Lauantai 12.10.2013 klo 20.51
Sinkkuelämä ahdistaa monia. Kyselytutkimus selvitti syitä, miksi.
Deittipalvelu Firstdaten teettämän tutkimuksen mukaan vaikeinta ilman kumppania elämisessä on yksinäisyys. Palvelun jäsenten keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan 65 prosenttia pitää yksinäisyyttä sinkkuuden ikävimpänä asiana,
23 prosenttia vastaajista piti kurjimpana seksin puutetta.
Loput äänet jakautuivat useammalle selitykselle. Kurjana pidettiin muun muassa ympäristön tuomitsevaa asennetta, taloudellisia syötä sekä erilaisiin tapahtumiin osallistumista yksin.
- Kukaan ei halua olla yksin. Ihmisen kuuluu olla muiden ihmisten kanssa ja tuntea, että hän voi kääntyä jonkun puoleen, esimerkiksi rakastavan kumppanin, kuvailee Firstdate International AB:n toimitusjohtaja Chris Engleus tuloksia.
Firstdate suoritti kyselyn kesällä 2013. Palvelussa on noin miljoona jäsentä eri puolilta Pohjoismaita.
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2013101117594879_lz.shtml
Sinkkuelämä ahdistaa monia. Kyselytutkimus selvitti syitä, miksi.
Deittipalvelu Firstdaten teettämän tutkimuksen mukaan vaikeinta ilman kumppania elämisessä on yksinäisyys. Palvelun jäsenten keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan 65 prosenttia pitää yksinäisyyttä sinkkuuden ikävimpänä asiana,
23 prosenttia vastaajista piti kurjimpana seksin puutetta.
Loput äänet jakautuivat useammalle selitykselle. Kurjana pidettiin muun muassa ympäristön tuomitsevaa asennetta, taloudellisia syötä sekä erilaisiin tapahtumiin osallistumista yksin.
- Kukaan ei halua olla yksin. Ihmisen kuuluu olla muiden ihmisten kanssa ja tuntea, että hän voi kääntyä jonkun puoleen, esimerkiksi rakastavan kumppanin, kuvailee Firstdate International AB:n toimitusjohtaja Chris Engleus tuloksia.
Firstdate suoritti kyselyn kesällä 2013. Palvelussa on noin miljoona jäsentä eri puolilta Pohjoismaita.
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2013101117594879_lz.shtml
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ärsyttää kun tuohonkin uutiseen piti laittaa naisen kuva, vaikka meille miehille yksinäisyys ja naisettomuus on paljon suurempi ongelma.
Kyllä minä mielummin naisen kuvia katson kuin miesten.
toihan edellinen kommentoija oli ihan oikeessa. Tosta ongelmasta annetaan hieman väärä kuva laittamalla siihen naisen kuva. ei liity mitenkään siihen mitä kuvia sinä tykkäät katsella.
näköisen naisen ei todellakaan tarvitse olla yksi
Eikä siinä kuvassa edes näy varsinaiset business objects.
Paitsi että ilman kumppania eläminen ja yksinäisyys eivät ole sama asia. Yksin voi olla, mutta sen ei tarvitse merkitä yksinäisyyttä. Yksinäisyys on ainoastaan mielen kehittämä ylimääräinen tunne. Eihän se kanssa olekaan helppo elää. Mutta kun lakkaa samaistumasta mieleen, joka kehittää yksinäisyyden tunnetta, voi aivan hyvin nauttia elämästä vaikka yksinkin ja siten kaikki on kevyempää. Ja kaikki tämä on mahdollista juuri tässä hetkessä.
Ja seksin puute taas ei johdu siitä, että ei ole omaa kumppania. Onhan monilla oma käsikin. Ihmiset kai kuvittelevat, että elämä olisi verrattoman paljon upeampaa silloin, kun olisi se kumppani. Mutta voin sanoa, että aivan yhtä mahtavaa ja hienoa se elämä on ilmankin kumppania, koska kumppani, niin kuin mikään muukaan ulkoinen asia, ei voi toimia sen pysyvän onnen tai ilon lähteenä.
Ihmisen ei todellakaan tarvitse olla kenenkään kanssa tai jatkuvasti kääntyä jonkun puoleen; se ei ole välttämätöntä, ja kuten edellä jo sanoin, se itsessään ei paranna elämisen mielekkyyttä. Tietoisuus voi ainoastaan parantaa.
Kyllä seksi kumppanin kanssa on jotain aivan muuta kuin käden kanssa. Runkkaus on omaan nautintoon keskittymistä, seksi kaksistaan (tai useamman kanssa!) kokemuksen jakamista, toisen (toisten) huomioon ottamista ja lukemista. Jännite kasvaa seurassa ihan toisella tavalla kuin yksin ja nautittavuuskin on monipuolisempaa ja suurempaa.
