Neuvoja pyörän ostoon

Kiitos!

Hybridi oikeastaan olikin sellainen pyörätyyppi, mitä nopealla katsauksella alustavasti ajattelin.

Bianchi Camaleonte 3 Alu Deore 9sp mix Triple Disc 2013? On kyllä varmaankin sieltä halvimmasta päästä, tekeekö mitään?

ensikesäpyörillä kirjoitti:

Kiitos!

Hybridi oikeastaan olikin sellainen pyörätyyppi, mitä nopealla katsauksella alustavasti ajattelin.

Bianchi Camaleonte 3 Alu Deore 9sp mix Triple Disc 2013? On kyllä varmaankin sieltä halvimmasta päästä, tekeekö mitään?

Lue lisää

http://thaimaan.blogspot.com/2010/11/thaimaalainen-vaimo.html
on parasta poljettavaa. Varsinainen tyyppi ja kelpaa katsella. Ei halvimmasta päästä, tekeekö mitään? Kysymykseen, tekee ruokaa, siivoaa ja on aktiivinen s3ks1ss@.

Tuosta neuvomisesta. Musta jotenkin tuntuu, että jos asiakas ei itse tiedä millaista pyörää tarvitsee, ei sitä pysty edes pyöräliikkeen myyjä selvittämään. Varsinkaan tällaisessa tapauksessa, jossa pitäisi löytää pyörä joka sopii hyvin suunnilleen kaikkeen muuhun paitsi varsinaiseen maastoajoon. Polkupyörissä, kuten lähes kaikissa muissakin tuotteissa on sama ongelma. Äärimmäisen harvoin markkinoilta löytyy täydellisesti omaan käyttöön sopivaa tuotetta. On vain enemmän tai vähemmän huonoja komprommisseja, joista pitäisi osata valita vähiten huono. Mutta miten teet valinnan, jos et vielä tiedä mihin suuntaan se oma käyttö painottuu?

Tässäkin tapauksessa "Pyörän käyttöympäristö ensisijaisesti kaupunki ja maantie..." Mun mielestä tässä tarvittaisiin kaksi erilaista pyörää. Mutta jos on selvittävä yhdellä, niin kumpaa painotetaan enemmän, kaupunki- vai maantieominaisuuksia?

Ja jos ei tiedä mitä haluaa, ei ehkä välttämättä kannata lähteä heti ostamaan kalleinta mahdollista. Parempi kokeilla ensin keskihintaisilla laitteilla ja alkaa hifistellä vasta sitten kun löytää sen oman juttunsa.

Mistä muuten tunnistaa OIKEAN pyöräliikkeen? Aika moni amatöörin silmissä pyöräliikkeeltä näyttävä yritys myy (myös) niitä samoja Helkamia ja Nishikejä, joita marketit kauppaavat.

Heh heh. Jo vitsin murjaisit. Että pitäisi ajaa yli 100 km lenkkejä, jopa 150 km lenkkejä pomppukeppihybridillä tai fitnesspyörällä. Fitnesspyörä käy lyhyille lenkeille, jolloin kädet eivät vielä kaipaa vaihtelua asentoon. pomppukeppihybridi ei käy edes siihen. Provohan tuo on, mutta joku voi ihan tosissaan luulla tuota neuvoksi.

Hyvin tehty hybridi, enkä tarkoita nyt kaupasta saatavia surkeita trekkingpyöriä, on vaihtoehto lyhyille kaupunkimatkoille. Se ei ole vaihtoehto aloittajan käyttöön.

Satasen lenkit suoralla tangolla, hei herää jo. :D Fitnesspyörä, jolla siis ei ole mitään tekemistä hybridin kanssa, on lyhyiden lenkkien ja työmatkojen kulkine.

Fitnesspyörä on määritelmänsä mukaan maantiepyörä, johon on vaihdettu maastokomponentteja. Hybridi taas on maastopyörä, johon on lisätty maantiekomponentteja.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Satasen lenkit suoralla tangolla, hei herää jo. :D Fitnesspyörä, jolla siis ei ole mitään tekemistä hybridin kanssa, on lyhyiden lenkkien ja työmatkojen kulkine.

Fitnesspyörä on määritelmänsä mukaan maantiepyörä, johon on vaihdettu maastokomponentteja. Hybridi taas on maastopyörä, johon on lisätty maantiekomponentteja.

Lue lisää

Suora tanko ei millään tavoin rajoita ajettavan matkan pituutta. Omassa retkipyörässäni on suora tanko eikä se ole estänyt ajamasta 100km päivämatkoja. T -sakaran malliset kädensijan päädyt tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa otetta.

On täysin ajajasta kiinni onko hänellä käyttöä käyrälle ohjaustangolle. Se kannattaa kokeilla käytännössä ennen ostopäätöksen tekemistä. Suurimmaksi osaksi vastaan tulevat käyräsarvisten käyttäjätkin ajavat yläotteella. Paljon olen myös kuullut tapauksista missä cyklon ostanut on myöhemmin katunut valintaansa.

suorakin käy kirjoitti:

Suora tanko ei millään tavoin rajoita ajettavan matkan pituutta. Omassa retkipyörässäni on suora tanko eikä se ole estänyt ajamasta 100km päivämatkoja. T -sakaran malliset kädensijan päädyt tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa otetta.

On täysin ajajasta kiinni onko hänellä käyttöä käyrälle ohjaustangolle. Se kannattaa kokeilla käytännössä ennen ostopäätöksen tekemistä. Suurimmaksi osaksi vastaan tulevat käyräsarvisten käyttäjätkin ajavat yläotteella. Paljon olen myös kuullut tapauksista missä cyklon ostanut on myöhemmin katunut valintaansa.

Lue lisää

Suora tanko on pitkillä matkoilla epämielyttävä, koska et voi vahtaa otetta etkä ajokorkeutta. Suora tanko sopii lyhyille kaupunkipyrähdyksille ja maastoon. Ns. nouskahvat ovat pieni lohtu verrattuna nykyaikaiseen kippurasarveen kunnollisilla jarrukahvoilla.

Tanko on myös turvallisuuskysymys. Ajettaessa nousukahvoilta tai pahimmillaan erikseen asennetulta lepuuttajalta, eivät jarrukahvat ole käsillä. Modernissa kippurasarvessa on jarrukahvat sekä ylä- että alaotteella. Lisäksi voi retkipyörään laittaa erikseen lisäjarrukahvat keskiotteelle.

Ei ole niinkään kiinni ajajasta, vaan ajosta, mikä on paras tankovalinta. Toki jos ei ole koskaan ajanut millään paremmalla, niin voi pitää täysin käyttöön sopimatontakin tankoa ihan hyvänä.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Suora tanko on pitkillä matkoilla epämielyttävä, koska et voi vahtaa otetta etkä ajokorkeutta. Suora tanko sopii lyhyille kaupunkipyrähdyksille ja maastoon. Ns. nouskahvat ovat pieni lohtu verrattuna nykyaikaiseen kippurasarveen kunnollisilla jarrukahvoilla.

