttaa näkökulmaansa asioihin? Kyllä parisuhdetta voi parantaa, vaikka aika olisikin tiukilla. JA KUMPPANUUS ON SITÄ, ETTÄ KUN OLLAAN VÄSYNEITÄ, SITÄ OLLAAN YHDESSÄ.Moni pari jopa vitsailee siitä, kun ei ole yhteistä aikaa, ja siitä saavat energiaa suhteeseensa. Mikä oikeus toisella on käydä vieraissa lataamassa akkujaan?
Ei mikään oikeus käydä vieraissa, mutta on todistettu, että elämän ruuhkavuosina alttius sivusuhteelle lisääntyy, toinen piikki on kun lapset lentävät pesästä. Kyse on statistiikasta.
Mutta liitot, joissa rakastetaan niin myötä- kuin vastamäessä ja aidosti, selviävät ilman eroakin nuokin ajankohdat? Kiitos, todistit juuri pointtini.
Mies jatkaa yhä kahden naisen kanssa ja sä vaan siedät? Se ei ole rakkautta! Sallit omalla suostumuksellasi rakkaimman ihmisen väärän ja alahaisen käytöksen. Opetat häntä itse siihen, että noin saa toimia toista kohtaan. Opetat rakastasi väärin. Jos rakastaisit oikeasti, toimisit oikeimmalla tavalla mitä rakkaintaan kohtaan voi. Et sallisi häneltä tuollaista!
Jos et ymmärrä, ajattele vaikka koiraihmisiä. he rakastavat koiriaan, ja juuri siksi he eivät salli koiraltaan mitä vaan. Tämän vuoksi rakastavat vanehmmat kurittavat lapsiaan toimimaan oikein. Koska rakastavat, koska haluavat rakkaimmilleen parasta.
Sä et rakasta, olet koiranomistaja, jonka koira saa purra toisia tai kuin äiti joka antaa teinin juopotella ja käyttää huumeita puuttumatta.
Toivottavasti sait ajatuksestä kiinni. Et rakasta. Olet läheisriippuvainen.
Kummallista pettäjä kertoi samaa, että ei ole koirankaan arvoinen. Ajatteli siis itsensä koirana, kai surkeimmalla hetkellään, kun oikein omatunto kaiversi mieltä. Koirat on koiria ja ihmiset on ihmisiä. Kannustan kirjoittajaa tääyks vielä ihan rauhassa kulkemaan tiellä, jonka on valinnut. Se tie ei ole helppo ja usein se on melkoisen ryteikön seassa, mutta jos onnistut ja onnistutte sen parisuhteessanne löytämään, voi olla, että löydätte toisistanne ne vahvuudet, joita jalostaen saatte parisuhteenne toimimaan.
Paluuta entiseen, viattomaan ja aitoon rakkauteen, siis kaikista vilpittömimpään ei enää ole eli entistä ei takaisin saa, mutta voi saada jotain muuta. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että alkaa ikään kuin liiton toinen osa tai jakso, johon molempien tulee panostaa eritavalla kuin ennen. Tällä kokemuksella se toinen jakso ei näytä yhtään sen huonommalta kuin ensimmäinen, joka perustui täyteen luottamukseen ja täyteen varmuuteen toisen uskollisuudesta.
Kannustan siksi yrittämään, että petetyksi tuleminen jättää ikuisen arven suhtautumisessa vastakkaiseen sukupuoleen. Tuota ei yksikään pettäjä tajua pettäessään, vaikka ei halua satuttaa, niin satuttaa kaikkein kipeimmällä tavalla ja vieläpä niin, että jatkossa se tulee aina vaikuttamaan jokaisessa seuraavassa parinmuodostus yrityksessä. Juuri tuosta syystä voi olla parempi katsoa ihan rauhassa sydäntään ja rakkauttaan tunnustellen suhdetta pettäjän kanssa jatkaakseen, tuosta ihmisestä nimittäin nyt sitten tietää, mihin hän pystyy selkäsi takana ja todennäköisesti jo muutoinkin kaikki piintyneet tapansa ovat tarkkaan selvillä ja niistä ei enää yllätyksiä tule.
