Yritän selittää lyhyesti. Pitkä suhde päättyi v sitten. Sen jälkeen ollut juttuja, ei mitään vakavaa. Nyt sitten olen tavannut miehen, joka kylläkin asuu toisella paikkakunnalla. Näemme pari kertaa kuussa, välillä enemmän ja soittelemme paljon. Olemme tunteneet n. puoli vuotta, välimatkasta huolimatta nyt jo minusta tuntuu että tämä mies tuntee minut paremmin kuin exäni koskaan 8 v. suhteessamme. Kuitenkin, mies on oikeastaan sitä, mitä olen aina etsinyt, luotettava, hauska, ei liian tosikko, mutta kuitenkin osaa keskustella vakavasti. Niin ja hänen kanssaan voin puhua mistä vain. MUTTA, se suuri ihastumisen tunne puuttuu. Olen miettinyt, kaikki suhteet/jutut, joissa olen ihastunut mieheen kunnolla, ovat päättyneet ja usein mies on ollut jotain muuta kuin on antanut ymmärtää. Olen siis särkenyt sydämeni näissä tapauksissa. Tästä nykyisestä miehestä, tunnen kyllä vetoa häneen, odotan aina hänen soittoaan ja ajattelen häntä usein. Minun on myönnettävä, että viime vuoden aikana olen tullut melko skeptiseksi rakkauden suhteen. LÄhipiirissä on ollut paljon eroja jne. Olen ehkä menettänyt toivoni rakkauden suhteen. Miksi en saa kunnon tunteita tähän mieheen, kun ei pitäisi olla mitään estettä niille tunteille? Onko nyt vain niin, että tästä unelmamiehestäni puuttuu vain se jokin vai onko minulla jarrut päällä, enkä anna tunteilleni mahdollisuutta? En kuitenkaan tässä vaiheessa haluaisi vielä lopettaa juttuamme, miehessä on niin paljon hyvää. Olen tälle miehelle kyllä avoimesti puhunut tästä, etten tiedä tunteistani, Hän haluaa tavata minua ja sanoo, että katsotaan mitä tämä tuo tullessaan..ei kai aina tarvitse ihastua palavasti ja kai sitä voi rakastua pikkuhiljaa? Tosi ärsyttävä tilanne, kun haluaisi ihastua ja rakastua, mutta sitä ei vain tule..
Miten pitäisi toimia, kun en tiedä tunteistani?
palavarakk
103250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
pimpsasi ei kostu kuin retkuista ja pettäjistä.
Tee miehelle palvelus. jätä hänet rauhaan. hän ansaitsee parempaa...
Mielenkiintoinen tilanne ja koskettaa myös itseäni. Tunnen kovasti vetoa erääseen naiseen ja hän sen tietää. Puolivuotta on mennyt ajoittaisessa yhteydenpidossa ja muutaman kerran tavattukkin. Arvomaailmat tuntuvat kohtaavan ja muutenkin nautin kovasti hänen seurastaan. On hänkin vastaavia asioita minulle kertonut, mutta jokin vain tuntuu olevan esteenä etenemiselle. Kai tämä sitten on vain yksipuolista ja kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Asumme myös eri paikkakunnilla, mutta mielestäni se ei olisi este tapailla useamminkin. Jostakin syystä yhteydenpito vaikkapa soitellen tuntuu myös olevan ylivoimaisen vaikeaa.
Itselläni on nyt ollut muitakin suuria elämänmuutoksia meneillään, joten jätinkin nyt nämä kuviot taka-alalle. Hän kyllä on tietoinen näistäkin, mutta ne ei olisi sinänsä esteeneä mihinkään. En nyt vain halua tuottaa itselleni mitään lisäpaineita, jos kerran kiinnostusta ei häneltä riittävästi löydy.
