Eiolla kun vuoden tunnettu ja 7 kk seurusteltu niin naiseni haluaa jo lapsia. Haluaa muuttaa yhteenkin jo enne kun vuosi päättyy. Käytännössä ollanb kyllä täällä mun luona oltu melkein koko ajan mutta lapsia minä en halua nnen kun joskus 4 vuoxden päästä.
Siitähän se suuttus ja sanoi että en rakasta sitä ja nyt haluaa jo aikalisää. Yritin selitää että vielä ei tosiaan ole lapsien aika kun olen vasta 24 ja naiseni 22 vuotias. En tosiaan aio suotua lapsen tekoon enne kun ollan asutu yhdessä ainakin se 4 vuotta ja mulla on vaki työ ja hyvä taloudellinen tilanne molemmilla.
Minä en ole kuin muut että heti lapsi ja sitten vuoden päästä nainen haluaa eron. Luulen että naiseni haluaa lapsen ja sitten ottaa eron. Jo 3 kk kun oltiin tunnettu niin naiseni alkoi puhelee jo perheen perustamisesta ja ihmettelin sitä vähän. Olen lueskellut treffi palstaa ja monilla nuorilla naisilla on jo lapsi alle 24 vuotiaana ja etsivät uutta miestä. Missäs s lapsen isä sitten on?
Siitähän se suuttus ja sanoi että en rakasta sitä ja nyt haluaa jo aikalisää. Yritin selitää että vielä ei tosiaan ole lapsien aika kun olen vasta 24 ja naiseni 22 vuotias. En tosiaan aio suotua lapsen tekoon enne kun ollan asutu yhdessä ainakin se 4 vuotta ja mulla on vaki työ ja hyvä taloudellinen tilanne molemmilla.
Minä en ole kuin muut että heti lapsi ja sitten vuoden päästä nainen haluaa eron. Luulen että naiseni haluaa lapsen ja sitten ottaa eron. Jo 3 kk kun oltiin tunnettu niin naiseni alkoi puhelee jo perheen perustamisesta ja ihmettelin sitä vähän. Olen lueskellut treffi palstaa ja monilla nuorilla naisilla on jo lapsi alle 24 vuotiaana ja etsivät uutta miestä. Missäs s lapsen isä sitten on?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pidä pintasi. Muista kuitenkin huolehtia ehkäisystä omalta osaltasi. Vauvakuumeinen nainen voi hyvinkin unohtaa pillerit.
Biologian kannalta naisen kuuluisi sasada lapset 18-22 ikäisenä. Silloin naisen hedelmällisyys on parhaimmillasn ja sen jälkeen se alkaa laskea. Kolmea kymppiä lähestyttäessä osa ei enää saa lapsia ilman lapsettomuushoitoja, ja edes silloinkaan. Nykynuoret elävät jonkinlaista pitkitettyä nuoruutta vanhaksi asti, kun pitäisi aikuistua jo.
Ehkä ylenpalttinen ehkäisyvalistus on aikaansaanut harhakuvitelman, että raskaus kolkuttelee heti ovella, jos ehkäisy unohtuu. Nykyään tosiasiassa hedelmättömyysongelmat ovat paljon yleisempiä kuin epätoivotut raskaudet. Siitä pitäisi aloittaa samanlainen kansanvalistus kuin ehkäisystä. Nykyään ihan todella yleisesti ajatellaan, että lasten aika tulee myöhemmin, mutta silloin niitä ei enää välttämättä saakaan.
Nimim. Kokemusta on.
Ensinäkään harva 18-22 vuotias nainen olisi valmis henkisesti huolehtimaan lapsesta. Puhumattakaan taloudellisesta tilanteesta. Pitäähän se lapsi jollakin elättääkin. Toki voi alkaa sossuäidiksi jos tahtoo.
Lisäksi lapsi sitoo koko loppu elämäksi. Jos hankit lapsen kovin nuorena sinulla ei ole mahdollisuutta tehdä kaikkia niitä asioita mitä haluat. Helvetti minulla ei ole lapsia, mutta minulla on koira, ja jo koiran kanssa eläessä on huomannut että kaikkia asioita ei voi tehdä kun on joku josta on huolehdittava. Jopa lomalla on huolehdittava että menee suurin piirtein ajoissa nukkumaan että jaksaa koiran viedä aamulla ulos. Ja koirassa on kuitenkin loppujen lopuksi vielä paljon vähemmän työtä kuin lapsessa.
Eikö niitä lapsia pitäisi silloin hankkia kun on siihen valmis ja elämä on sellaisessa tilassa että lapsi ei sitä nyt ainakaan pahenna?
Aivan turhaan yrität pelotella että hankkikaa äkkiä lapsia, olette jo kuihtuneita ja kuolleita kukkasia kun ehditte kolmeenkymppiin ja sitten on jo liian myöhäistä.
Anna naiselle vähän armoa. Hän on rakastunut ja tosissaan. Silloin tapahtuu tuo. Ei se sitä mitenkään järkeile. Se on rakastumisen tuomaa biologiaa. Ole hellä hänelle kun juttelette tuosta. Koittakaa löytää molempia tyydyttävä ratkaisu. Ethän sinäkään voi sanoa, että vasta neljän vuoden päästä ja naisen olisi siihen sitten tyydyttävä? Entäs jos kahden vuoden päästä?