Miten kauan ja paljonko antaa anteeksi? On kysymys, jota olen myös itse paljon pohtinut. Siihenkin vaikuttavat monet seikat, mitä muuta pettämiseen on liittynyt. Välillä itsekin pohdin, että olisiko ollut vain helpompi lähteä ja yrittää unohtaa, mutta itseni tuntien en halunnut tehdä ratkaisua, joka johtaisi erilaisiin laastarisuhteisiin mielihyvän toivossa ja hyväksynnän hakemisessa, sillä en sellaista olisi voinut koskaan tehdä lapsieni silmien alla. Lapsillanihan oli enää vain yksi vanhempi, joka heidän silmissään oli luotettava ja tuota luottamusta ei voi enää rikkoa, jos haluaa lapsistaan tervepäisiä yksilöitä.
Tunnustele siis tilannettasi aivan rauhassa nimimerkki tääyks, sillä aikaa vain kuluu, puoli vuotta on varsin lyhyt aika tällaisten asioiden äärellä. Yksin ei voi parisuhdetta parantaa, molemmat siihen tarvitaan, mutta yksin voi aloittaa osoittaen toiselle teoillaan, että virheistä huolimatta rakkautta on jäljellä. Tärkeintä on, että molemmat ymmärtää, että petetyn on yritettävä luottaa ja pettäjän on oltava sen luottamuksen arvoinen. Mieti ja tee niinkuin sydämesi sanoo, sillä lapset näyttävät olevan sinulle yhtä tärkeässä asemassa kuin omani aikoinaan.
Me lopulta löysimme tien ja perhe pysyi kasassa. Nyt kaikilla on hyvä olla, mutta unohtaa meistä ei kukaan voi niitä tunteita, joita uskottomuus aiheuttaa, mutta muistijälki haalenee. Tällä hetkellä tuntuu, että tässä parisuhteessa piti tämä vaikea jakso läpi kahlata, jotta ymmärsimme, että hän, jota toinen meistä etsi muualta, olikin liian lähellä. Lainatakseni erästä lyrikkaa, joka tähän sopii:
"Kaiken sen mitä hain
löysin vain rakkaaltain
olin onnellinen
muuta tahtois en
helmen kauneimman sain
täältä maailmastain
susta luopuis en.
Olit aarteenain. "
Mun mielestä aloittaja hakkaa päätään seinään miehensä takia. Mies on ilmoittanut, ettei rakasta enää. Tapailee toista koko ajan. Kotona pyörii ilmeisesti lasten takia. Parisuhdeterapiaan ei halua. Eli osoittanut jo kaikella tavalla, ettei aio pettämistään lopettaa. Jos ap sen hyväksyy, se on hänen valintansa ja turha itkeä, kun homma jatkuu.
Pettämisen jälkeen mikään ei jatku samana kuin ennen. Jos molemmat puolisot sen tajuaa, niin homma toimii, niinkuin teillä. Puhtaalta pöydältä aloittamisesta ei ole kyse vaan ihan siitä, että parisuhde on erilainen kuin ennen. Paluuta entiseen ei enää ole, eikä tarvitsekaan olla.
Ei se auta, että toinen vaan rakastaa. Joskus pitää tajuta päästää irti.
seksisukhdetta hänel ei vielä oo.mut se et tää toinen on kuvioissa koko ajan.
olen päästänyt otetta, mutta mielestäni tässä tilanteessa miehen pitää ite tehä ratkaisu.
saanhan minä tunteeni hänelle kertoa.
se että tunnen rakastumisen yhä uudelleen on omasta mielestäni ihan muuta kun läheisriippuvuutta. se että näkee toisessa hyvää vaikka tekeekin pahaa.
kaikki ne asiat joita eteen elää, miettii toista, odottaa, unelmoi.on se mielestäni rakkautta.
kiitos sinulle ...... sanoistasi.
mun sydän sanoo että ei pidä antaa periksi sitä pitkää liittoa mitä on ollut.onhan siinä ollut paljon hyvää. ja uskon et tulevaisuus voi tuoda muuta eteen..olpia se hyvää tai pahaa.
se että toinen voi huonosti ja se ilmenee perheessä kriisinä ei tarkoita sitä et pitäisi heti luovuttaa.
