Kaikkein paras miespuolinen ihminen jonka olen koskaan tavannut netin kautta oli aika huono kirjoittamaan (pienet alkukirjaimet, kielioppivirheet, puolinaiset lauseet jne). Kyse ei ollut nettitreffeistä vaan harrastustoiminnasta, mutta olin oikeasti ällikällä lyöty miten kiva henkilö oli ja miten hyvin meillä synkkasi heti ensitapaamisella. Ja tosielämässä hän oli jopa verbaalisesti taitava. Noloa kyllä aluksi epäilin tavata häntä koska viestit antoivat niin heikkolahjaisen kuvan. Mies seurusteli ja minullakin oli jotain meneillään, joten mitään pikarakastumista siinä ei tapahtunut, mutta toisessa tilanteessa olisin voinut kuvitella meidän välillemme muutakin kuin kaverillista kiinnostusta. Nyt olemme eri paikkakunnilla. Kumminkin tämän jälkeen olen ajatellut nettitreffejä, että korostuuko niissä kirjoitustaito liikaa.
Olen vastaillut niille hyville kirjoittajille jotka ilmaisevat itseään hyvin, mutta koskaan niistä jutuista ei ole tullut mitään. Tähän mennessä se on taannut että treffeillä juttu luistaa vähintään tarvittavan yhden illan, mutta kemiaa ei ole ollut. Jos joskus koen taas tarvetta palata nettideittien maailmaan niin pitäisikö alkaa lukea niitä viestejä jotenkin eri tavalla? Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia?
Olen vastaillut niille hyville kirjoittajille jotka ilmaisevat itseään hyvin, mutta koskaan niistä jutuista ei ole tullut mitään. Tähän mennessä se on taannut että treffeillä juttu luistaa vähintään tarvittavan yhden illan, mutta kemiaa ei ole ollut. Jos joskus koen taas tarvetta palata nettideittien maailmaan niin pitäisikö alkaa lukea niitä viestejä jotenkin eri tavalla? Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen huomannut vähän samaa...ei se tekstin "laatu" tai määrä aina anna oikeaa kuvaa profiilin takana olevasta henkilöstä...
Hei se toinen,
kiva kuulla, että olet katsonut rohkeasti tällaisen asian ohi ja nähnyt ihmisen, etkä hänen kirjoitusvirheitään.
Kysehän voi olla myös ihan sanasokeudesta, joka ei millään tavoin ole kytköksissä ihmisen älykkyyteen.
Yleensä tekstinkäsittely- tai sähköpostiohjelmassa on oikoluku, joka auttaa tekstien tarkistamisessa. Tekstin ymmärrettävyys on se ydinjuttu: jos ei yhtään pistettä, pilkkua tai isoa kirjainta löydy, voi profiilitekstiä olla todella vaikeaa hahmottaa.
Ihan kaikkein parasta olisi, jos kirjoittaisit tekstin ja pyytäisit ystävääsi lukemaan sen. Omassa tekstissä sitä saattaa olla hyvin sokea virheille, jotka taas toinen huomaa helposti. Lisäksi toinen ihminen voi kannustaa sinua tuomaan itsestäsi esille tekstissä sellaisia puolia, joita ei olisi tullut ajatelleeksi, esimerkiksi hyviä luonteenpiirteitäsi. Kannattaa kokeilla!
Maanantaiterveisin,
Heli E-kontakti.fi
www.e-kontakti.fi
mutta kyllä se vaan enimmässä osaa tapauksia on suuntaa-antavaa, eli ne jotka vastailee muutamalla sanalla tai parilla lyhyellä lauseella, joissa niissäkin on toistuvasti kirjoitusvirheitä, on keskustelutaidottomia tuppisuita tai muuten hieman yksinkertasia. Kaikille tulee näppäinvirheitä yms. pientä, mutta jos jatkuvasti isoja kirjaimia ja pisteitä puuttuu, sanatonyhteenpötköön eikä tekstistä meinaa saada välillä edes selkoa, kertoo ettei suurta panostusta luultavasti ole koko touhuun, jos ei edes kirjottamiseenkaan.
Ihmisiähän tässä pitäisi olla hakemassa eikä mitään ominaisuusprofiileita jos nyt ihan rehellisiä ollaan. Kirjoitustaidottomuus kertoo suurella todennäköisyydellä siitä, että kouluja ei juuri olla käyty joka puolestaan antaa viitteitä yleissivistyksen alhaisesta tasosta.
Eihän se ihmisestä huonoa tee mutta täällä missä vain vähän toisesta ennakkotietoa on saatavilla, yrittää ottaa kaiken huomioon kun tekee ennakkoarvioita ihmisestä. Mä en vaadi, että ihminen on käynyt kouluja mutta jos hän ei osaa kirjoittaa, ei sitä perussivistystä ole hankittu myöskään sieltä "elämän koulusta".
Itse ammatikseni ja harrastuksestakin kirjoittavana en kyllä pysty innostumaan puolikielisestä suomimiehestä. Ulkolaisen kanssa tilanne on tietysti ihan toinen. Yritin pitää muutamaan mukavaan kirjoitusyhteyttä, jotta saisimme paremman kuvan toisistamme, mutta ei, en jaksa yrittää ymmärtää rivien välejä. Toinen käyttää sujuvasti pieniä kirjaimia koko kirjeen läpi, välimerkit miten vain, toinen HUUTAA kuin hädässä :) Ja sitten se kirjallinen ulosanti... ei mitään sanottavaa.
Sori, olen tällainen.
mua ärsyttää olla netissä. Puren kynnet hajalle ja hion yhtä sähköpostiviestiä täydelliseksi, vaikkei sillä ole mitään väliä.
Osaan kirjoittaa, hallitsen kirja-, puhe ja palikkakielen. Mut kirjotan just sillai, miten oletetaa sil foorumilla !
Haluaisin itse aika nopeasti nähdä ihmisen livenä, koska kirjoitusasu ei anna paljoakaan osviittaa siitä, millainen ihminen on... jos haluan lukea, niin lainaan kirjastosta kirjan tai luen blogeja. Mutta kun haluaisin tavata ihmisen, jonka seurassa viihdyn, niin pitäisi unohtaa se teksti...
Mullakin on yks aivan ihana työkaveri, jonka seurassa viihtyy aina, on todella fiksu ja hauska ihminen, ja alansa huippu. Mutta vaikkapa facebook päivitysten kirjoitusasun perusteella, aika idiootti. Mikä ei siis pidä ollenkaan paikkaansa!