Avioliitossa ollessamme minä tein lähes kaiken ruuan, siivosin pyykkärin, hoidin lapset, lumityöt, leikkaisin nurmikon, maksoin laskut yms yms. Mies kävi töissä katseli telkkaria ja joi kaljaa. Loppuvaiheessa iski vielä bilevaihde päälle kaljaa juotiin kavereiden kanssa baareissa ympäri maailmaa... Otin ja lähdin. Ajatelin että hukkukoon paskana ja nyt mies näyttäisi ryhdistäytyneet kotitöiden osalta, mikä ihme sitä on ettei niihin voinut aikanaan osallistua ja nyt koti on kuin sisustuslehdestä. Takaisin ei kumpikaan toista halua, kyse ei missään nimessä ole puolin eikä toisin siitä, mutta tuntuu kuin kyseessä olisi ihan eri ihminen, tunsiko sitä toista ollenkaan joskus?
On se ihmeellistä
Oy hoh
8241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saattaa olla väliaikaista ryhdistäytymistä.
Väliaikaista tai sitten elämä on kasvattanut. Sinun kanssasi homma ei toiminut, mutta voi noin muuten toimia.
kain sitä yrittää ihan vain itsensäkin vuoksi yrittää olla parempi ihminen ainakin alkuun, jo että ympäristölle voi uskotella ettei minussa mitään vikaa ollut, vaan syy eroon oli jossain muussa
Miehesi ei ole kunnioittanut sinua. Siksi olet joutunut huolehtimaan kaikesta.
varmaan sitäkin, mutta näin vaan tuntuu toisissa parisuhteissa ennenpitkään käyvän, miehet heittäytyvät yhdeksi lapsista, eivät ota vastuuta vaan odottavat että joku pitää huolen kaikesta.
Sulla oli valta ja halusit päsmätä. Mies ei uskaltanut tehdä mitään. Tästä se monesti on kiinni.
miehet on ihan liian usein "tossukoita", miehen pitäisi olla mies eikä mikään pikku poika.
Tasa-arvon mukaan miehen pitää olla nainen ja naisen pitää olla mies. Mutta miehen pitää olla silti mies.