Tanko on myös turvallisuuskysymys. Ajettaessa nousukahvoilta tai pahimmillaan erikseen asennetulta lepuuttajalta, eivät jarrukahvat ole käsillä. Modernissa kippurasarvessa on jarrukahvat sekä ylä- että alaotteella. Lisäksi voi retkipyörään laittaa erikseen lisäjarrukahvat keskiotteelle.

Ei ole niinkään kiinni ajajasta, vaan ajosta, mikä on paras tankovalinta. Toki jos ei ole koskaan ajanut millään paremmalla, niin voi pitää täysin käyttöön sopimatontakin tankoa ihan hyvänä.

Lue lisää

Suora tanko ei ole ollut epämiellyttävä pitkilläkään matkoillani.
Jokainen voi puhua ainoastaan omasta puolestaan - ei yleistävästi - jos muuta väittää.

Kerroin myös kuinka T -sakaramaisesti muotoillut kahvojen päät suoratankoisessa retkipyörässäni antavat mahdollisuuden vaihtaa otetta. Käytän tuota sakara -otetta usein pitkillä, suorilla esteettömillä tieosuuksilla. Turvallisuusriskiä en siitä ole kokenut ja otteen vaihto käy käden käänteessä.

Kippurasarvisen alaotteelle siirryttäessä ei muutu ajokorkeus vaan otekorkeus ja samalla ajoasento 'kippuraisemmaksi'. Tiedän pyöräilijöitä, jotka kippurasarvisen hankittuaan eivät ole oppineet pitämään kyseisestä asennosta. On silloin väärin väittää, etteivät he tietäisi paremmasta - he juuri tietävät ja se heille suotakoon. Tuo ei estä ketään toista olemasta tyytyväinen kippurasarvisensa ajoasentoon.

Itseäni ei myöskään haittaa pätkääkään millaisen pyörän itse kukin valitsee.

suorakin käy kirjoitti:

Suora tanko ei ole ollut epämiellyttävä pitkilläkään matkoillani.
Jokainen voi puhua ainoastaan omasta puolestaan - ei yleistävästi - jos muuta väittää.

Kerroin myös kuinka T -sakaramaisesti muotoillut kahvojen päät suoratankoisessa retkipyörässäni antavat mahdollisuuden vaihtaa otetta. Käytän tuota sakara -otetta usein pitkillä, suorilla esteettömillä tieosuuksilla. Turvallisuusriskiä en siitä ole kokenut ja otteen vaihto käy käden käänteessä.

Kippurasarvisen alaotteelle siirryttäessä ei muutu ajokorkeus vaan otekorkeus ja samalla ajoasento 'kippuraisemmaksi'. Tiedän pyöräilijöitä, jotka kippurasarvisen hankittuaan eivät ole oppineet pitämään kyseisestä asennosta. On silloin väärin väittää, etteivät he tietäisi paremmasta - he juuri tietävät ja se heille suotakoon. Tuo ei estä ketään toista olemasta tyytyväinen kippurasarvisensa ajoasentoon.

Itseäni ei myöskään haittaa pätkääkään millaisen pyörän itse kukin valitsee.

Lue lisää

Vain henkilö, jolla ei ole kokemusta, puhuu tuollaista. Suora, leveä tanko on hyvä maastopyörässä, jossa tarvitaan sivuttaista momenttia. Käyrä tanko on tiellä täysin lyömätön.

Ajoasento on kolmen tekijän summa: keskiö, satula ja tanko. Eli tangon muodolla ei ole suoranasita tekemistä ajoasennon kanssa, vaan sen sijainnilla.

Iso osasellaisista, jotka eivät tule sinuksi maantietangon kanssa ovat ostaneet väärän kokoisen pyörän. Sentti, pari ratkaisee asian. Osaavassa pyöräliikkeessä hienosäätö tehdään stemmiä vaihtamalla. Stemmejä on 5 m välein.

Oma lukunsa ovat sitten selkävaivaiset. Kuuntelin juuri suurella mielenkiinnolla selkäsairauksiin erikoistuneen lääkärin esitelmää. Hän sanoi mm. että kulumasairauksissa kippura ajoasento on yleensä parempi kuin selkä suorana, koska hermokanavat avautuvat. Jos taas lihakset ovat huonossa kunnossa tai epätasapainossa, niin silloin ainoa oikea tie on vahvistaa lihaksia. Muuten syntyy muitakin ongelmia.

Pyöräily on kiva harrastus, mutta se on välineurheilua. Ei ole kiva tuhlata 500 - 1000 € täysin kelvottomaan polkupyörään, varsinkin kun pienellä lisäsatsauksella tai jopa samaan hintaan saa ihan kelvollisenkin.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Vain henkilö, jolla ei ole kokemusta, puhuu tuollaista. Suora, leveä tanko on hyvä maastopyörässä, jossa tarvitaan sivuttaista momenttia. Käyrä tanko on tiellä täysin lyömätön.

Ajoasento on kolmen tekijän summa: keskiö, satula ja tanko. Eli tangon muodolla ei ole suoranasita tekemistä ajoasennon kanssa, vaan sen sijainnilla.

Iso osasellaisista, jotka eivät tule sinuksi maantietangon kanssa ovat ostaneet väärän kokoisen pyörän. Sentti, pari ratkaisee asian. Osaavassa pyöräliikkeessä hienosäätö tehdään stemmiä vaihtamalla. Stemmejä on 5 m välein.

Oma lukunsa ovat sitten selkävaivaiset. Kuuntelin juuri suurella mielenkiinnolla selkäsairauksiin erikoistuneen lääkärin esitelmää. Hän sanoi mm. että kulumasairauksissa kippura ajoasento on yleensä parempi kuin selkä suorana, koska hermokanavat avautuvat. Jos taas lihakset ovat huonossa kunnossa tai epätasapainossa, niin silloin ainoa oikea tie on vahvistaa lihaksia. Muuten syntyy muitakin ongelmia.

Pyöräily on kiva harrastus, mutta se on välineurheilua. Ei ole kiva tuhlata 500 - 1000 € täysin kelvottomaan polkupyörään, varsinkin kun pienellä lisäsatsauksella tai jopa samaan hintaan saa ihan kelvollisenkin.

Lue lisää

Vain henkilö, jonka tiedot perustuu luettuun tekstiin, ei käytännön kokemukseen, puhuu tuollaisia.
Minulla on reilusti yli 30 vuoden aktiivinen pyöräilyura takana ja 20 ekaa vuotta ajoin käyräsarvisella maantiepyörällä ja viimeiset 13 vuotta olen ajanut vallan ruoratankoisella pyörällä (n 5500-7000km/vuosi) vallan pitkiä lenkkejä. Asian on ainakin minun terveen hyväkuntoisen miehen kohdalla se, että ikinä en palaa käyräsaviseen pyörään, en ikinä.