Ja katin kontit.
Vähän päälle parikymppisellä miisulla on elämän realiteetit hakusessa, no onneksi aloittajalla vaikuttavat olevan paremmin hallussa.
Olen minäkin ollut "rakastunut ja tosissaan", mutta jokin järki pitää päässä säilyttää. Olin 25 v kun muutin yhteen parin vuoden tuntemisen jälkeen ensimmäisen kumppanini kanssa ja suhde kesti kaikkiaan 7 vuotta. Mies, joka oli minua 7 v vanhempi alkoi jauhaa lapsen hankkimisesta päivittäin siinä vaiheessa, kun meillä ei mennyt enää ollenkaan hyvin. Onneksi pidin pääni ja huolehdin, että jok'ikinen pilleri tuli otettua huolella - on ainakin yksi erolapsi vähemmän maailmassa. Päälle kolmekymppisenä tapasin nykyisen mieheni. Meistä tuli pari nopeasti, mutta silti meni tuo aloittajan 4 vuotta ennen kuin halusimme lapsen.
Se kyl on totta et naiset haluu lapsia heti eikä viikon päästä. Otin eron kun nainen ilmoittu 6 kk tutustumisen jälkeen että haluaa lapsen. Vahinkossa luin sen sähköpostin että haluaa lapsen ja ottaa eron heti eli halusi käyttää mua hyväksi vaan.
Voin samaistua aloittajaan. Itselläni meni tosin päinvastoin että mies halusi lasta jo puolen vuoden seurustelun jälkeen (minä tuolloin 18 ja mies 22). Pistin heti jarrut pohjaan ja sanoin että näin nuorena ja näin lyhyeen seurustelun jälkeen ei tule kuuloonkaan, oltiin vielä ihan liian nuoria eikä kummallakaan ollut töitä. En kadu hetkeäkään jääräpäisyyttäni asian suhteen, sillä erosimme hiljattain, ja olisi aivan kauheaa jos olisin tällä hetkellä pienen lapsen yh-äiti ja yrittäisin opiskella.
Aloittaja, ole jäärä äläkä taivu! Jos nainen alkaa uhkaamaan erolla, ei se oikeasti välitä, vaan haluaa pelkän lapsen.
Minulla oli alle 30:nä samanlainen vauvakuumeinen naisystävä. Sanoin suoraan, että minusta ei isää tule ja erohan siitä seurasi. Ei mennut puolta vuotta, kun naisella oli uusi mies ja hän oli raskaana. Erosivat sittemmin jo vauva-aikana.
Tästä voi päätellä, etten minä tai se toinen mies merkinnyt naiselle mitään. Me olimme vain välineitä, joiden avulla nainen halusi toteuttaa omia haaveitaan. Kannattaa siis olla tarkkana, ettei tule hyväksikäytetyksi.
Lifemockaan sut välittömästi!!
Olette liian nuoria.
Ette ole tunteneet tarpeeksi kauan.
Ette ole seurustelleet tarpeeksi kauan.
Sitten miesvm1967 oma kommentti: Sulla on hyvä asenne, pidä siitä kiinni.
Siis, naisesi haluaa! Hyvin on 22-vuotinen varjeltunut elämän realiteeteilta.
Onneksi sinä olet järkevä, realistisesti asioihin suhtautuva.
Kehuni johtuvat siitä, että näen jotain samankaltaisuutta omaan elämääni.
Seurustelimme nykyisen vaimoni kanssa 2-vuotta ennen avioitumista.
Jo silloin tein selväksi, että haluan katsoa muutaman vuoden miten yhteiselämä alkaa sujumaan, enkä missään tapauksessa halua lapsia yhtä riitaiseen kotiin kuin missä minä vartuin.
Avioiduimme vasta minun valmistumiseni jälkeen ja kun ensimmäinen, silloin luotettava työpaikka oli varma.
Avioitumisen jälkeen elimme vilkasta sosiaalista elämää.
Illanviettoja tuttavilla ja ravintoloissa. Telttailimme kesäisin.
Matkustelimme kaikki mahdolliset jaksot.
Seurustelu 2v aviossa yli 2v jälkeen totesimme tulevamme hyvin toimeen ja ryhdyimme hankkimaan perheen lisäystä.
Vaimoni oli 24v ja minä29v.
Hankimme kaksi tenavaa lyhyin välein.
Tenavien tullessa murrosikään olimme vielä kaikin puolin täysissä voimissa ja auktoriteettimme oli ehdoton.
18v ja 20v tenavat lähtivät opiskelemaan.
Ei ole ollut syytä katumkään päin.
45v hääpäivä oli syyskuussa.
En minäa ainakaan alkais heti lapsia tekee. Ensin pitää tuntea ja asua yhdessä 5 vuotta ennen kun perhettä perustaa. Liian monet tekee äkkiä lapsia ja eroovat heti vuoden päästä. Tunnen parikin kaverii joiden nainen ottanut eron. Siten naiset meen treffi palstalle ja etsivät uuden varakkaamman miehen.
Entäs jos olisit 39 vuotta? Alkaisitko sitten tehdä lapsia heti vai vasta viiden vuoden päästä??
Naisena olis vähä pakko....