Miksi aina syytetään exää. Kun ykköstynyt ei pärjää miehen lasten kans niin aina syyllinen on lasten äiti eli ex. Miksi ei ykköstynyt osaa katsoa peiliin.
Ykköstynyt kakkonen vihaa ex ykköstä.
mikä on pelin henki
37391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Vikahan on aina kiva hakea jostakin muualta kuin sieltä peilistä! Sitä paitsi se suhdehan muuttuu kovin erilaiseks kun arki astuu kuvioihin. Siinä on monella kakkosella kestämmistä kun kaikki se "jännitys" katoaa ja pitää alkaa tulemaan niinkin arkisten asioiden kanssa toimeen kun lasten.
Voimia vaan sulle
Arki voi olla mukavaa tai kamalaa riippuen seurasta. Kannattaa vaihtaa jos ei ole tyytyväinen.
Kaikki ykköistyneet kakkoset eivät koskaan pysty täysin hyväksymään kumppaninsa lapsia edellisestä avioliitosta. Ne kun koko ajan muistuttavat siitä ex-vaimosta/miehestä ja siitä kiusallisesta asiasta, että kumppanilla on ollut elämää ennenkin.
Eiköhän tämä lasten hyväksyminen ole vaikea paikka kaikissa uusperheissä, oli sitten ykkösiä tai kakkosia ja kuinka salonkikelpoinen ero ollut.
Tästä ei ole kokemusta kun meillä ei ole pieniä lapsia mutta ystävillä on...
Kaikilla ihmisillä on ollut elämää ennenkin. Monestihan molemmilla on lapsia jo valmiina ja tuskin silloin kokee kumppanin lapsia mitenkään kiusallisiksi. Tilanne voi olla erilainen, jos toinen on lapseton. Mun mielestä tuo mitä sanoit, on liioittelua. Eiköhän suurimmassa osassa uusperheitä homma toimi ihan hyvin. Vaikka se eksä heittäisikin kapuloita rattaisiin :). Mikä mun kuulemani mukaan on yleisempää kuin se, että uusi puoliso ei sopeudu toisen lapsiin.
Yleistystä; oletko varma että se ex heittää niitä kapuloita rattaisiin .....vaionko se vain ykköstyneen tpuhetta.
?
Eksän voi olla todella vaikea hyväksyä uutta puolisoa. Kyllä siinä on houkutusta heittää niitä kapuloita rattaisiin. Ei voi mitään.
Katselin teininä just tollasta touhua.
Isä lähti perhetutun akan matkaan...
Äitimme piti suunsa kiinni visusti, mutta me lapset emme sietäneet tätä akkaa. Ja siitä tuli äidillemme kuraa niskaan kuorma-autolasteittain. Hän vaan otti kuran niskaan, joka taas nostatti meidän lasten vihaa. Meille lapsille isän suunnalta vaan haukuttiin äitiämme... jne jne. Paskoja oltiin me lapsetkin.
Voihan sitä sanoa että asia ei meille kuulunut, mutta eipä meidän tarvinnut sitä mielestäni sietääkkään. Olimme muutenkin täysin eriarvoisessa asemassa tän naikkosen lapsiin, mitä oma isämme vielä tuki.
Tää isän "uusi" osottautui muutenkin mental caseksi... oli kova ottamaan lääkkeitä viinan kanssa, ja lääkepäissään yltyi monasti riehumaan.
Jos jotain arvokasta tuosta opin, niin en koskaan, ikinä hoida omia suhteitani noin, enkä tietentahtoen loukkaaketään. Uskollinen olen tähä 38 ikävuoteen aina ollut, ja jos vierasta mieli joskus tekus, niin varmasti eroan ennemmin, kun käyn keksimään syitä sikailulle. Eli mielestäni, niin isosta pahasta löytyi myös paljon arvokkaita periaatteita elämään, mitä tuskin olis samalla tavalla hoksannut ellei tollasta soppaa olis kattellu.