"Pyöräily on kiva harrastus, mutta se on välineurheilua. Ei ole kiva tuhlata 500 - 1000 € täysin kelvottomaan polkupyörään, varsinkin kun pienellä lisäsatsauksella tai jopa samaan hintaan saa ihan kelvollisenkin"
Itse haet kuitenkin maks 1000 e pyörää tuolla alempaa ? Aikas höpisijä olet.

Tunturi hybrid kirjoitti:

Vain henkilö, jonka tiedot perustuu luettuun tekstiin, ei käytännön kokemukseen, puhuu tuollaisia.
Minulla on reilusti yli 30 vuoden aktiivinen pyöräilyura takana ja 20 ekaa vuotta ajoin käyräsarvisella maantiepyörällä ja viimeiset 13 vuotta olen ajanut vallan ruoratankoisella pyörällä (n 5500-7000km/vuosi) vallan pitkiä lenkkejä. Asian on ainakin minun terveen hyväkuntoisen miehen kohdalla se, että ikinä en palaa käyräsaviseen pyörään, en ikinä.

"Pyöräily on kiva harrastus, mutta se on välineurheilua. Ei ole kiva tuhlata 500 - 1000 € täysin kelvottomaan polkupyörään, varsinkin kun pienellä lisäsatsauksella tai jopa samaan hintaan saa ihan kelvollisenkin"
Itse haet kuitenkin maks 1000 e pyörää tuolla alempaa ? Aikas höpisijä olet.

Lue lisää

Kuten sanoin. Jos ei tunne asioita, voi olla ihan tyytyväinen suoratankoiseen pyörään tiellä.

Vuosien takaisella maantie tai retkipyörällä ei ole hirveästi yhteistä ergonomiassa nykyisiin maantietankoihin ja kahvoihin. Ergonimia on parantunut huimasti. Olen ajanut sekä 70-luvun tunturilla, 80-luvun Cressulla, että muutamalla hybridillä, maasturilla ja maantiepyörällä. Kokemukseni on sekä pidempi että näemmä myös huomattavasti laajempi.

Tonnin hintaluokka on todella haastava. Siinä on joitakin kelvollisia pyöriä, mutta pääosa on vielä sellaisia, jotka kannattaa kiertää kaukaa. Hain ideoita, jos päädyn ratkaisuun, jossa ostan uuden pyörän enkä rakenna kakkospyörää 80-luvun Cressusta. Uudeksi pyöräksi ilmeisesti kotimaasta hankittuna Konan Honky Tonk on ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi vastaavaa Jamista ei ole tullut maahan.

Alup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Kuten sanoin. Jos ei tunne asioita, voi olla ihan tyytyväinen suoratankoiseen pyörään tiellä.

Vuosien takaisella maantie tai retkipyörällä ei ole hirveästi yhteistä ergonomiassa nykyisiin maantietankoihin ja kahvoihin. Ergonimia on parantunut huimasti. Olen ajanut sekä 70-luvun tunturilla, 80-luvun Cressulla, että muutamalla hybridillä, maasturilla ja maantiepyörällä. Kokemukseni on sekä pidempi että näemmä myös huomattavasti laajempi.

Tonnin hintaluokka on todella haastava. Siinä on joitakin kelvollisia pyöriä, mutta pääosa on vielä sellaisia, jotka kannattaa kiertää kaukaa. Hain ideoita, jos päädyn ratkaisuun, jossa ostan uuden pyörän enkä rakenna kakkospyörää 80-luvun Cressusta. Uudeksi pyöräksi ilmeisesti kotimaasta hankittuna Konan Honky Tonk on ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi vastaavaa Jamista ei ole tullut maahan.

Lue lisää

Kilometrimääräsi ovat kunnioitettavia. Ne olisivat myös mielyttävämpiä, jos ostaisit paremman pyörän.

PS. kirjoitti:

Kilometrimääräsi ovat kunnioitettavia. Ne olisivat myös mielyttävämpiä, jos ostaisit paremman pyörän.

Maailmassa ei ole minkäänlaista sääntöä, jossa määritellään mikä ohjaustanko on hyvä minkälaisessa ajossa ja mikä taas ei, eli ollaan täysin makuasiassa. Sanon edelleen, että tiedän takuulla mitä on ajaa minkäkin laisella tangolla ja minun valintani on ja pysyy suoratanko.

Edelleenkin, miksi #elvetissä paasaat täällä, ettei 1000-1500 euron pyörää kannata hankkia ja itse haet kuitenkin max tonnin ritsaa.

Alup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Kuten sanoin. Jos ei tunne asioita, voi olla ihan tyytyväinen suoratankoiseen pyörään tiellä.

Vuosien takaisella maantie tai retkipyörällä ei ole hirveästi yhteistä ergonomiassa nykyisiin maantietankoihin ja kahvoihin. Ergonimia on parantunut huimasti. Olen ajanut sekä 70-luvun tunturilla, 80-luvun Cressulla, että muutamalla hybridillä, maasturilla ja maantiepyörällä. Kokemukseni on sekä pidempi että näemmä myös huomattavasti laajempi.

Tonnin hintaluokka on todella haastava. Siinä on joitakin kelvollisia pyöriä, mutta pääosa on vielä sellaisia, jotka kannattaa kiertää kaukaa. Hain ideoita, jos päädyn ratkaisuun, jossa ostan uuden pyörän enkä rakenna kakkospyörää 80-luvun Cressusta. Uudeksi pyöräksi ilmeisesti kotimaasta hankittuna Konan Honky Tonk on ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi vastaavaa Jamista ei ole tullut maahan.

Lue lisää

Edellä kirjoitit:

"Ajoasento on kolmen tekijän summa: keskiö, satula ja tanko. Eli tangon muodolla ei ole suoranasita tekemistä ajoasennon kanssa, vaan sen sijainnilla."

Ja nyt:
"Vuosien takaisella maantie tai retkipyörällä ei ole hirveästi yhteistä ergonomiassa nykyisiin maantietankoihin ja kahvoihin. "

Onko tässä nyt joku ristiriita?

Mikä missio sulla on tuputtaa omaa näkemystäsi asioista ainoana oikeana? Eiköhän noiden käyräsarvisten tankojen pääasiallinen tarkoitus ole mahdollistaa matalampi ajoasento. Ja jos nyt vaikka joku mahakkaampi kaveri maantiepyörää kokeiltuaan on sitä mieltä, että sikiöasennossa ajaminen ei ole se oma juttu, niin eikö asian voisi antaa vaan olla?