Kuten joku sanoi jossain, että on suhteita, jotka ei pysy kasassa jos toinen ei petä. Draama sitoo ihmiset yhteen. Onko se terveen ja normaalin suhteen perusta... siitä voidaan olla montaa eri mieltä.
Kuinka vastuuttomia voivat ihmiset olla kehottaessaan ihmisen jäämään kärsimään, kun kumppani haluaa eron toisesta. Jo se, että kumppanilla ja uudella ei ole seksisuhdetta, kertoo, että haluavat ottaa rauhassa ja tutustua toisiinsa. Se on merkki vakavasta sitoutumisen halusta. Ulkopuolinen seksisuhde olisi helpompi lopettaa.
On edesvastuutonta käskeä toisen odottaa häntä koipien välissä miestä palaamaan kotiin, kun hänellä ei näytä mielenkiintoa siihen olevan lainkaan. Ap menettää mielenterveytensä vielä jokin päivä ja kuka siitä ottaa vastuun, kuka?
Henkilökohtaisesti: "Tällä hetkellä tuntuu, että tässä parisuhteessa piti tämä vaikea jakso läpi kahlata, jotta ymmärsimme, että hän, jota toinen meistä etsi muualta, olikin liian lähellä." Kliseetä parhaimmillaan. Huiputetaan itseämme uskomaan tuo.
Tottakai sä saat tunteesi hänelle kertoa. Mitä mies siihen vastaa? Jos sanoo rakastavansa sua, voitko luottaa hänen rehellisyyteensä? Parisuhde ei tarkoita sitä, että omistaa toisen. Ketään ei voi omistaa. Ketään ei voi vaatia muuttumaan kenenkään toisen tähden. Muutos pitää lähteä ihan omasta halusta.
Sä et näe nyt omaa tilannettasi, koska rakastat miestä. Miten kauan sun pää kestää epävarmuudessa olemista? Onko mielenterveyden menettäminen minkään rakkauden arvoista? Mä kun näin ulkopuolisena näen, ettei miehesi rakasta sua. Voi olla, ettei rakasta sitä toistakaan naista. Tai sitten rakastaa teitä molempia omalla tavallaan.
Musta olis kauheaa olla ns. varalla, niinkuin sä olet. Miehesi soutaa ja huopaa. Tietää, että jos toinen nainen ei häntä huoli, sä huolit ilomielin. Jos sä et erota halua, niin kerro se miehellesi. Kerro, että hyväksyt toisen naisen teidän elämäänne. Kerro, että teet sen siksi, että rakastat häntä ja haluat hänelle pelkkää hyvää. Kerro, että olet valmis odottamaan hänen järkiintymistään.
Tietenkään ei pidä antaa helposti periksi, mutta joskus on ihan pakko. Mulle se, että toinen voi huonosti mun rinnalla on selvä merkki siitä. Jokainen ajattelee tavallaan. Mieti kuitenkin, missä kohtaa ymmärrys ja odotus on jo liikaa.
Draamassa eläviä on yllättävän paljon. Mä olen usein miettinyt, mitä siinä mukana pyörivät saa siitä? Pakkohan siitä on petetynkin jotenkin nauttia.