Onneksi mun mies ei änkeä lapsiaan meidän perheeseen eikä kotiin. Minä lähtisin välittömästi.
Eli mies on käytännössä hylännyt lapsensa... ei taivas sentään!!!
Kirjoitin tuon edellisen viestin, mihin vastasit.
Minusta asia nyt vaan menee niin, että jos uusioperheitä syntyy, nii aikuiset ovat aikuisia, ja lapset lapsia. Ja se tarkoittaa sitä että lasten asiat hoidetaan erillään vanhempien riidoista, eikä vanhemmat hauku toisiaan lapsille.
Jos vanhemmat pystyvät järkevästi hoitamaan eronsa, ja pitämään lasten edut mielessä, niin kuohuminen ja kiukuttelu kyllä loppuu ja jokainen löytää paikkansa.
Ja jos todella joku ottaa "lapsellisen" kumppanin, niin lapset nyt vaan kuuluu pakettiin.
Ihminen joka hylkää lapsensa tai ihminen, joka hylkii kumppanin lapsia, vaikkei niitä rakastaisikaan ei ole ihan terve päästään.
Sillä tosiaan on suuri merkitys mitä aikuiset erossa tekeevät. Tiedän sen itse omasta kokemuksesta!!!
Äitimme alituinen haukkuminen meille lapsille (se teksti oli todella painokelvotonta) hylkiminen ja jatkuva eriarvoisuuden tunne herätti meissä lapsissa negatiivisiä tunteita. Ja kun emme halunneet mennä isällemme moisen käytöksen takia, niin me olimme hankalia, äitimme manipuloimia paskaperseitä. Opi siinä sitten ymmärtämään ja hyväksymään tilanne. Eipä ollut mukavaa/helppoa tätä haukkumista kuulla oman isän ja uuden kumppanin suusta. Monta kertaa ihmeteltiin siskosten kanssa että miksi meidän sinne edes pitää mennä kun aina meille raivotaan ja haukutaan, ja meidät pakosta sinne haluttiin, vaikkei oikeasti haluttu.
Ei voi sanoa muuta kun sun ja ukkos asenne on uskomaton. Ei hyvää päivää.
Naiset ovat läpeensä kateellisia ja omistushaluisia olioita, siitä se johtuu ja se näkyy tällä palstalla erityisen vahvasti. Ykköset syyttävät ja väheksyvät kakkosia, ja kakkoset ykkösiä ja useimmiten vähimmällä selviää se pettävä mies kun se on molempien naisten mielestä niin ihana että siitä kannattaa pitää kiinni.
Pitäisi olla ihan itsestään selvää, että se joka pettämisessä suurin rikkuri on, on aina se mies. Aina. Hän on jollain verukkeella päättänyt, että on oikeutettu suhteeseen toisen naisen kanssa vaikka onkin naimisissa. Ei mies ole mikään tahdoton olento joka lankeaa jonkun seireenin pauloihin, eikä mies ole mikään väärinymmärretty sielu, jota sydämetön vaimo pompottaa.
Useimmat petetyt vaimot kuitenkin pitävät suurempana syyllisenä sitä naista kun omaa miestään. Miksi?
Kysyit sen kysymyksen, johon petetyt vaimot ei koskaan tule vastaamaan. Ensi reaktio on tietenkin shokki, kun oma mies pettää. Siinä tilanteessa mä tajuan, että helpointa on syyttää sitä parisuhteen ulkopuolista suhteen pilaamisesta. Mutta kun aikaa kuluu ja alkaa ajatella asiaa vähän järkevämmin, niin miksi se toinen nainen on edelleen syyllinen asiaan? Eihän ketään väkisin viedä. Kertokaas vaimot, miksi se kakkonen on pahempi kuin se oma mies, joka teidät petti? Kuka uskaltaa kertoa, miksi noin ajattelette? Eikä selitykseksi kelpaa se, että naisten pitäisi olla solidaarisia toisilleen ja pysyä erossa toisten miehistä.