Sulla tuntuu olevan paljon tietoa ja kokemusta ja annat usein oikein hyviä neuvoja, mutta voisit hyväksyä myös sen, että kaikki eivät aina ole samaa mieltä kanssasi. Polkupyörän ajoasentokin on aika pitkälti makuasia silloin, kun ei tavoitella mahdollisimman suurta keskinopeutta. Pystymmälläkin ajosennolla on omat hyvät puolensa.

Monelle pyöräily on muutakin kuin pelkkää fyysistä suorittamista mittareiden keräämää dataa tarkkailen.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Vain henkilö, jolla ei ole kokemusta, puhuu tuollaista. Suora, leveä tanko on hyvä maastopyörässä, jossa tarvitaan sivuttaista momenttia. Käyrä tanko on tiellä täysin lyömätön.

Ajoasento on kolmen tekijän summa: keskiö, satula ja tanko. Eli tangon muodolla ei ole suoranasita tekemistä ajoasennon kanssa, vaan sen sijainnilla.

Iso osasellaisista, jotka eivät tule sinuksi maantietangon kanssa ovat ostaneet väärän kokoisen pyörän. Sentti, pari ratkaisee asian. Osaavassa pyöräliikkeessä hienosäätö tehdään stemmiä vaihtamalla. Stemmejä on 5 m välein.

Oma lukunsa ovat sitten selkävaivaiset. Kuuntelin juuri suurella mielenkiinnolla selkäsairauksiin erikoistuneen lääkärin esitelmää. Hän sanoi mm. että kulumasairauksissa kippura ajoasento on yleensä parempi kuin selkä suorana, koska hermokanavat avautuvat. Jos taas lihakset ovat huonossa kunnossa tai epätasapainossa, niin silloin ainoa oikea tie on vahvistaa lihaksia. Muuten syntyy muitakin ongelmia.

Pyöräily on kiva harrastus, mutta se on välineurheilua. Ei ole kiva tuhlata 500 - 1000 € täysin kelvottomaan polkupyörään, varsinkin kun pienellä lisäsatsauksella tai jopa samaan hintaan saa ihan kelvollisenkin.

Lue lisää

"Eli tangon muodolla ei ole suoranasita tekemistä ajoasennon kanssa, vaan sen sijainnilla."

Edellinen kuuluu taas sarjaan käsittämättömiä lausahduksia. Käsien otekohdan sijainti suhteessa istuinsatulan sijaintiin on määräävässä asemassa ajoasennon suhteen. Tällöin juurikin muoto on kippursarvessa se, joka alaotteella ajettaessa nousee ratkaisevaan asemaan. MUOTO laskee otekohdan alemmaksi ja tekee ajoasennosta matalamman kuin suoratankoisella ajettaessa.

"Iso osasellaisista, jotka eivät tule sinuksi maantietangon kanssa ovat ostaneet väärän kokoisen pyörän."

On siis kuitenkin pieni osa sellaisia, joille maantietankoa ei kannata suositella. Heidän määränsä varmasti kasvaisi mikäli useampi valitsisi kyseisen tankotyypin. Selvä vähemmistöhän pyörän ostajista maantietankoon päätyy.
Et sitten tätä asiaa huomio lainkaan tarjotessasi kippurasarvista ainoana oikeana vaihtoehtona?

"Sentti, pari ratkaisee asian."

Se että sentti pari pyörän mitoissa saattaa ratkaista maantietankoisen sopivuuden voi hyvinkin pitää paikkansa. Mutta onko asento silloin enää nautittava jos sentinkin liikahdus tekee tiukkaa?
Kun ihminen alkaa taivuttamaan vartaloaan asentoihin, jotka lähestyvät hänen kohdallaan 'äärimmäisyyttä', on ihan ymmärrettävää, että homma menee senttipeliksi. Olisiko samalla hyvä ymmärtää, että jokaisen kropasta ei vaadittavaa kimmoisuutta tai 'geometriaa' taivutteluun löydy, saati että nauttisi vielä pidempäänkin olostaan?

"Kuuntelin juuri suurella mielenkiinnolla selkäsairauksiin erikoistuneen lääkärin esitelmää. Hän sanoi mm. että kulumasairauksissa kippura ajoasento on yleensä parempi kuin selkä suorana, koska hermokanavat avautuvat."

Jos pyörän valintaansa haluaa ottaa mukaan myös selän terveysnäkökohdat, niin pitäisin edellä esitettyä kommenttia ainoastaan lähtölaukauksena tiedon hankintaan. Pikaisella googlettamisella en selän hermokanavia ja pyöräilyä yhdistävää tietoa onnistunut löytämään. Pyöräilyn vaikutuksia selkävaivoihin/-kipuihin käsitelleistä artikkeleista ainakin osassa huomio näytti kohdistuvan lihaksiston kuntoon. Asiasta löytyi heti kaksi aivan erilaista näkökantaa. Toisessa artikkeleista pyöräilyä pidettiin uintiin verrattavana selän hyvinvointia edistävänä liikuntana. Toisessa taas kriittiseen sävyyn kerrottiin pyöräilyn lihaksistoa epätasapainottavasta vaikutuksesta siitä seuraavine ongelmineen. Ainakaan suoralta kädeltä en lähtisi antamaan suurta painoa ohjaustangon muodolle ja edelleen tulee tässäkin huomioida ihmisten yksilölliset ominaisuudet.

Ja vielä lainaus eräältä keskustelupalstalta, jota en toki tarjoa minään viisasten kivenä, mutta kertoopa vain kuinka kimurantista aiheesta on kysymys:
'Mulle lääkäri antoi pyöräilyyn tällaiset ohjeet: ohjaustankoon pitää hankkia pidennysvarsi jotta sen saa korkealle, ajaessa selkä pitää taivuttaa suorana eteenpäin eli ei siis saa ajaa selkä pyöreänä.'

Kyseinen keskustelu sisälsi toki muitakin näkemyksiä:
http://selkaliitto.captesting.net/viewtopic.php?f=3&t=117

suorakin käy kirjoitti:

"Eli tangon muodolla ei ole suoranasita tekemistä ajoasennon kanssa, vaan sen sijainnilla."

Edellinen kuuluu taas sarjaan käsittämättömiä lausahduksia. Käsien otekohdan sijainti suhteessa istuinsatulan sijaintiin on määräävässä asemassa ajoasennon suhteen. Tällöin juurikin muoto on kippursarvessa se, joka alaotteella ajettaessa nousee ratkaisevaan asemaan. MUOTO laskee otekohdan alemmaksi ja tekee ajoasennosta matalamman kuin suoratankoisella ajettaessa.

"Iso osasellaisista, jotka eivät tule sinuksi maantietangon kanssa ovat ostaneet väärän kokoisen pyörän."

