Oliko hallitus todellakin näin kaukaa viisas, että kehitti itselleen "täydellisen vaaliaseen" kunnallisvaaleja varten? Siis kysehän on tästä osingonjaosta. Niistä tuntuu tulleen talousasioista tietämättömän kansanosan piirissä kirosana.
Selvitetäänpä vähän taloustermistöä:
1) Osinko: Osinko on osakkeenomistajien voiton kotiuttamien. Yrityksen hallituksen on tietyissä rajoissa toteutettava yrityksen omistajien tahtoa. Omistajille on vähintäänkin kohtuullista saada 2-3 kertaa parempi tuotto, kuin mahdollinen korkotuotto. Haluaisitko sinä, että naapurisi voisi sanella, mihin sijoitat puolet palkastasi? Jos tiedät, että ensi vuonna verosi nousevat merittävästi, mikset nosta korkeampaa palkaa tänä vuonna?
2) Optio: henkilöstön lisäpalkkio, jonka saa vain teityt - optiosopimuksessa määritellyt - ehdot täyttämällä JA siitä on jotain taloudellista hyötyä vain jos osakekurssi on sopimuksen teon jälkeen noussut (yli optioiden nimellisen merkintähinnan).
3) Työpaikkojen sijoittuminen: Työpaikkojen sijoittuminen perustuu hyvin pitkälle siitä, mikä on kyseiseen maahan sijoitettavien (työllistävien) investointien tuotto-odotus. Tähän on oleeellisesti vaikuttamassa halllituksen tekemät päätökset. Muistaako joku yhdenkään yrittäjän - tai eteenkään suuryrityksen johtajan - kehuneen hallituksen yritysverolinjauksia?
Muistaakseni yleisimmät kommentit työllisyyden, investointien ja kotimaisten pienosakkeeenomistajien kohtelusta ovat olleet varsin negatiivisia. Että siinä terveisiä hallitukselle - yritykset ovat alkaneet toteuttamaan hallituksen tahtoa. Eduskuntahan toimii lähinnä kumileimasimena silloin, kun kysymyksessä on enemmistöhallitus.
Selvitetäänpä vähän taloustermistöä:
1) Osinko: Osinko on osakkeenomistajien voiton kotiuttamien. Yrityksen hallituksen on tietyissä rajoissa toteutettava yrityksen omistajien tahtoa. Omistajille on vähintäänkin kohtuullista saada 2-3 kertaa parempi tuotto, kuin mahdollinen korkotuotto. Haluaisitko sinä, että naapurisi voisi sanella, mihin sijoitat puolet palkastasi? Jos tiedät, että ensi vuonna verosi nousevat merittävästi, mikset nosta korkeampaa palkaa tänä vuonna?
2) Optio: henkilöstön lisäpalkkio, jonka saa vain teityt - optiosopimuksessa määritellyt - ehdot täyttämällä JA siitä on jotain taloudellista hyötyä vain jos osakekurssi on sopimuksen teon jälkeen noussut (yli optioiden nimellisen merkintähinnan).
3) Työpaikkojen sijoittuminen: Työpaikkojen sijoittuminen perustuu hyvin pitkälle siitä, mikä on kyseiseen maahan sijoitettavien (työllistävien) investointien tuotto-odotus. Tähän on oleeellisesti vaikuttamassa halllituksen tekemät päätökset. Muistaako joku yhdenkään yrittäjän - tai eteenkään suuryrityksen johtajan - kehuneen hallituksen yritysverolinjauksia?
Muistaakseni yleisimmät kommentit työllisyyden, investointien ja kotimaisten pienosakkeeenomistajien kohtelusta ovat olleet varsin negatiivisia. Että siinä terveisiä hallitukselle - yritykset ovat alkaneet toteuttamaan hallituksen tahtoa. Eduskuntahan toimii lähinnä kumileimasimena silloin, kun kysymyksessä on enemmistöhallitus.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kommentti
"Itse asiassa osakkeenomistajat ovat henkilöitä jotka lainaavat rahaa firman toiminnan aloittamista varten - he eivät ansaitse muuta kuin koron tälle lahjoitukselleen. Muut kuin alkupääoman sijoittajat ovat turha loinen järjestelmässä."
"Pääomapiirien tavoitteena on sosiaalivaltion purku, toteavat tekijät. Ei tietenkään "ulkomaisen kilpailun pakosta" vaan halusta kilpailla sitä vastaan: voittojen maksimoinnista. He eivät syytä omaa itseään vaan ulkomaista kilpailua joille ovat itse olleet avaamassa ovia. Ei voitane olettaa että tähän sisältyvä konkurssiriski pelottaisi yhtäkään kapitalistia, ja voidaanhan sillä verukkeella saada palkat ajettua alas. Kapitalistisen kilpailun dynamiikka ja kapitalisteihin iskostunut ajattelutapa sekä osakkeenomistajien vaatimukset lakaisevat ajan oloon tieltään yksittäiset poikkeukset vaikkapa perheyrityksissä. Valtavilla optiovoitoilla tukahdutetaan stressi ja estetään systeemin kyseenalaistaminen, vaikka palli kuinka heiluisi ja ihmisten erottaminen vaivaisi mieltä."
"Hierarkia takaa, että alemmat nöyristelevät ja omatuntonsa rauhoittamiseksi puolustelevat ylempiään. Uusliberalismin ideologia takaa kaikelle perustelut. Vaihtoehtoja ei ole, niiden esittäminen on vastuutonta ja vastaväitteet iljettävää propagandaa. Kyseenalaistaminen kielletään. Toisinajatteleva ei voi olla älyllisesti rehellinen. Sairaalloinen kiinnostus ja omistautuneisuus aatteelle tukahduttaa suureen ääneen epäilyn. Hillittömällä raivolla tyrmätään vastaväitteet. Kuitenkin mielipide voi muuttua käden käänteessä - politiikkaahan voi aina tilanteen mukaan joutua muuttamaan. Liberaalien lompakko sanelee lait."