Kyllä mustakin juuri seksin puute on ikävintä sinkkuudessa.
Mutta sanot väärin, kun sanot, että seksin puute. Seksi ei rajoitu vain naisen kanssa suoritettavaan yhdyntään. Ennemmin pitäisi sanoa vaikka näin: kumppanin kanssa suoritettavan seksin puute. Itse seksin puutteesta ylipäänsä ei siis pitäisi olla pulaa.
Ja onko se toisen ihmisen nautintoon keskittyminen, huomioon ottaminen, kokemuksen jakaminen ja jännitteen kasvaminen nyt sittenkään niin iso juttu kuin täällä vouhotetaan? Tarvitseeko nostaa keskustelupalstoilla meteliä tai masentua, kun aktissa nyt ei satu olemaan sitä toista osapuolta?
Mutta sanot väärin, kun sanot, että seksin puute. Seksi ei rajoitu vain naisen kanssa suoritettavaan yhdyntään. Ennemmin pitäisi sanoa vaikka näin: kumppanin kanssa suoritettavan seksin puute. Itse seksin puutteesta ylipäänsä ei siis pitäisi olla pulaa."
Runkkauksella saa kyllä seksuaalisen tyydytyksen mutta ei se ole kuin huono korvike naisen kanssa suoritettavalle yhdynnälle jonka jälkeen käperryt naisesi kanssa lusikkaan nukkumaan.
Huono korvike vain, jos haluaa ajatella niin. Miksi haluat nähdä ainoastaan huonoja puolia oman käden oikeudessa? Eikö se ole siinä mielessä tavallaan jopa helpompaa, kun ei tarvitse keskittyä myös sen toisen tyydyttämiseen tai stressata ja väitellä joistakin asennoista sen toisen ihmisen kanssa? Ja kuka on sanonut, että pitäisi käpertyä aivan välttämättä lusikkaan aktin päätteeksi? Onko siinäkään loppujen lopuksi mitään erityistä hohtoa? Merkitseekö läheisyyden tunne teille jotakin niin paljon, että toisessa pitää nukkua kiinni koko yö?
Ja muutenkin minusta tuntuu, että te etsimällä etsitte sitä hohtavaa täyttymystä ulkoisista seikoista kuten seksistä kumppanin kanssa, vaikka se todellinen täyttymys kumpuaa sisältä päin. Akti on vain hetkellistä onnen väreilyä, oli se sitten yhdessä tai yksin. Kokeilkaapa joskus alituisen seksin miettimisen sijaan flirttailla satorinne kanssa ja hämmästykää. Nähkää todellisuuden taikaa. Voiko hienompaa tunnetta ollakaan? Eikä sillä ole mitään väliä, onko sinkku vai ei. Ikävyydet pois ja mielenrauha tilalle, sanon minä.
Kyllä tää yksinäisyys on ihan per.seestä. Seksi on tietty kivaa suhteessa mutta haluaisin tehdä naisen kanssa vaikka mitä, harrastaa ja matkustaa ja mennä pyöräilemään ja hiihtämään ja saunoa ja mennä baariin ja tehdä kaikenlaista kivaa yhdessä. Yksin ei jaksa mennä tapahtumiin vaikka olen kyllä ollut konserteissa yksinkin ja käyn jäkis peleissä joskus yksin ja salilla käyn yksin. En ol e enään niin sosiaalinen kuin nuorempana alle 30 vuotiaana joten kai tässä alistuu jo omaan kohtaloonsa.
Itseäni vaivaa eniten se että vaikka elämälle löytyy muita tarkoituksia ja elämällä olla muuta merkitystä niin tuolta osalta sitä ei koe toisen kanssa eikä tiettyjä hetkiä jaa toisen ihmisen kanssa.
Olisi kiva kun olisi nainen jonka kanssa jakaa "täällä olemisen" tunnetta.
Mutta mähän olen tällainen idealistinen pikkumunainen romantikko tietysti ja naiset kaipaavat jotain täysin muuta, paitsi jos ovat itse sellaisia jotka eivät ole miesten suosiossa (lihavat jne.) tai ovat saaneet miehiltä tarpeeksi turpaan (ex oli kusipåä) jonka jälkeen voi sitten etsiä "romantiikkaa".
Valitettavasti tuota tunnetta siitä että jakaa jotain erityistä jonkun kanssa ja jonka kanssa viihtyy ei synny niin kovinkaan monen kanssa ja kun naiset etsivät yleisesti miehistä lähinnä ihan muita aspekteja niin siinä mielessä sinkkuus, vapaus ja itsenäisyys ovat todella hyviä vaihtoehtoja.
Keskittyy sitten kevyempään tarpeiden tyydyttämiseen ja unohtaa jotkut tuollaiset asiat kuin elämän jakaminen jonkun kanssa. Kun naisia ei kiinnosta se paitsi jolla hyötysuhde tasolla niin minkä sille mahtaa.