On siis kuitenkin pieni osa sellaisia, joille maantietankoa ei kannata suositella. Heidän määränsä varmasti kasvaisi mikäli useampi valitsisi kyseisen tankotyypin. Selvä vähemmistöhän pyörän ostajista maantietankoon päätyy.
Et sitten tätä asiaa huomio lainkaan tarjotessasi kippurasarvista ainoana oikeana vaihtoehtona?

"Sentti, pari ratkaisee asian."

Se että sentti pari pyörän mitoissa saattaa ratkaista maantietankoisen sopivuuden voi hyvinkin pitää paikkansa. Mutta onko asento silloin enää nautittava jos sentinkin liikahdus tekee tiukkaa?
Kun ihminen alkaa taivuttamaan vartaloaan asentoihin, jotka lähestyvät hänen kohdallaan 'äärimmäisyyttä', on ihan ymmärrettävää, että homma menee senttipeliksi. Olisiko samalla hyvä ymmärtää, että jokaisen kropasta ei vaadittavaa kimmoisuutta tai 'geometriaa' taivutteluun löydy, saati että nauttisi vielä pidempäänkin olostaan?

"Kuuntelin juuri suurella mielenkiinnolla selkäsairauksiin erikoistuneen lääkärin esitelmää. Hän sanoi mm. että kulumasairauksissa kippura ajoasento on yleensä parempi kuin selkä suorana, koska hermokanavat avautuvat."

Jos pyörän valintaansa haluaa ottaa mukaan myös selän terveysnäkökohdat, niin pitäisin edellä esitettyä kommenttia ainoastaan lähtölaukauksena tiedon hankintaan. Pikaisella googlettamisella en selän hermokanavia ja pyöräilyä yhdistävää tietoa onnistunut löytämään. Pyöräilyn vaikutuksia selkävaivoihin/-kipuihin käsitelleistä artikkeleista ainakin osassa huomio näytti kohdistuvan lihaksiston kuntoon. Asiasta löytyi heti kaksi aivan erilaista näkökantaa. Toisessa artikkeleista pyöräilyä pidettiin uintiin verrattavana selän hyvinvointia edistävänä liikuntana. Toisessa taas kriittiseen sävyyn kerrottiin pyöräilyn lihaksistoa epätasapainottavasta vaikutuksesta siitä seuraavine ongelmineen. Ainakaan suoralta kädeltä en lähtisi antamaan suurta painoa ohjaustangon muodolle ja edelleen tulee tässäkin huomioida ihmisten yksilölliset ominaisuudet.

Ja vielä lainaus eräältä keskustelupalstalta, jota en toki tarjoa minään viisasten kivenä, mutta kertoopa vain kuinka kimurantista aiheesta on kysymys:
'Mulle lääkäri antoi pyöräilyyn tällaiset ohjeet: ohjaustankoon pitää hankkia pidennysvarsi jotta sen saa korkealle, ajaessa selkä pitää taivuttaa suorana eteenpäin eli ei siis saa ajaa selkä pyöreänä.'

Kyseinen keskustelu sisälsi toki muitakin näkemyksiä:
http://selkaliitto.captesting.net/viewtopic.php?f=3&t=117

Lue lisää

Selkäliiton palstan jutut ovat kyllä ihan puutaheinää. Olen keskustellut asiasta myös alan huippu lääkärin kanssa.

Ajoasento on kolmen pisteen suhde: satula, tanko ja keskiö. Tangon muodolla ei sinänsä ole mitään tekemistä asian kanssa.

Jos viilataan pilkkua, niin kippurasarvisella voi tehdä jonkun kymmenen milliä korkeamman ajoasennon kuin suoratankoiseen.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Selkäliiton palstan jutut ovat kyllä ihan puutaheinää. Olen keskustellut asiasta myös alan huippu lääkärin kanssa.

Ajoasento on kolmen pisteen suhde: satula, tanko ja keskiö. Tangon muodolla ei sinänsä ole mitään tekemistä asian kanssa.

Jos viilataan pilkkua, niin kippurasarvisella voi tehdä jonkun kymmenen milliä korkeamman ajoasennon kuin suoratankoiseen.

Lue lisää

"Selkäliiton palstan jutut ovat kyllä ihan puutaheinää. Olen keskustellut asiasta myös alan huippu lääkärin kanssa. "

Se, että olet keskustellut asiasta alan huippu lääkärin kanssa, riittää siis mielestäsi mitätöimään muiden ihmisten omien lääkäriensä kanssa käymissään keskuteluissa saamansa neuvot. Näetkö keskustelusi pätevöittäneen sinut alan guruksi, joka voi neuvoa ihmisiä asiassa.
Etköhän nyt yritä ottaa harteillesi vähän liian suurta vastuuta?

Oma käsitykseni tässä selkä asiassa on, että ei edes huippulääkäri pysty sanomaan mikä on paras ratkaisu jokaiselle selälle, koska yhtä ratkaisua ei ole. Ratkaisut ovat yksilöllisiä.

"Ajoasento on kolmen pisteen suhde: satula, tanko ja keskiö. Tangon muodolla ei sinänsä ole mitään tekemistä asian kanssa."

Tuon olet jo aiemminkin kertonut eikä asian toistaminen tee siitä yhtään ymmärrettävämpää. Kippurasarvi on muotoiltu siten, että se vie käsien otekohdan alemmaksi kuin suora tanko. Tästä johtuen ajoasennosta tulee matalampi, joka on tarkoituskin. Väitän siis, että kippurasarven muoto vaikuttaa ajoasentoon. Voitko esittää mikä päättelyssäni on mielestäsi väärin?

"Jos viilataan pilkkua, niin kippurasarvisella voi tehdä jonkun kymmenen milliä korkeamman ajoasennon kuin suoratankoiseen."

Pilkkua viilaamatta miksihän niin tehtäisiin? Eikö kippurasarven tarkoitus ole juurikin päinvastainen?

??? kirjoitti:

Edellä kirjoitit:

"Ajoasento on kolmen tekijän summa: keskiö, satula ja tanko. Eli tangon muodolla ei ole suoranasita tekemistä ajoasennon kanssa, vaan sen sijainnilla."

Ja nyt:
"Vuosien takaisella maantie tai retkipyörällä ei ole hirveästi yhteistä ergonomiassa nykyisiin maantietankoihin ja kahvoihin. "

Onko tässä nyt joku ristiriita?

Mikä missio sulla on tuputtaa omaa näkemystäsi asioista ainoana oikeana? Eiköhän noiden käyräsarvisten tankojen pääasiallinen tarkoitus ole mahdollistaa matalampi ajoasento. Ja jos nyt vaikka joku mahakkaampi kaveri maantiepyörää kokeiltuaan on sitä mieltä, että sikiöasennossa ajaminen ei ole se oma juttu, niin eikö asian voisi antaa vaan olla?

