Ihmetyttää tosissaan tämä, että netistä löytyy tsiljoona deittisivua, mutta ei mitään vastaavaa ihmiselle, joka kaipaisi vain uusia ystäviä. Joo, tiedän, joihinkin deittipalveluihin on mahdollista merkitä, että hakee vaan kavereita, mutta noiden sivujen pääasiallinen kohderyhmä on aina parisuhdetta etsivät, joten kavereiden löytäminen niiden käyttäjien joukosta on suhteellisen epätodennäköistä. Moni yrittää huhuilla täällä uusia kavereita, mutta eipä sekään taida olla erityisen menestyksekästä(?) Pistin joskus aikoja sitten itsekin tänne ilmoituksen, jossa myös vähän kuvailin itseäni, mutta sain vain kaksi vastausta, eikä kumpikaan näistä sitten loppujen lopuksi ollut oikein samalla aaltopituudella. Turhauttavaa. Olen viime vuosina etääntynyt vanhoista kavereistani, mutta uusia ei vaan oikein tunnu löytyvän kovinkaan helposti mistään, ei opiskelujen eikä harrastusten kautta. Olen kuitenkin mielestäni ihan suht mukava ja seurallinen ihminen, joten tuntuu uskomattomalta, että tää on näin vaikeaa.
Miksei ystäviä kaipaaville ole nettipalvelua?
Missä vika?
9251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Niin ,voishan se olla ihan kiva kokeilla semmosta sivustoa. Mutta sinnekin sitten luultavasti eksyisi väärin ajatuksin porukkaa. Netissä tutustuminen on jotenki silti tosi vaikeaa. Ainakin minulle. En tiedä, joku siinä mättää. Kun ihmisen tapaa niin jo ensikohtaaminen antaa niin paljon enemmän kuin ne mailien vaihdot. Se olemus ym.
Jos miettii miten moni edes niistä kavereista joihin on elämänsä aikana tutustunut on ollut loppujen lopuksi ystävä, itselläni alle kymmenen, niin miten löytää netin kautta uusia ystäviä. Voi olla aika pitkä prosessi. Ehkä paras vaan tuolla live-elämässä koittaa tutustua!
Ihmisen häpeävät yksinäisyyttään (turhaan). Helppoa sitä on kertoa täällä foorumilla olevansa yksinäinen, mutta kun pitäisi oikeasti tavata "face-to-face", niin ei enää kehdatakkaan tehdä sitä siirtoa. Pitäisi päästä tuosta turhanpäiväisestä noloilun tunteesta ensin eroon, koska eihän yksinäisyydessä mitään oikeasti hävettävää ole! Pelätään, että luuleekohan se toinen, että mussa on jotain vikaa, kun olen tällai yksin. Tai tunteekohan se jonkun tutun ja sitten juoruilee sille.
Rehellisyys, luottamus ja avoimuus. Pelot romukoppaan ja rohkeasti vaan tutustumaan! Kerranhan sitä täällä vain eletään!! :)
Samaa olen kaivannut minäkin. Jonkun kerran olen yrittänyt etsiä ystäviä deittipalstojen kautta, mutta sieltä ei saa vastauksia kuin varatuilta ja seksiä vonkaavilta ukoilta vaikka ilmoittaa ettei hae seksiseuraa.
Mua vanhemmatkin ukot jotka vastasi olivat vaan petiseuraa vailla.
Kouluaikoja kun muistelen niin silloin kelpasi kaveriksi melkein kuka vain joka sattui seuraksi ilman että käyttäytyi typerästi, tai mielipiteet olleet ylimielisiä. Enää en edes muista kaikkien nimiä joidenka kanssa vietin aikaa :)
Olemus kertoo luonnollisesti toisesta jotakin. Toisaalta ulkonäön takana on aina yksilö jonka tiedot, taidot ja kokemukset eivät näy päällepäin. Luonnollisesti lävistykset, tatuoinnit yms. seikat kertovat jotakin, mutta mitä?
Ainakin minä petyin kun ei minun juttuni täällä ole tuottanut kavereita, aina "sain lähteä yksin kotiin" vaikka keskustelu olisi ollut kuinka kivaa. Anonyymissä keskustelussa kun ei sen toisen olemus pääse vaikuttamaan negatiivisesti tai positiivisesti, ainoastaan se sen toisen ajatusmaailma, eli se kuka hän oikeasti on.
Kun käyn kaupassa niin aika harva kiinnostaa olemuksensa perusteella, pikemminkin päinvastoin. Toisaalta jos he eivät sano mitään, on kyse kuitenkin pelkästä ulkokuoresta. Ja sen jälkeen on tutustunut ei toisen ulkonäöllä ole merkitystä.
kavereita.net on kaverinhakupalsta netissä.
Käyttäjäkunta näyttää koostuvan pitkälti lapsista ja teineistä, eli aikuiselle ihmiselle toi ei ole järin hyödyllinen.
En tiedä miten olet missannut, mutta facebook on ihan sellaiseen tehty ja tää 24 profiili sekä ne sadat muutkin sivustot.
Öööö? Kuka helvetti etsii _uusia_ ystäviä Facebookissa? Vois tulla vähän kummeksuvia vastauksia jos ryhtyisi siellä luukuttamaan kaveripyyntöjä tuikituntemattomiulle ihmsille.
Mä oon itse asiassa joskus testannutkin tän keinon ja todennut sen täysin toimimattomaksi. Lähetin toiveikkaana kaveripyyntöjä muutamille puolitutuille, joiden arvelin olevan samalla aaltopituudella. Suurin osa ignoorasi pyynnön ja muutama lähetti takaisin kiusaantuneen viestin tyyliin "tais pyyntö lähteä vahingossa väärälle henkilölle?". Eli tosiaan, Naamakirja EI ole seuranhakupalvelu.