Mutta sen voisin sanoa, että jos yhteydet pelaa, niin sano hänelle reilusti, ettei riittävää kiinnostusta ole. Itsekin kuulisin sen mielummin suoraan, kuin että alan itse omassa päässäni keksimään "mitä ja miksi"? Itse uskon kuitenkin, että äkki-ihastumista ei tarvitse ollakkaan saadakseen vakaan parisuhteen. Jos haluat saada sen ihastuksen tunteen, niin älä "kiusaa" sitä ihmistä, joka kuitenkin edustaa jotain suurempaa, kuin pelkkä ihastuminen. Eikös se ole se lopputulos, mikä lopulta merkitsee ja sitä voi ennustaa vain valistuneimmalla arvauksella. Jokainen päätelköön itse miten sellaisen muodostaa. Kaikkea ei voi saada, mutta kuitenkin paljon enemmän, kuin ennalta osaisi aina edes kuvitella. Ei tämäkään minun kiinnostuksen kohde ole sellainen ihannenainen, mitä olin etukäteen kuvitellut. Mutta hänestä tuli sellainen, mitä enemmän häneen tutustuin. Siksi tämä onkin niin vaikeaa, mutta täytyi vain tehdä päätös antaa olla ja antaa ajan kulua, että hän ei enää mielessä pyörisi liikaa. Muista että kyllä se toinen osapuoli lopulta kyllästyy odottamaan, vaikka olisikin tunteita pelissä.
Ihastus kestää kuitenkin vain hetken suhteen alussa. Jätät ilmeisesti sitten kaikki sen loputtua? Ihme prinsessakuvitelmat saturakkaudesta, arki astuu joka suhteeseen ja tajuaakin ettei se toinen niin ihmeellinen olekaan.
Miksi sitten niin monille miehille on ongelma, jos nainen osoittautuu pyöreäksi? Jos hän on kiva, uskollinen, luotettava, omaa samanlaisen arvomaailman, samoja harrastuksia, samanlaiset elämäntavat, haluaa tulevaisuudelta samanlaisia asioita, on selkeästi ihastunut ja haluaa parisuhteeseen, niin miksi niin moni mies ilmoittaa, ettei halua tavata uudestaan koska nainen on pyöreä? Eikö kyse ole ihan samasta asiasta?
Vai onko vastaus taas, että urheilullinen mies ei voi ihastua sipsejä ja suklaata sohvalla mussuttavaan naiseen koska elämäntavat ovat niin erilaiset? FYI: pyöreäkin nainen voi olla aktiivinen ja liikunnallinen. Ystäväpiirissäni on naisia, jotka ovat hurahtaneet puolimaratoneihin ja käyvät lähes joka päivä jossain jumpassa, zumbassa tai salilla sen lisäksi, mutta BMI on huomattavasti lähempänä 30:a kuin 20:ta.
Mutta tuo nyt menee jo ihan eri aiheeseen ja kysymykseni oli vain: miksi se ihastuminen miehille on niin tärkeää, että suhdetta ei voi aloittaa jos toisen kroppa ei olekaan sellainen, mitä odotti?
" toisen kroppa ei olekaan sellainen, mitä odotti? "
Koska penis ei seiso pyöreän palleron kanssa.
"Ystäväpiirissäni on naisia, jotka ovat hurahtaneet puolimaratoneihin ja käyvät lähes joka päivä jossain jumpassa, zumbassa tai salilla sen lisäksi, mutta BMI on huomattavasti lähempänä 30:a kuin 20:ta. "
Just.
Voihan sitä aina huijata itseään vaikka millä. Heillä selkeästi on paska ruokavalio eli ERILAISET ELÄMÄNTAVAT.
Pyöreä on pyöreä vaikka rasvassa paistaisi.
Seksi ei tunnu miltään jonkun möllykän kanssa.
Tästä aiheesta löytyy paljon avauksia tältä ja muiltakin palstoilta.