Sulla tuntuu olevan paljon tietoa ja kokemusta ja annat usein oikein hyviä neuvoja, mutta voisit hyväksyä myös sen, että kaikki eivät aina ole samaa mieltä kanssasi. Polkupyörän ajoasentokin on aika pitkälti makuasia silloin, kun ei tavoitella mahdollisimman suurta keskinopeutta. Pystymmälläkin ajosennolla on omat hyvät puolensa.

Monelle pyöräily on muutakin kuin pelkkää fyysistä suorittamista mittareiden keräämää dataa tarkkailen.

Lue lisää

"Onko tässä nyt joku ristiriita?"

Ei, tässä ei ole ristiriitaa. Väännän rautlangasta. Ensimmäisessä lainaamassasi virkkeessä selitetään, mistä ajoasento modostuu. Toisessa taas kerrotaan, ettei vanhojen tankojen ja kahvojen ergonomialla ole mitään tekemistä. Uudet STI-kahvat ovat oleellisesti ergonomisempia kuin 80-luvulla käytössä olleet.

Muistelet aikaa, kun jarrukahvoista ei voinut pitää kunnolla kiinni. Pahimmillaan pystyit jarruttamaan vain alaotteelta. Nykyään leppoisat ajelut ajetaan lähes melko korkeassa ajoasennossa pitäen kiinni itse STI-kahvasta. Samalla otteella voi sekä jarruttaa että vaihtaa vaihteet. Siis kaikki irrottamatta otetta.

Eikä siinä vielä kaikki! Myös alaotteella pystyy jarruttamaan ja vaihtamaan vahteet irrottamatta otetta tangosta. Pyhutaan ergonomisesti täysin toisenlaisesta tuotteesta kuin 80-luvulla.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Selkäliiton palstan jutut ovat kyllä ihan puutaheinää. Olen keskustellut asiasta myös alan huippu lääkärin kanssa.

Ajoasento on kolmen pisteen suhde: satula, tanko ja keskiö. Tangon muodolla ei sinänsä ole mitään tekemistä asian kanssa.

Jos viilataan pilkkua, niin kippurasarvisella voi tehdä jonkun kymmenen milliä korkeamman ajoasennon kuin suoratankoiseen.

Lue lisää

Ihan aluksi, sana "huippulääkäri" on yhdyssana.

" Olen keskustellut asiasta myös alan huippu lääkärin kanssa" Mitä helkutin tekemistä tuolla on asian kanssa.

Leikit jotain todella asiantuntevaa kaveria, jonka tiedot löytyvät pelkästään netistä hakemalla ja kaikesta huomaa, että sulla ei ole pätkän vertaa käytännön kokemusta. Koita jatkossa keskittyä oikeinkirjoitukseen, sillä kirjoitusvirheet syövät ihan helkutisti uskottavuutta.

suorakin käy kirjoitti:

"Selkäliiton palstan jutut ovat kyllä ihan puutaheinää. Olen keskustellut asiasta myös alan huippu lääkärin kanssa. "

Se, että olet keskustellut asiasta alan huippu lääkärin kanssa, riittää siis mielestäsi mitätöimään muiden ihmisten omien lääkäriensä kanssa käymissään keskuteluissa saamansa neuvot. Näetkö keskustelusi pätevöittäneen sinut alan guruksi, joka voi neuvoa ihmisiä asiassa.
Etköhän nyt yritä ottaa harteillesi vähän liian suurta vastuuta?

Oma käsitykseni tässä selkä asiassa on, että ei edes huippulääkäri pysty sanomaan mikä on paras ratkaisu jokaiselle selälle, koska yhtä ratkaisua ei ole. Ratkaisut ovat yksilöllisiä.

"Ajoasento on kolmen pisteen suhde: satula, tanko ja keskiö. Tangon muodolla ei sinänsä ole mitään tekemistä asian kanssa."

Tuon olet jo aiemminkin kertonut eikä asian toistaminen tee siitä yhtään ymmärrettävämpää. Kippurasarvi on muotoiltu siten, että se vie käsien otekohdan alemmaksi kuin suora tanko. Tästä johtuen ajoasennosta tulee matalampi, joka on tarkoituskin. Väitän siis, että kippurasarven muoto vaikuttaa ajoasentoon. Voitko esittää mikä päättelyssäni on mielestäsi väärin?

"Jos viilataan pilkkua, niin kippurasarvisella voi tehdä jonkun kymmenen milliä korkeamman ajoasennon kuin suoratankoiseen."

Pilkkua viilaamatta miksihän niin tehtäisiin? Eikö kippurasarven tarkoitus ole juurikin päinvastainen?

Lue lisää

Sen verran selkävaivaisena pyöräilijän asiasta olen kiinostunut, ettei noissa keskusteluissa ollut ainakaan siltä osin kuin niitä vilkaisin, mitään järkeä. Tämän ketjun alkuperäinen tarkoitus ei ollut hakea pyörää selkävaivaiselle, mutta otetaan nyt muutamia asioita esille.

Eroja on, onko kyse kulumasta vai lihasheikkoudesta ja vastaavasti onko jouduttu leikkaamaan vai ei. Pääsääntö on kuitenkin se, että selkävaivaisen pitää ostaa pyörä, jossa on normaali ajoasento, ei siis missään nimessä pystyä.

Ääritapauksissa, jos syynä on kuluma ja on vaikea jo kävellä, voi olla että pyöräily matalassa ajoasennossa onnistuu vielä pitkiäkin aikoja. Et voi kävellä lähikauppaan, mutta voit pyöräillä satasen tai pari!

Toinen keskeinen asia on, että ne pienet lihakset selkärangan vieressä (tai leikkauksen jälkeen se mitä onjäljellä) on syytä treenata kuntoon. Pyöräily ei ole siihen hyvä laji, ehkä teknistä maastopyöräilyä lukuunottamatta.

"Pilkkua viilaamatta miksihän niin tehtäisiin? Eikö kippurasarven tarkoitus ole juurikin päinvastainen?"

Ei, olet ymmärtänyt asian vähän väärin. Kippurasarvien tarkoitus on antaa sopiva ajoasento ja siinäkin vielä pari kolme otekorkeutta erilaisiin tilanteisiin. Käytännössähän tuollaisten lenkkipyörien tangot ovat melko korkealla, ehkä vain 50 - 100 mm satulan alapuolella.

http://www.youtube.com/watch?v=VrZBjOloChg

Kun haetaan matalaa ajoasentoa maantiepyörään, ei käytetä kippurasarvia, vaan aika-ajotankoa. Sillä saadaan aikaiseksi todella matala paketti, mutta se tapahtuu mukavuuden ja pyörän hallittavuuden kustannuksella. Aika-ajot ovat yleensä melko tasaisella, eikä tuollaista tankoa saa käyttää ajettaessa ryhmässä.