Mun lähipiirissä on perhe, jossa eletään draamaa jatkuvasti. Musta pahasti tuntuu siltä, että petetty osapuoli ei osaa enää edes ajatella, että elämä voisi olla toisenlaista. Hän vaan hokee, ettei pitkää suhdetta saa heittää hukkaan ja ettei se suhteen ulkopuolinen merkitse pettäjälle mitään, vain hän. Surullista katsottavaa ja kuunneltavaa. Enkä jaksa enää edes yrittää ymmärtää heitä. Itsensä huiputtamista pahimmillaan. Enkä mä enää jaksa sitäkään, että mä olen se, joka kutsutaan apuun hädän hetkellä. Mulla pitäisi olla ohjeet taskussa, miten liiton saa taas toimivaksi. Viimeksi sanoin, että mä lähtisin. Hulluutta menettää mielenterveyttään kenenkään toisen takia.
Jos toista rakastaa, häntä ei halua loukata ja satuttaa. Mitä tekee sun miehesi ja mitä siitä voi päätellä?
Nämä samat kuulin mieheni kakkoselta.
Sinä voit huiputtaa itseäsi, mutta minä en, koska elän sellaisessa parisuhteessa. Näen livenä teot ja käyttäytymisen, eikä siinä ole mitään ristiriitaa, toisin kuin silloin, kun kakkonen oli kuvioissa. Joillekin klisee ja joillekin elämää ja kovia kokemuksia, joista ammennetaan se voima selviytyä.
Seksisuhdetta ei ole? Mistä tiedät...? Ai niin, mies sanoo niin ja sinä uskot, koska haluat uskoa ja rakastaa. Mies on silti öitä pois kotoa, niin sanot aloituksessasi - oletko uskaltanut ajatella, missä se mies on ja kenen kanssa?
Ihmeitä toki tapahtuu elämässä, mutta sorry vaan, tilanteesi vaikuttaa siltä, että mies jatkaa touhuaan just niin kauan kuin annat hänen jatkaa tekemättä mitään konkreettista. Miten jaksat tuollaista pidemmän päälle? Mitä, jos lopputulos on kuitenkin se, että eroatte?
Minun tuttavapiirissäni on samanlaisia ihmisiä. Nykyisin vain laittaa kaiken toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos. On äärettömän vaikeaa tuntea sympatiaa ihmistä kohtaan, joka itse kaivaa verta nenästään. Ja vaikka kuinka hokisi, että suhde ei ole normaali... niin sitä ei uskota. Silti haetaan mielipidettä, että suhde ei ole normaali...?
Tuo on se suurin juttu. Kun elämä menee niin draamaksi ja taisteluksi, ei enää näe, mikä on normaalia ja terve parisuhde.
Mieheni laittoi minut vannomaan, että jos meidän suhteemme joskus kääntyisi samanlaiseksi kuin tuttavapiirisämme oleva parisuhde, pakkaisin tavarani ja lähtisin vaikka kuinka hän/minä luulisi(n) ja vakuuttaisi(n) rakastavani. Laitoin miehen vannomaan saman. Mieheni sanoi, että haluaa säilyttää minusta muiston, että olen rakastanut häntä, enkä ole täten hyväksynyt kaikkea pahaa, mitä hän mahdollisesti olisi tehnyt.
Luulisin, että se on ihmisten yksinjäämisen pelkoa. En ymmärrä, miten ihmisistä on tullut niin toisistaan riippuvaisia... hyväksytään pettäminen, alkoholismi ja jopa väkivalta...
Olen minäkin käynyt läpi pettämisen, antanut anteeksi ja jatkanut. Mies jatkoi myös toista suhdettaan. Asian vain paremmin salaten. Silloin lopetin pilvilinnoissa elämisen ja palasin juuri siihen kovaan ja kasvattavaan elämään. Toki on poikkeuksia, mutta ojasta mennään allikkoon 99% näistä anteeksiannetuista tapauksista.
Erositko?
Erosin. Kuten sanoin... -en usko enää pilvilinnoihin.
Miten pystyit uuteen suhteeseen, kun et usko pilvilinnoihin?
Realistisella näkökulmalla. Rakastan toista ja luotan, kunnes toisin todistetaan. Siihen en kuitenkaan enää usko, että pettäjä muuttuu. "Jos pettää kerran, pettää toistekin". Pitää paikkansa.
