Elämähän muutuu tai on muuttunut jo kauan aikaa sitten, se yhteinen läheisyys on kadonnut ja valtava paine tältäkin osin painaa.
Miten olette hoitaneet seksin puuttumisen elämässänne, sillä sehän on ilmeisesti se suurin muutos ollut jo pitkään ei enää kosketusta, ajaako se heti hakemaan uutta kumppania ja millä sitä saisi hillittyä.
Tämä on varmasti yksi niistä vaikeimmista asioista, ja johtaa entistä vaikeampiin tilanteisiin.
Sillä luultavasti ex:kumppani on hoitanut juuri tätä puuttumista siellä salasuhteilla ja saa aikaan tämän lopullisen eroamisen.
Taitaa muuten olla niin suuri vietti, että kaikki muu kalpenee sen rinnalla, siksi jää miettimättä lasten suru, sekä taloudelliset asiat ja kaikki tärkeä.
Miten olette hoitaneet seksin puuttumisen elämässänne, sillä sehän on ilmeisesti se suurin muutos ollut jo pitkään ei enää kosketusta, ajaako se heti hakemaan uutta kumppania ja millä sitä saisi hillittyä.
Tämä on varmasti yksi niistä vaikeimmista asioista, ja johtaa entistä vaikeampiin tilanteisiin.
Sillä luultavasti ex:kumppani on hoitanut juuri tätä puuttumista siellä salasuhteilla ja saa aikaan tämän lopullisen eroamisen.
Taitaa muuten olla niin suuri vietti, että kaikki muu kalpenee sen rinnalla, siksi jää miettimättä lasten suru, sekä taloudelliset asiat ja kaikki tärkeä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä aihe ottaa puheeksi. Itselläni avioero prosessi päällä ja takana kolme seksitöntä vuotta. Pitkään kuvittelin pärjääväni sillä että en ajattele koko asiaa. Työnsin siis kaikki fyysiset läheisyyden tarpeet taka-alalle ja keskityin vain arkisten asioiden hoitamiseen. Kuvittelin ihan oikeasti että näin tekemällä voin jatkaa kuivassa ja kuihtuneessa liitossani vaikka loputtomiin.
Loputtomasti ei kuitenkaan ilman kosketusta voi onnellisesti elää. Läheisyyden puute ja tarve on valtava. Miehelleni tämä ei ollut ongelma vaikka yritin puhua asiasta moneen kertaan. Vaikka olen huolehtinut kaikista eroon liittyvistä seikoista (lapset, asunto, talous jne. jne. jne...) - myönnän että odotan lopullista eroa myös siksi että silloin minulla on vihdoinkin mahdollisuus ja LUPA aloittaa seksisuhde. Tuskin tässä kohtaa olen kuitenkaan valmis uuteen parisuhteeseen... tai eihän sitä koskaan tiedä.
Olisi kiva kuulla muilta jotka ovat seksittömässä liitossa eläneet, miten asiat eron jälkeen ovat hoituneet. Onko elämä eron jälkeen sarja sekalaisia seksikokemuksia vai kammottavan selibaatin jatkumoa... ja onko ylipäänsä seksisuhteen aloittaminen eron jälkeen helppoa vai vaikeaa. Itse olen niin konservatiivinen että pelkään että siinä vaiheessa kun jotain saisi tehdä niin lähden pakoon :)
Olemme elänneet 13 vuotta ilman läheisyyttä ja seksiä. Kumpikaan ei ole harrastanut avioliiton ulkopuolisia suhteita.