Naiset eivät vain ole yhtä tietoisia olentoja kuin me miehet.
"Naiset eivät vain ole yhtä tietoisia olentoja kuin me miehet."
Mihin perustat väitteesi?
Ylläolevaan tekstiin, apina.
Mitä ylläoleva teksti on olemaan mitään minkään väitteesi tueksi, paitsi ehkä omasta mielestäsi? Samanlaista tiedostamattomuutta ilmenee niin naisissa kuin miehissäkin, eli mieleen samaistumista ja maallista ajattelua. Miten voit siis olettaa, että me miespuoliset olisimme jotenkin keskimäärin tietoisempia kuin naiset? Eckhart Tolle väitti jopa päinvastoin, että itse asiassa naiset ovat keskimäärin lähempänä tietoisuutta kuin miehet, koska naiset tuntevat hänen mukaansa olevansa enemmän kehossaan. No, siihen väitteeseen en ota erityisemmin kantaa, mutta joka tapauksessa niin naisten kuin miestenkin osalta ilmenee tiedostamattomuutta keskimäärin yllättävän paljon kaikki tyynni. Ei tiedostamattomana olentona varmaankaan ole helppoa sulattaa sellaista seikkaa.
Apina? Olen tiedostanut sen jo pitkän aikaa.
Kyllä kurjin puoli sinkkuudessa on se, että joudun menemään laivalle ja baariin aina yksin. Ei se ole kivaa olla yksin baarissa ja vastata ihmisten kysymyksiin että miksi sä täällä yksin istut. Varmasti myös kotiseudun tyypit olisivat paljon suopeampia mua kohtaan jos en olisi ikisinkku.
Miksi vitussa tuossa kuvassa on kaunis nainen?! Siinähän pitäisi olla ruma mies.
Ihan sama kun kirjoitettaisiin juttu köyhyydestä ja lätkäistäisiin siihen kuva Nalle Wahlroosista.
Kun on tarpeeksi kauan elänyt yksin (minä koko elämäni itsenäistyttyäni asunut ihan yksin enkä koskaan kenenkään kanssa), niin eipä sitä kohta enään osaa edes kuvitella muunlaista elämää. Nyt tuntuisi lähinnä ahdistavalta, jos pitäisi muuttaa jonkun kanssa yhteen, jakaa asunto, ei enää samanlaista yksityisyyttä ja rauhaa kuin mitä yksin ollessa. Hui kamala! Kyllä yksin on parempi olla. Itse olen varmaankin ylittänyt jo sen rajan, että koskaan voisin muuttaa jonkun kanssa yhteen. Jos siis joku nainen, vastoin kaikkea todennäköisyyttä, tulisi soittamaan ovikelloa ja pyytäisi ulos jne. Mutta onneksi realistisesti ajateltuna saan olla yksin. Ei vaan käy missään, kuten minä, vaan pysyy aina kaikki vapaa-ajat yksin kämpillä niin hyvin pysyy yksinäisenä. Just niinkuin pitääkin.
Työssä, kuntosalilla ja kämpillä plus tietty kaupassakäymiset jne pakolliset toiminnot. Siksipä mulle ei olekaan syntynyt sosiaalista verkostoa koskaan. En ole twitterissä enkä facebookissa. Hyvä niin. Yksin on parasta. Katselen dvd:ltä sarjoja ja elokuvia. Juuri sain tänä viikonloppuna katseltua Doctor Who:n 6.kauden. Nyt 7.kautta odotellessa. :D
Näin se menee. Elämä menee minulla aina yksin. En tarvitse ketään, vaikka toki viikonloppuisin myös läheisyyden ja seksinkaipuu iskee, mutta oma käsi paras apu ja joskus kieltäydyn jopa siitä. Tulee vaan paha olo.
Unelmani olisi totaaliselibaatti ja kaikesta eristäytyminen. Mutta se on mahdotonta. Maailmassa kuitenkin pitää elää. Maksaa veroja, käydä töissä, jos haluaa yhteiskunnan toimivan. Joten teen velvollisuuteni. Mutta eristäydyn niin paljon kuin mahdollista. En tarvitse ketään. Yksin on hyvä olla.
Tällainen vuodatus tänään täältä.
Tätähän minäkin olen jankuttanut täällä jo pitkään eikä siltikään tunnu menevän perille. Toista ihmistä ei tarvita oman onnellisuutensa täyttäjäksi. Voi elää kumppanin kanssa tai voi elää ilman. Mitä sillä on väliä? Kumppani ei ole se todellinen onnen tai ilon lähde, vaikka ihmiset onkin aivopesty ajattelemaan sillä tavalla. Todellinen ja pysyvä onni tulee sisältä päin.