Sama täällä. Jos nyt olisin APn sijassa, pistäisin miehen oikeasti heti ulos ja toisen luokse. Itse katsoin yli kaksi vuotta soutavaa ja huopaavaa miestäni. Valehteli, että suhde on loppunut. Halusin uskoa niin kovasti, että en heti tajunnut, että se vaan jatkuu... Halusin niin kovasti, että mieheni rakastaisi minua jälleen, ei sitä toista naista. Yritin kaikkeni, annoin liikaa anteeksi, menetin itsetuntoni ja minuuteni, naiseuteni tuossa kamalassa veivaamisessa. Mies sanoi, että ei halua jättää minua/meitä, mutta ei muistanut sanoa, että ei jätä myöskään tuota toista naista. Tiedän, että kannatti katsoa loppuun asti, jotta vaaleanpunaiset lasit putoavat silmiltäni, enkä enää arvostanut enkä rakastanut häntä. Tiesin, että enää ei kannata yrittää. Mies ei olisi vielä tuolloinkaan halunnut erota. Väitti rakastavansa. Silloin tiesin, että hän pystyy valehtelemaan mitä tahansa, jotta saa asiat sujumaan oman mielensä mukaan. En halunnut enää olla tuossa leikissä mukana. Kova, mutta helpottunut tie ylöspäin on lähtenyt käyntiin. Kanssasisaret, älkää olko yhtä tyhmiä kuin minä! Ottakaa nopeasti oma elämä haltuunne älkääkä uskoko pettäjää. Tiedän, että on onnistuneita, mutta niissä pettäjä ottanut heti vastuullisen roolin ja halunnut rehellisesti selvittää asiat. Sekin on kivinen tie, mutta muuten ei tule mitään, jos pettäjä ei ole AINA sen jälkeen rehellinen petetylle. Vain niin voi liitto toipua. Tsemppiä aplle. Ja muille samassa veneessä oleville.
Mieheni kakkonen ei siis tiennyt tuota "...." asiaa, kun niin sitkeästi yritti ja käski kuitenkin pitää miehestäni kiinni. Oliko kyse ex-heilan tulikokeesta? En noudattanut kiinnipito ohjetta.
Miten kauan mies eli kaksoiselämää ennen kuin vihelsit pelin poikki? Olisiko mies vieläkään ollut valmis eroon?
Mies viettää öitä poissa kotoa, mutta silti "seksisuhdetta ei oo"- Ap hei. Herää. Aikuisikäinen pari ei nuku öitään samassa bunkassa pelkästään käsiä yhdessä åitäen. Pettää se. Ja taatusti on seksisuhde. Jos mies heittää sulle tollasta skeidaa ja sä haluut uskoo, kertoo se selvää kieltään, susta. Et halua katsoa rumaa totuutta silmään.
Läheisriippuvuutta on se, että antaa loukata itseään uudestaan ja uudestaan, eikä silti suojaa itseään millään lailla taas varmasti tulossa olevalta lisäpahalta. Jos sulla olisi itsetuntoa, et antaisi loukata ketään, et sitä toista naista et edes itseäsi. Jos sulla olisi itsetuntoa, et hyväksyisi ja uskoisi skeidaa, jota sulle syötetään silmät ja suu täyteen. Sen sijaan että suojelisit itseäsi lisäpahalta, otat kaiken niellen vastaan. DEi se ole rakkautta, usko jo.
Ap. sinä itse päätät elämäsi ratkaisuista. Jos tämä on sitä mitä haluat, niin miksi kirjoitat tänne palstalle?
Vain sinä voit tehdä päätöksen jäädä tai lähteä. Mutta sinun täytyy myös kantaa vastuusi ja seuraukset päätöksestäsi. Et voi syyttää onnettomasta kohtalostasi ketään, edes pettävää miestäsi tai ketään muutakaan, mikäli tietoisesti haluat pysyä suhteessa mieheen, joka ei rakasta sinua.
Onko se hyväksi lapsillesikaan? Mieti tarkoin, haluatko kuluttaa ainutkertaisen elämäsi helvetissä?