No nyt osoitit syyttävän sormesi vaan niitä vaimoja kohtaan. Minusta kakkoset eivät ole sen parempia ihmisiä. Jotenkin ihmisille on selvää, ettei toisen kodista viedä mitään esineitä, kuten koruja tai muita arvoesineitä sillä perusteella että minä nyt vaan haluan tämän ja kun tuolla on niin voin sen ottaa.
On se merkillistä, että kun kysessä on jonkun aviomies ja todennäköisesti jonkin perheen isä, niin tällaista pidäkettä ei olekaan, vaan se ymmärretään vähän niin kuin se arvoesine itse hyppäisi varkaan taskuun.
Sä ymmärsit väärin. En mä syyttänyt vaimoja siitä, että mies pettää. Mä vaan haluaisin tietää, miksi aika moni vaimo sulkee silmänsä siltä, että se joka petti, makaa hänen vieressään? Se pahin petturi. Miksi vain kakkonen saa vihat niskoilleen?
Sä vertaat miestä johon arvoesineeseen. Jolla ei itsellään ole minkäänlaista päätäntävaltaa itseensä. Sun mielestäsi mies viedään väkisin vieraan sänkyyn. Pakko pudottaa sut maanpinalle: 99,99 % aloitteentekijä on se varattu mies. Surullista, mutta totta.
Toki naisellakin on vastuu siinä kohdassa, suostuuko mihinkään vai kieltäytyykö kauniisti. Jos kieltäytyy, mies jatkaa yrittämistään niin kauan, kunnes joku häneen lankeaa. Siltikin se pahin on mun mielestä pettäjä. Joten antakaas vaimot nyt kuulua, miksi se toinen nainen onkin pahin?
Mä olen ollut monessa roolissa, myös petettynä. Ei tullut mieleenkään syyttää toista naista mun miehen viemisestä. Ihan mies itse päätöksen teki kun vieraissa kävi. Hän mut petti. Ei se toinen nainen.
Kotona on helppo räpättää se pettävä mies pystyyn, ja tällä palstalla helppo haukkua se kakkonen, kun sehän ei nenän eteen tule.
Noi vihan tunteet ja purkaukset on luonnollisia tunteita, jotka laantuu ajan kanssa.
Kyllä se ykkösöitynyt kakkonenkin päästelee samaa tekstiä jos omalle kohdalle nalli napsahtaa.
Mä en usko että kukaan petetty vaimo yksin sitä kakkosta syyttää ja miestään puolustelee. Ehkä se on kyllä tiedostettu että suhteessa on jo ongelmia ja se pistää ketuttaan kun se toinen nainen mahdollistaa miehen luistamisen näistä ongelmista? Vaimo on ehkä aikansa nalkuttanut ja kerjännyt huomiota mieheltään mutta kun toinen nainen astuu kuvioihin kaikki mahdollisuudet herättää se mies oman parisuhteen ongelmiin on menetetty. Sitä toivoisi toiselta naiselta ennenkuin tämä lähtee siihen miehen leikkiin mukaan sanomaan miehelle- Hei setvi oma avioliittosi kuntoon tai eroa ennenkuin haet onnellisuutta muualta.
Mies on niin vietävissä kun se suhde on siellä kotona retuperällä. Ei siinä kakkosen todellakaan tarvitse väkisin viedä ja riittää kun näyttää vihreätä valoa niin mies tietää pääsevänsä vähemmällä. On helpompaa aloittaa usi suhde kuin ruveta korjaan vanhaa. Se syyttäminen tulee varmaan just siitä että ketuttaa kun toinen nainen on valmis antaan namia miehelle silloin kun kotona on kriisi ja mieheltä odottaisi tarttumista niihin ongelmiin.