Olen itse kahteen kertaan yrittänyt ihastua "ajan myötä" ihmiseen, joka olisi ollut sopiva mutta jota kohtaan en tuntenut aitoa ihastusta. Ensimmäisellä kerralla sinnittelin puolitoista vuotta kunnes oli pakko myöntää, että en pysty haluamaan seksiä ja läheisyyttä hänen kanssaan vaan olin jo kuukausikaupalla vältellyt niitä ja vältellyt ylipäänsä hänen tapaamistaan. Seuraavan kanssa tajusin antaa periksi jo noin yhdeksän kuukauden jälkeen. Kun sitä tunnetta ei vain tullut niin sitä ei tullut.
Tuhlasin siis paitsi omaani niin noiden miesten aikaa ja siksi minusta on tällaisessa tapauksessa reilumpaa luovuttaa heti, kun tietää ettei toinen tunnu siltä miltä pitäisi.
"Olen itse kahteen kertaan yrittänyt ihastua "ajan myötä" ihmiseen, joka olisi ollut sopiva mutta jota kohtaan en tuntenut aitoa ihastusta. "
Miksi? Miksi yrittää kehittää ihastusta, jos sitä ei ole? Miksi? En voi ymmärtää? Todella loukkaavaa toisen ihmisen esineellistämistä ja hyväksikäyttöä! Törkeää suorastaan! Kylmät väreen menee selkää pitkin tuollaisista ihmisistä. Huh.
Niinpä niin.
Jos toteat, että et halua tavata uudestaan, koska sukat eivät pyöri jalassa, niin se on väärin, koska "ihastus kestää vain hetken" eikä sen varaan pitäisi perustaa suhdetta.
Jos yrität tapailla pitemmän aikaa nähdäksesi syttyykö se ihastus myöhemmin, niin se on esineellistämistä ja hyväksikäyttöä.
Jos ihastut ja mies osoittautuukin petturiksi niin syy on siinä, että "naiset ihastuvat aina renttuihin".
Eli teit mitä tahansa niin teet väärin.
Hevon paskaa.
"Jos toteat, että et halua tavata uudestaan, koska sukat eivät pyöri jalassa, niin se on väärin, koska "ihastus kestää vain hetken" eikä sen varaan pitäisi perustaa suhdetta. "
VÄÄRIN.
Sukat pyörivät harvoin ekoilla treffeillä jalassa eikä sen varaan kumminkaan puolin voi rakentaa mitään.
Ihastus todellakin kestää hetken ja enemmän epäilisin sitä että jos henkilöllä on voimakas ihastus päällä heti kuin että syntyy esimerkiksi myöhemmin.
"os yrität tapailla pitemmän aikaa nähdäksesi syttyykö se ihastus myöhemmin, niin se on esineellistämistä ja hyväksikäyttöä."
MISTÄ VITUSTA OLET TÄLLAISTA KUULLUT?
Ei se todellakaan ole mitään esineellistämistä ja hyväksikäyttöä. Voihan sitä muutaman kerran kokeilla syntyykö tunteita vai ei.
Suurin syy miksei tunteita synny voi johtua esimerkiksi omasta elämäntilanteesta ja ihan päivittäisestä vaihtelusta fiiliksiin kuin siitä että onko se toinen "oikea" vai ei.
"Jos ihastut ja mies osoittautuukin petturiksi niin syy on siinä, että "naiset ihastuvat aina renttuihin"."
Ööh. Niin miksi sitten ihastut renttuihin? Miksi annat jonkun paskan nussia sinua? Senkö arvoinen olet ja sekö on sitä hienoa kun olet ihastunut?
Rentun kulli hieroo ihastunutta sinua?
"Eli teit mitä tahansa niin teet väärin. "
Älä vääntele ja kääntele. Jos sinun pimpsa kastuu vain rentuista joihini ihastut OMAA TYPERYYTTÄSI niin syytä siitä omaa TASAPAINOTONTA tunne-elämääsi äläkä miehiä.
Jos mokaat ja teet väärin niin sitten teet niin. Ehkä sinusta ei ole kunnon suhteeseen ja fiksut miehet välttelevät jotain renttupanopatjaa.
"MISTÄ VITUSTA OLET TÄLLAISTA KUULLUT?"
Nimimerkiltä
miksimiksimiksimiksi
10.10.2013 16:27