Asia on iso ongelma, koska itse ainakin mietin koko ajan tulevaisuutta, ja haluan myös lapsia pian. Kannattaako edes yrittää, kun tietää että toinen EI AIO ikinä muuttaa Helsingistä minnekään (tästä usein puhutaan, ja hän vakuuttaa asiaa) ja itse en täällä viihdy, pikkukylästä kotoisin olevana. Ystäväni asuvat kaukana, tosin näen heitä välillä. Perheeni asuu vielä kauempana. Mulle riittäisi puolimatka täältä pohjoiseen päin (lähes mikä paikka vain), jotta voisin olla lähempänä mun omia rakkaitani, ja tällöin sama matka olisi miehelläni hänen lähipiiriinsä.
Elättelen toiveita, että suhteen vielä vakavoituessa minä voisin olla hänen ykkössijalla, että hän voisi kuvitella asuvansa jossain muualla kuin Helsingissä mun kanssa. Mutta aina vain hän vakuuttaa, että ei tähän ryhtyisi, ikinä. Hän haluaa olla mun kanssa, mutta siinä vaiheessa jos todella mietin muuttoa pois täältä, hän vaan sanoo että sillon MUN pitäisi miettiä miten meidän parisuhteelle sillon kävisi.......Se ei oo mielestäni reilua, ja tällänen sidottu asenne yhteen kaupunkiin on mun mielestä aivan lapsellista. Hänellä ei siis ole esim työtä, mikä sitoisi (duunari).
Asia todella painaa mun mieltä joka päivä, ja sitten se tuolla takaraivossa myös herkistää kaikille muille riidoille.. jos tietäisin, että tämä on vaan väliaikaista, ei olisi mitään ongelmaa. Varmasti parisuhdekin toimisi paremmin....
Onko muilla samaa ongelmaa? Haluaisin kovasti kuulla!
Elättelen toiveita, että suhteen vielä vakavoituessa minä voisin olla hänen ykkössijalla, että hän voisi kuvitella asuvansa jossain muualla kuin Helsingissä mun kanssa. Mutta aina vain hän vakuuttaa, että ei tähän ryhtyisi, ikinä. Hän haluaa olla mun kanssa, mutta siinä vaiheessa jos todella mietin muuttoa pois täältä, hän vaan sanoo että sillon MUN pitäisi miettiä miten meidän parisuhteelle sillon kävisi.......Se ei oo mielestäni reilua, ja tällänen sidottu asenne yhteen kaupunkiin on mun mielestä aivan lapsellista. Hänellä ei siis ole esim työtä, mikä sitoisi (duunari).
Asia todella painaa mun mieltä joka päivä, ja sitten se tuolla takaraivossa myös herkistää kaikille muille riidoille.. jos tietäisin, että tämä on vaan väliaikaista, ei olisi mitään ongelmaa. Varmasti parisuhdekin toimisi paremmin....
Onko muilla samaa ongelmaa? Haluaisin kovasti kuulla!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei ole samaa ongelmaa, sori, kun muutin miehen perässä Stadiin 20 v. sitten. Tarve olla yhdessä voitti kaikki esteet ja nyt on mullakin työ, harrastukset ja kaveripiiri täällä.
Miehet kykenevät olemaan suorasanaisempia ja tylympiä silloin kun vastassa on ulkoinen vaatimus isoon elämänmuutokseen, johon he eivät ole valmiit. Jätkät elävät erilalla suorasukaista elämää kuin me muijat pehmeämpine elämänasenteinemme.
Sun mies ei luultavasti vaan uskalla (vielä) ajatellakaan elämistä tutun ympäristönsä ulkopuolella, koska hänellä ei ole (vielä) tarvetta perustaa perhettä. Siksi hänen on helpompaa olla itsekäs ja tyly. Silti, jos teidän suhteenne nyt ajautuisi karille ja sinä lähtisit lätkimään, olisi hänkin totta kai todella onneton ja pulassa oman menetyksen- ja pettymyksentunteensa kanssa.
Ilmeisesti sullakin on kiire vain siksi, ettet ole (vielä) kotiutunut Stadiin. Silloin on luonnollista kaivata vanhoja tuttuja paikkoja, kavereita ja sukulaisiaan ja jopa jarruttaa uusien ystävyyssuhteiden muodostumistakin.
Kumpi teistä sitten on jääräpäisempi omine tarpeineen ja pelkoineen, mene ja tiedä.
Ehkä kannattaa vielä odotella aikaa parempaa, syventää parisuhdetta ja opetella elämään yhdessä niin, että yhteisen tulevaisuuden suunnitteleminen alkaa olla yhtä päivänselvää molemmille. Silloin kummallakaan ei ole enää tarvetta kaivautua poteroon ja uhkailla, jotta saa tahtonsa läpi.
meillä samantyylinen tilanne. mies ei suostu muuttamaan vuokseni muualle...se ei ole reilua. olen miettinyt muuttavani ja ehdotan etäsuhdetta. ehkä sen aikana selviää muuttuuko jomman kumman mieli vai eroaako tiet. itse haluan myös jossain vaiheessa perustaa perheen, mutta tällä hetkellä ajatus siitä että jäisin tähän kyseiseen kaupunkiin ei houkuttele...
en ymmärrä miksi ei voisi edes kokeilla muuttaa, ainahan sitä takaisin pääsee...ja varsinkin jos työpaikka ei sido niinkuin meillä se on "syynä".