Eivät kaikki petturit ole miehiä...
kait se tulee luonnostaan se viha sit sitä kakkosta kohtaan..pettäminen voi tulla ihan puun takaa ja vaimolle niin yllätyksenä et se viha kohdistuu niin voimakkaana sitä kakkosta kohtaan eikä sitä miestä niinkuin pitäisi.Vaimo näkee vain kakkosen ja on sokee miehen teoille.Joku eläimellinen kilpailuvietti voi nostaa päätään.Sitten on myös näitä säälittäviä selittäjä miehiä jotka puhuvat vaimojensa päät pyörryksiin pettämisen tultua ilmi pyydellen anteeksi ja keksivät ties minkalaisia selityksiä teolleen ja usein ollaan siinä tilanteessa että vaimo antaa anteeksi ja haluaa jatkaa ja antaa toisen mahdollisuuden ja herkemmin parisuhde jatkuu ennallaan jos on yhteisiä lapsia.Sitä usein ajattelee niin että se on parempi lasten kannalta että yhdessä olo jatkuu vaikka se on pidemmän päälle vain haitaksi lapsillekki,koska yleensä useimmissa tapauksissa mies toistaa pettämisen jos se on sen jo yhdesti tehnyt.Ei tietenkään aivan kaikki välttämättä.Niin ja vaikka aikaa kuluisi,niin ei kaikki exvaimot enään vihaa sitä kakkkosta,että älä yleistä.Monet ovat hyväksyneet tilanteen ja jatkavat kyllä omaa elämäänsä hyvinkin menestyksekkäästi eron jälkeen.
Ja tosiaan sitähän minun piti vielä sanomani,että pettämisen tultua ilmi se voi olla joillekkin hyvinkin iso järkytys ja tunteet heittelevät kärryn pyörää niin ei siinä ensimmäisenä käy mielessä mennä silittelemään kakkosen päänuppia että miten sinäkin raukka parka olet sekaantunut tämmöseen.Tyhmiä kysymyksiä joillakin.Mitettikää rauhassa omassa mielessään miltä se voi tuntua kenenkin kohdalla jos tulee petetyksi.Ja vaikka aikaa kuluisi en usko kukaan vaimo nyt kuitenkaan ystäväksikään haluaa ruveta tämän kakkosen kanssa.En syyllistä kakkosiakaan,koska jokainen elää elämäänsä miten parhaaksi sen näkee.
Lopultahan vaimo voi olla mielissään, kun niinkin helpolla pääsi eroon miehestä. Miehestä joka oli väkivaltainen ja ajatteli vaan itseään.
Kun mies menee heti kakkosen kans yhteen, saa vaimo elää rauhassa, eikä ex.sä enää häiritse.
Mutta missä se mies sen tekonsa teki?
Minä tiedän että voin syyttää kakkosta, tiesi mieheni olevan perheellinen ja avasi ihan omilla avaimillaan kotinsa oven sille että saisi munaa.
Väkisinkö mies sinne tunki, ehei, ihan kyllä käveli vapaaehtoisesti kun kerran ovikin oli auki.
Nyt nykysinkkuna tulee tarjouksia ukkomiehiltä kun työpaikallakin tietävät että olen vapaa, mutta niin alas en vajoa että tietoisesti avioliitossa olevaan mieheen koskisin vaikka siinä olisikin ihastuksen poikasta ilmassa.
Kyllä me naiset se mies valitaan ja vihreää valoa näytetään, joten vallankahvassa ollaaan.
Noiden tarina ei sitten kantanut enempään kuin vuoden.
Sama täällä. En ole tarttunut työpaikan tarjouksiin. Ihmettelen niitä naisia, jotka ryhtyvät suhteeseen parisuhteessa olevan perheellisen miehen kanssa. Ennen kaikkea se hämmästyttää.
lepardiako, täysin samaa mieltä kanssasi.
Eikä vihaa.
Se ex-vaimo ei vaan pääse yli siitä, että mies on hänet jättänyt ja valinnut rinnalleen toisen ja kuvittelee sitten pienessä mielessään kuinka tämä uusi ykkönen on hänelle, miehen entiselle kateellinen ja vihainen.
