Oisko se sit jossain vaiheessa jopa itsemurhan paikka, kun ei oo koskaan ollut ja tuskin tulee olemaankaan suhdetta. Elämä muuten ihan mallillaan, mutta jonkun kaipaisin. Ainoa "suhde" ikinä oli nettiseurustelu 11-vuotiaana. Olen nyt 21. En liioittele/valehtele ollenkaan, ei ole koskaan ollut edes mitään seksikokemuksia kännissä (en pahemmin kännäilyä harrasta), ei yhtään mitään. En ole edes suudellut ketään.
Muutamasta tyypistä olin yläkouluaikoina kiinnostunut, mutta ei tullut mitään. Lukiossa ei taas ollut yhtikäs ketään kiinnostavaa, ja koska kavereita on aina ollut vain ~5 en ole heidän kauttaakaan tavannut uusia ihmisiä. Heillä muuten on kaikilla nais/miesystävät joten ei auta asiaa. Nyt olen hukassa, koska en tiedä missä tässä iässä ihmisiä edes enää voi tavata. Ei nyt ainakaan työssäni tai opiskelun parissa enää.
Olen ujohko persoona joten en helposti osaa tutustua ihmisiin, mutta mielestäni olen ihan nätti ja hauska ja täysin normaali kun tutustuu. voinko mitenkään löytää itselleni kumppania, miten? Yksin olo ja asuminen kyllästyttää.
Muutamasta tyypistä olin yläkouluaikoina kiinnostunut, mutta ei tullut mitään. Lukiossa ei taas ollut yhtikäs ketään kiinnostavaa, ja koska kavereita on aina ollut vain ~5 en ole heidän kauttaakaan tavannut uusia ihmisiä. Heillä muuten on kaikilla nais/miesystävät joten ei auta asiaa. Nyt olen hukassa, koska en tiedä missä tässä iässä ihmisiä edes enää voi tavata. Ei nyt ainakaan työssäni tai opiskelun parissa enää.
Olen ujohko persoona joten en helposti osaa tutustua ihmisiin, mutta mielestäni olen ihan nätti ja hauska ja täysin normaali kun tutustuu. voinko mitenkään löytää itselleni kumppania, miten? Yksin olo ja asuminen kyllästyttää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
oletko lihava?
Tuon ikäiset hegailee kavereidensa kanssa ja käy absilla iltaturinoimassa, välillä baarikivaa, leffailtoja, festareita, peli-iltoja ja naisteniltoja, jossa jaetaan ja vaihdetaan salaisia tietoja kuka mies on vapaa, eroamassa tai kenet on joku jännä tyttö napannut.
No.joo..netti tarjoaa rajattomat mahdollisuudet löytää vaikka minkälaista seuraa. Nettiseuranhaku on kasvattanut suosiota siksi, että siellä ei ujous näy päällepäin, voi pitää naamansa piilossa ja punastella rauhassa. Miksi et muka tiedä missä ihmisiä voi enää tavata? no...netissä me kaikki olemme..ei ihmiset vaivaudu kotoa lähtemään kuin hätätapauksessa...tulipalo tai jotain...jolloin on pakko nostaa persiinsä penkistä ylös.-.
"Oisko se sit jossain vaiheessa jopa itsemurhan paikka, kun ei oo koskaan ollut ja tuskin tulee olemaankaan suhdetta."
Nyt on pojalla pikkaisen hakusessa se oma elämä. Itsemurha ei koskaan ole syy sille, että ei ole löytänyt kumppania. Itsensä telominen ei muutenkaan ole koskaan mikään ratkaisu millekään. On monia, jotka eivät välttämättä koskaan löydä kumppania, mutta siitä huolimatta he eivät valita. Tiedätkö yhtään, miksi? Siksi, että elämä kantaa siitäkin huolimatta ja elämässä voi olla jo nyt onnellinen, koska onnellisuus tulee ihmisen sisimmästä eikä ulkoisista asioista, kuten kumppanista.
Uusiin ihmisiin voit toki vallan mainiosti tutustua ja hankkiutua erilaisiin porukoihin, jos kiinnostaa. Mutta lähtökohta on se, että kaikki tuollaiset itsetuhoiset ajatukset on sivuutettu ja oivallettu, että elämässä voi olla onnellinen, vaikka ei onnistuisikaan pääsemään suhteeseen yrityksistä huolimatta. Valittaminenkin on hyödytöntä. Valittaminen on vain jarrut päällä kulkemista, kun sitä vastoin voisi elää täysillä. Nosta jalka jarrulta ja paina kaasua eli elä täysillä ja onnellisena jo nyt. Tee niitä asioita, jotka kiinnostavat sinua, kuten uusiin ihmisiin tutustuminen, huolettomana ja rentona.
Kannattaisi tajuta että maailmassa on helkatin paljon enemmän ja parempaakin tekemistä kuin parisuhde.
Mitä?
Joo, kuvitella että elämä menis samaa rataa vielä seuraavat 20 vuotta ja olisin jo vanha kääpä ja edelleen kokematon poikamies. Voipi olla että alkaa itsarin paikka houkuttaa useampaankin otteeseen. Kun ei tässä elämässä oikeen muutakaan nauttimista tunnu olevan, mielenkiinto on mennyt kaikkeen, töissä käyn zombina ja rahaa vaan kasautuu tilille kun ei huvita edes ostella mitään. Ehkä ne sitten tulee jossain vaiheessa viimein törsättyä oikeen laatu glamöör ilotyttöön.
No niin, siinähän sitä elämänsisältöä juu.
Mikset ennemmin vaikka auta köyhien lapsukaisia vaikkapa liikuntaharrastuksessa tai musiikkiharrastuksessa?
Auttamisesta tulee hyvä mieli, toisin kuin ostamisesta.