"Perusteellisesti kirjassa kuvataan työllisyyden tulevia näkymiä. Saksassa arvioidaan poistuvan teollisuudesta 1,5 miljoonaa työpaikkaa. Keskimääräiset tulot ovat olleet laskussa 5 vuoden ajan - Amerikassa 20 vuotta! Amerikkalainen malli luo matalapalkkaisia työpaikkoja synnyttäen työssäkäyvien köyhien luokan. Yhdysvallat aloitti 70 -luvun alkupuolella menetettyään ehdottoman mahtiasemansa maailmantaloudessa Japanin ja Saksan noustua varteenotettaviksi kilpailijoiksi sodan työväenluokkaansa vastaan. Muun maailman on täytynyt vastata haasteeseen. Japanin elinikäiset työpaikat ovat nyt mennyttä, samoin Saksan yritysten perinteinen "sosiaalisuus"."
"Yritysten voitot kasvavat valtavasti, pörssikurssit ampaisevat tähtiin. Vain palkat laskevat. Tämä ei ole luonnonilmiö vaan siihen on päästy määrätietoisiella politiikalla joka on muotoiltu suuren rahan järjestöissä. Tästä ovat esimerkkeinä EU, GATT, valuuttakaupan vapauttaminen, Bretton Woodsin järjestelmän lakkauttaminen 1973. Politiikot väittävät lisäävänsä työllisyyttä. Mitä he sanovat suljettujen ovien takana? He puhuvat ainakin julkisesti uuskieltä - sanovat päinvastaista kuin mitä tarkoittavat. Heidän on pakko uskoa puheisiinsa voidakseen katsoa itseään peilistä."
http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/53.html
Kuka on tämän kirja-arvostelun, johon viittaat, tekijä Janne Haara? Hänen kommenttinsa nimittäin näyttävät olevan sinun mielestäsi kohdallaan.
Täytyy myös muistaa, että Hans-Peter Martin ja Harald Schumann ovat radikaali-sosialisteja. Tässä vähän faktaa:
Martin, Hans-Peter:
http://de.freepedia.org/Hans-Peter_Martin.html
"Von 1996 bis 1999 war er im Aufsichtsrat von Greenpeace Deutschland. Er ist seit 1987 Mitglied des Club of Rome. Er erhielt 1980 den Dr.-Karl-Renner-Förderungspreis für Publizistik und im Jahre 1997 den Dr.-Bruno-Kreisky-Preis für das Politische Buch.
1999 war er Spitzenkandidat der SPÖ für die Europawahlen und ist als Mitglied in das Europaparlament eingezogen. Später verwarf er sich mit der Partei und wurde parteilos, auch weil er die Leitung der SPÖ-Delegation nicht übernehmen durfte. "
Kaveri on mm. katastrofiajatuksen, softwarepatent, vastaava MEP.
Kotisivut:
http://www.hpmartin.net/
Kyseistä kirjaa myydään Saksassa antikvariaateissa ja mm. ATTAC on ottanut sen omakseen. Se kertonee kaiken ko. kirjan filosofisesta puolesta. Tosin, eipä ihme, Harald Schuman on kirjoittanut myös kirjan „attac. Was wollen die Globalisierungskritiker?”.
Schumanista on vaikeaa saada irti aineistoa, mutta ko. herra on "Saksan Hesarin", Der Spiegelin, verkkojulkaisun päätoimittaja ja hän on kirjoittanut pääasiassa globalisaatiokriittisiä kannanottoja:
"
Die politische Ökonomie des Terrorismus - Anforderungen an eine nachhaltige Weltwirtschaftsordnung
Harald Schuman, Wirtschaftsjournalist, Der Spiegel
26. Januar 2004
Der Autor des Bestsellers "Die Globalisierungsfalle" analysiert die Funktionsweise und Logik der heutigen Weltwirtschaft und Finanz-welt sowie die Funktionsweise jener politischen Institutionen, die die Prinzipien und Rahmenbedingungen der Globalisierung formen, wie WTO, IWF und Weltbank. Und er formuliert Forderungen an eine nachhaltige und gerechte Form der Globalisierung.
"
Lisää samaa rataa löytyy:
"
Einseitig vertritt Schuman, dass in erster Linie die USA und die US-Konzerne für die
desaströsen Folgen der Globalisierung verantwortlich seien. Die Verantwortung der
europäischen Regierungen und Konzerne benennt er nur ansatzweise. Er meint, Europa könne
eine andere Politik vorantreiben. Allerdings haben die EU-Länder zu keiner Zeit Alternativen
zur US-Strategie im IWF vorgelegt. Der neoliberale und antisoziale Charakter der EU-Politik, festgeklopft in den Verträgen von Maastricht- und Nizza, wird nicht kritisiert. Schumann
interpretiert die Globalisierung als Ausdruck der ungebändigten Mobilität des Finanzkapitals.
Er überschätzt den Umfang von industriellen Standortverlagerungen und stellt diese einseitig
als zwangsläufigen Prozess zur Lohnkostensenkung dar. Der Kontext der neoliberalen
Umgestaltung der Gesellschaften in den USA und Europa bleibt ausgeblendet. Die
Privatisierungswellen und die Flexibilisierung der Arbeitsmärkte sind kaum ein Thema."
Lyhyesti sanottuna, kaverin ajatusmaaima on jossain kaukana Heinäluoman ja Tuomiojan vasemmalla puolella.
no korten asian sanoo:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/30.lokakuu/MARK4298.HTM