SEN vaimon pienen mielen ei ikinä olisi edes pitänyt joutua miettimään tuollaisia! Eikö ole helkutin inhimillistä se että kun olet mennyt jonkun kanssa naimisiin ja luottanut ja uskonut yhteiseen elämään niin on aika kestämätöntä ja suuri pettymys jos jätetään ja petetään????? Vaimoilla on minun mielestäni täysi oikeus kaikkiin tunteisiin siinä kohtaa. Ymmärrän jokaista hiton vihantunnetta mitä siihen kakkoseenkin liittyy.
8 3. Ykköstyneen puheet ja teot puhuvat puolestaan. Eikä niitä ole todellakaan toteutettu ystävyydestä entistä ykköstä kohtaan. Sen verran alhaista toimintaa.
Mies on ollut se jonka kanssa on aikanaan lyöty hynttyyt yhteen. Tarkoituksena solmia loppuiän parisuhde. Sitten kun mies löytääkin toisen, se on hemmetin vaikea kestää. Se on itsetunnolle kova kolaus. On helpompi kohdistaa vihantunteet ja syytökset ulkopuoliseen ihmiseen kuin siihen jonka kanssa on elänyt saman katon alla. Ehkä vaimo tuossa tilanteessa ei useinkaan voi tai pikemminkin halua uskoa, että mies on toisen, ihanamman löytänyt. Kakkonen on miehen viekoitellut pahoille teille ja ilman sitä katalaa naista, olisi mies tuossa vieläkin vierellä.
Näinhän ne ajatuskuviot voisi ja meneekin monilla petetyillä usein, ainakin varmaan ihan siinä alkushokkivaiheessa. Kunhan siitä aikaa kuluu, huomataankin että olihan siinä miehelläkin osuutta asiaan. Ja pystytään ehkä katsomaan tilannetta laajemminkin. Miten avioliitossa on viime aikoina mennyt. Olisiko pitänyt tarttua joihinkin ongelmiin ajoissa. Vai onko kyseessä kuitenkin pettäjätyyppi, joka hyppii kukasta kukkaan, kun arki on liian tylsää.
On totta, että pettäminen on tietysti aina valinta. Onko ongelmien lakaiseminen maton allekin myös tietynlainen valinta. Onhan helpompaa mennä sieltä missä aita on matalin.
leenalepakko: nyt taas sotketaan kaksi asiaa. Kyllä siinä on kyse rakkaudesta, kun kakkosesta tulee ykkönen, uskokaa jo! Ei sillä ole mitään tekemistä miehen exän kanssa, ainoastaan miehen ja tämän uuden ykkösen ja heidän välisen rakkauden. Exä on ollutta ja mennyttä, ei sitä tarvitse vihata.
Muistakaa nyt kakkoset kuitenkin myös se että mies ei olisi se mies kehen olette rakastuneet ilman entisiänsä. Matkalla sinun luoksesi on exälläkin ollut paikka miehen elämässä. Exän kautta hän on oppinut jotain ja koskaan ei voi olla varma onko miehen matka ollut just sinun luokse vai edelleenkö on menossa johonkin päin? Jonkun toisen luokse? Sillä matkalla on sinullakin osuutesi siinä. Siksi minä nykyisenä vaimona tässä kunnioitan myös mieheni exää ja rakastan heidän yhteisiä lapsiaan. Mies ei olisi tuo mies ilman heidän yhteiseloaan. Meidän keskinäisessä rakkaudessa on todellakin tekemistä myös miehen entisellä elämällä niinkuin minunkin entiselläni. Ilman omaa exääni en olisi tämä nainen tässä enkä ilman sitä vaihetta elämässäni olisi olut valmis juuri tämän nykyiseni vaimoksi. Meidän suhde ei kuitenkaan alkanut niin että olisimme olleet yhdessä entisiemme kanssa vaan erojemme jälkeen elimme yksin tahoillamme n 5 vuotta. Se aika oli yhtä tärkeä kuin se entinen parisuhdekkin. En olisi ollut valmis rakastamaan toista ilman sitä yksinoloa. Lohdukkeet oli oma juttunsa. Nekin kuuluu asiaan. Niitäkään ei saa vähätellä. Ollut ja mennyt on tehnyt sinusta juuri tuon mitä olet.