Triathlonin peesivapaissa kilpailuissa käytetään samanlaista tankoa, mutta mitoitus pyörän mitoitus on vähän korkeampi.

http://www.youtube.com/watch?v=0usKidfaYss

Nyt ollaan aika kaukana siitä, mitä alkuperäinen kysyjä kysyi. :D

Alkupään.Pyöräilijä kirjoitti:

Ihan aluksi, sana "huippulääkäri" on yhdyssana.

" Olen keskustellut asiasta myös alan huippu lääkärin kanssa" Mitä helkutin tekemistä tuolla on asian kanssa.

Leikit jotain todella asiantuntevaa kaveria, jonka tiedot löytyvät pelkästään netistä hakemalla ja kaikesta huomaa, että sulla ei ole pätkän vertaa käytännön kokemusta. Koita jatkossa keskittyä oikeinkirjoitukseen, sillä kirjoitusvirheet syövät ihan helkutisti uskottavuutta.

Lue lisää

Hyvä Alkupään.Pyöräilijä. Voi olla, että tekstiin jää kirjoitusvirheitä, mutta asiavirheitä siellä ei ole. Tehdään työnjako niin, että me molemmat teemme sitä mitä osaamme. Minä vastailen polkupyöräilyyn littyviin kysymyksiin ja sinä korjailet minun kielioppivirheitäni.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Sen verran selkävaivaisena pyöräilijän asiasta olen kiinostunut, ettei noissa keskusteluissa ollut ainakaan siltä osin kuin niitä vilkaisin, mitään järkeä. Tämän ketjun alkuperäinen tarkoitus ei ollut hakea pyörää selkävaivaiselle, mutta otetaan nyt muutamia asioita esille.

Eroja on, onko kyse kulumasta vai lihasheikkoudesta ja vastaavasti onko jouduttu leikkaamaan vai ei. Pääsääntö on kuitenkin se, että selkävaivaisen pitää ostaa pyörä, jossa on normaali ajoasento, ei siis missään nimessä pystyä.

Ääritapauksissa, jos syynä on kuluma ja on vaikea jo kävellä, voi olla että pyöräily matalassa ajoasennossa onnistuu vielä pitkiäkin aikoja. Et voi kävellä lähikauppaan, mutta voit pyöräillä satasen tai pari!

Toinen keskeinen asia on, että ne pienet lihakset selkärangan vieressä (tai leikkauksen jälkeen se mitä onjäljellä) on syytä treenata kuntoon. Pyöräily ei ole siihen hyvä laji, ehkä teknistä maastopyöräilyä lukuunottamatta.

"Pilkkua viilaamatta miksihän niin tehtäisiin? Eikö kippurasarven tarkoitus ole juurikin päinvastainen?"

Ei, olet ymmärtänyt asian vähän väärin. Kippurasarvien tarkoitus on antaa sopiva ajoasento ja siinäkin vielä pari kolme otekorkeutta erilaisiin tilanteisiin. Käytännössähän tuollaisten lenkkipyörien tangot ovat melko korkealla, ehkä vain 50 - 100 mm satulan alapuolella.

http://www.youtube.com/watch?v=VrZBjOloChg

Kun haetaan matalaa ajoasentoa maantiepyörään, ei käytetä kippurasarvia, vaan aika-ajotankoa. Sillä saadaan aikaiseksi todella matala paketti, mutta se tapahtuu mukavuuden ja pyörän hallittavuuden kustannuksella. Aika-ajot ovat yleensä melko tasaisella, eikä tuollaista tankoa saa käyttää ajettaessa ryhmässä.

Triathlonin peesivapaissa kilpailuissa käytetään samanlaista tankoa, mutta mitoitus pyörän mitoitus on vähän korkeampi.

http://www.youtube.com/watch?v=0usKidfaYss

Nyt ollaan aika kaukana siitä, mitä alkuperäinen kysyjä kysyi. :D

Lue lisää

"Sen verran selkävaivaisena pyöräilijän asiasta olen kiinostunut, ettei noissa keskusteluissa ollut ainakaan siltä osin kuin niitä vilkaisin, mitään järkeä."

Vilkaisustasi en osaa sanoa, mutta jos joku keskustelijoista kertoo lääkärinsä suositelleen jotain tietynlaista ajoasentoa ja sinä kerrot, ettei siinä ole mitään järkeä, niin siitä seuraa aikamoinen ristiriita.

"Kippurasarvien tarkoitus on antaa sopiva ajoasento ja siinäkin vielä pari kolme otekorkeutta erilaisiin tilanteisiin."

Tuo ensimmäinen, sopivan ajoasennon tarjoaminen, lienee jokaisen ohjaustangon tarkoitus.
polkupyoraily.net sivustolla asiasta sanotaan muun muassa:
'Maantiepyörissä käytetään yleensä käyriä ohjaustankoja, jolloin ajoasento on matalampi eli aerodynaamisempi.'
'Maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko taas on yleensä lähes suora ja ajoasento on hieman pystympi, mikä sopii maasto- ja kaupunkiajoon paremmin.'

Ainakin nuo lainaukset jakavat minun ja tiedän, että monen muunkin mielipiteen asiasta, jonka mukaan ei ole yhtä ainutta sopivaa ohjaustankoratkaisua ja että maantietangon yksi keskeinen ominaisuus on tarjota vähemmän ilmanvastusta tuottava ajoasento.

"Kun haetaan matalaa ajoasentoa maantiepyörään, ei käytetä kippurasarvia, vaan aika-ajotankoa. Sillä saadaan aikaiseksi todella matala paketti, mutta se tapahtuu mukavuuden ja pyörän hallittavuuden kustannuksella."

Aivan, noinhan siinä varmasti tapahtuu. Mutta itse uskon myös sen mitä useat ovat kertoneet, että heillä tuo 'mukavuusraja' (ehkä myös 'hallittavuus haitta') tulee vastaan jo siinä vaiheessa kun siirrytään suorasta tangosta kippurasarvisen alaotteelle.

"Nyt ollaan aika kaukana siitä, mitä alkuperäinen kysyjä kysyi. :D "

Pahoitteluni siitä. Lienee aika päättää tältä erää tähän - omalta osaltani.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Hyvä Alkupään.Pyöräilijä. Voi olla, että tekstiin jää kirjoitusvirheitä, mutta asiavirheitä siellä ei ole. Tehdään työnjako niin, että me molemmat teemme sitä mitä osaamme. Minä vastailen polkupyöräilyyn littyviin kysymyksiin ja sinä korjailet minun kielioppivirheitäni.