Totta klfj. Toivon todella, että olis noin. Täälläkin monessa kirjoituksessa luettu, kuinka asia ei todellakaan ole niin.
Mikäpä petetynkin mielestä paraempi kuin se, että petturi vihdoinkin olis löytänyt sen onnen jota niin kiihkeästi etsinytt koko ikänsä.Samaa rakkautta toivon myös ykköstyneelle jotta pystyisi elämään onnellisessa avioliitossa kiusaamatta jätettyä.
Jätetyllä on sama oikeus onneen kuin petturiparilla, se pitäis nyxän ymmärtää.
leenalapakko,kyllä se onni, rakkaus yhdistää naisen ja miehen
rakastuneet ja rakastavaiset eivät välitä existä, ellei sitten exä hypi silmille
Uko jo sinäkin, että meitä ihmisiä on moneksi ja on todella olemassa ykköstyneitä joille ex on kuin punainen vaate härälle.
Eikä minun kokemukset poistu sinun väitteen voimasta.
Miksi takerrut minun kommentteihin, vaikka tässäkin ketjussa on monta muuta kommenttia samanlaisista kokemuksista.
En ole yksin kokemukseni kanssa.
Anteeksi, en tiennyt ettei sinun kirjoittamaa saa kommentoida.
Tunnut olevan aika ruvella eli vasta petetty?
Aikaa kuluu ja aallot rauhoittuu, usko vain jo :D
Minun mieheni entinen vaimo on äiti heidän yhteisille lapsilleen ja siksi hänen hyvinvointinsa on myös tärkeätä minulle. Miehelleni on tärkeätä että lapset voivat hyvin ja ovat onnellisia. Äidillä on iso merkitys siihen. Minä välitän todella hänen exästään.Meidän keskinäinen rakkaus ei poista sitä tosiasiaa.
Pelkkä rakkaus ei riitä kuin ensimmäiset pari kuukautta.
Usko jo, sinun ns," kommenttisi," sisältätävt vaatimuksen, pilkan ja syytöksen.
Sekö on mielestäsi vertaistukea ja rakentavaa keskustelua.
Hyvä näkökanta. Näinhän sen pitäisi olla. Nämä "usko pois" asenteella olevat luulevat kaiken pyörivän hänen ja miehen suuren rakkauden ympärillä. Jos miehellä on lapsia ja mies rakastaa heitä, kuten useimmat, oletan, niin siihen kuuluu iso joukko ihmisiä. Lasten äidin hyvinvointi on erittäin tärkeä lasten onnellisuuden tae ja näin myös sen miehen onnellisuuden tae. Lisäksi lasten isovanhemmat, parhaimmillaan neljä, on huomioitava. Hehän rakastavat lapsia ja lasten hyvinvointi on heille usein tärkein asia maailmassa.
Tiedän aivan lähipiiristä tapahtuneen episodin. Oli tälläinen uusi perhe. Molemmilla kaksi lasta entisistä suhteistaan. Nainen lähivanhempi, miehen lapset usein isänsä luona. Kuinka kävikään, nainen väheksyi puheissaan jatkuvasti miehen entistä vaimoa. Ja sama asenne välittyi käytösessä sitten myös lapsiin. Tapahtui lasten nolaamista omien lasten nähden ym. Miehen äiti kiinnitti huomiota ensimäisenä asiaa. Huomautti, ei apua. Sitten puuttui asiaan kovemmin ottein. Parin vuoden kuluessa miehenkin silmät avautuivat ja suhde loppui. Nainen muutti lapsineen pois miehen omistamasta asunnosta . Ikävä lasten kannalta, joita viedään vanhemman asenteen vuoksi aina uuteen kotiin. Tässä olisi ollut varmasti ainekset aivan hyvään parisuhteeseen, jos miehen exää olisi kohdellut kunnioittavasti eikä myöskään olisi väheksynyt lapsia omien rinnalla.
eiköhän se pieni mieli ole kakkosella