Lue lisää

"mutta asiavirheitä siellä ei ole" Voi pyhäyksinäisyys, mikä itserakas ääliö. Sun pelkkään netistä lukemaasi tietoon perustuvat höpinät sisältävät todella paljon asiavirheitä. Sanot kuinka minkin asian pitää olla, vaikka kyseisestä asiasta ei ole tutkittua faktaa olemassa, on vain eri mielipiteitä, joista jokainen itse päättää, mikä on oikein. Esim ohjaustanko on hyvä esimerkki, maailmassa ei ole olemassa faktaa, mikä on oikeanmallinen ohjaustanko. Se, että minä juttelisin huippujuristin kanssa, ei tee minusta lakiasioiden asiantuntijaa tai keskustelu rekkakuskin kanssa ei tee minusta henkilöä, joka sanoo mikä on oikein rekan ajossa.

Alapään.Maantiepyör kirjoitti:

"mutta asiavirheitä siellä ei ole" Voi pyhäyksinäisyys, mikä itserakas ääliö. Sun pelkkään netistä lukemaasi tietoon perustuvat höpinät sisältävät todella paljon asiavirheitä. Sanot kuinka minkin asian pitää olla, vaikka kyseisestä asiasta ei ole tutkittua faktaa olemassa, on vain eri mielipiteitä, joista jokainen itse päättää, mikä on oikein. Esim ohjaustanko on hyvä esimerkki, maailmassa ei ole olemassa faktaa, mikä on oikeanmallinen ohjaustanko. Se, että minä juttelisin huippujuristin kanssa, ei tee minusta lakiasioiden asiantuntijaa tai keskustelu rekkakuskin kanssa ei tee minusta henkilöä, joka sanoo mikä on oikein rekan ajossa.

Lue lisää

Kuten sanoin. Jokainen keskittyköön siiihen mitä osaa ;)

suorakin käy kirjoitti:

"Sen verran selkävaivaisena pyöräilijän asiasta olen kiinostunut, ettei noissa keskusteluissa ollut ainakaan siltä osin kuin niitä vilkaisin, mitään järkeä."

Vilkaisustasi en osaa sanoa, mutta jos joku keskustelijoista kertoo lääkärinsä suositelleen jotain tietynlaista ajoasentoa ja sinä kerrot, ettei siinä ole mitään järkeä, niin siitä seuraa aikamoinen ristiriita.

"Kippurasarvien tarkoitus on antaa sopiva ajoasento ja siinäkin vielä pari kolme otekorkeutta erilaisiin tilanteisiin."

Tuo ensimmäinen, sopivan ajoasennon tarjoaminen, lienee jokaisen ohjaustangon tarkoitus.
polkupyoraily.net sivustolla asiasta sanotaan muun muassa:
'Maantiepyörissä käytetään yleensä käyriä ohjaustankoja, jolloin ajoasento on matalampi eli aerodynaamisempi.'
'Maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko taas on yleensä lähes suora ja ajoasento on hieman pystympi, mikä sopii maasto- ja kaupunkiajoon paremmin.'

Ainakin nuo lainaukset jakavat minun ja tiedän, että monen muunkin mielipiteen asiasta, jonka mukaan ei ole yhtä ainutta sopivaa ohjaustankoratkaisua ja että maantietangon yksi keskeinen ominaisuus on tarjota vähemmän ilmanvastusta tuottava ajoasento.

"Kun haetaan matalaa ajoasentoa maantiepyörään, ei käytetä kippurasarvia, vaan aika-ajotankoa. Sillä saadaan aikaiseksi todella matala paketti, mutta se tapahtuu mukavuuden ja pyörän hallittavuuden kustannuksella."

Aivan, noinhan siinä varmasti tapahtuu. Mutta itse uskon myös sen mitä useat ovat kertoneet, että heillä tuo 'mukavuusraja' (ehkä myös 'hallittavuus haitta') tulee vastaan jo siinä vaiheessa kun siirrytään suorasta tangosta kippurasarvisen alaotteelle.

"Nyt ollaan aika kaukana siitä, mitä alkuperäinen kysyjä kysyi. :D "

Pahoitteluni siitä. Lienee aika päättää tältä erää tähän - omalta osaltani.

Lue lisää

"...Aivan, noinhan siinä varmasti tapahtuu. Mutta itse uskon myös sen mitä useat ovat kertoneet, että heillä tuo 'mukavuusraja' (ehkä myös 'hallittavuus haitta') tulee vastaan jo siinä vaiheessa kun siirrytään suorasta tangosta kippurasarvisen alaotteelle..."

Jos käy noin, on pyörän mitoituksessa jotain pielessä. Kaiken lisäksi pielessä on useasti pyörän pituus, ei niinkään pyörän tai tangon korkeus. Tietysti on mahdollista, että mukavuusraja ylittyy ihan psyykkisistä- ei niinkään fyysisistä syistä, koska ei ymmärretä asiayhteyksiä. Siinä mielessä on todella ikävää, että levitetään täysin virheellisiä mielikuvia.

Vielä kerran: Tangon muodolla ei ole suoranaista yhteyttä ajoasentoon. Ajoasento muodostuu satulan, keskiön ja tangon suhteesta.

Tielle kannattaa valita pääsääntöisesti kippurasarvinen pyörä. Sen edut ovat huomattavasti useammat otevaihtoehdot ja pyörän hallittavuus useilla otevaihtoehdoilla. Jos tarkoitus on ajella leppoisia lenkkejä, työmatkoja ja satunnaisesti jopa retkeillä, ei kannata valita mitään kisakireää kilpapyörää, vaan rauhallisemmilla geometrioilla oleva mielellään teräs- tai kuiturunkoinen pyörä.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Kuten sanoin. Jokainen keskittyköön siiihen mitä osaa ;)

Joo helkutin oikein

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

"Onko tässä nyt joku ristiriita?"

Ei, tässä ei ole ristiriitaa. Väännän rautlangasta. Ensimmäisessä lainaamassasi virkkeessä selitetään, mistä ajoasento modostuu. Toisessa taas kerrotaan, ettei vanhojen tankojen ja kahvojen ergonomialla ole mitään tekemistä. Uudet STI-kahvat ovat oleellisesti ergonomisempia kuin 80-luvulla käytössä olleet.

Muistelet aikaa, kun jarrukahvoista ei voinut pitää kunnolla kiinni. Pahimmillaan pystyit jarruttamaan vain alaotteelta. Nykyään leppoisat ajelut ajetaan lähes melko korkeassa ajoasennossa pitäen kiinni itse STI-kahvasta. Samalla otteella voi sekä jarruttaa että vaihtaa vaihteet. Siis kaikki irrottamatta otetta.

Eikä siinä vielä kaikki! Myös alaotteella pystyy jarruttamaan ja vaihtamaan vahteet irrottamatta otetta tangosta. Pyhutaan ergonomisesti täysin toisenlaisesta tuotteesta kuin 80-luvulla.

Lue lisää

Jos ei tykkää maantiepyörän AJOASENNOSTA alaotteella, niin siinä tuskin ergonomisemmatkaan kahvat auttaa. Ja miksi ostaa käyräsarvista, jos koskaan ei käytä alaotetta?