tyttöystäväni pisti välit poikki kun jouduin onnettomuuteen ja leikkaukseen.jäin tietysti vähän tukalaankin tilanteeseen kun toipumisaika on melko pitkä ja asiaa tulee pohdittua paljon.sairaslomalla kun ei ole juuri tekemistä eikä asia pohtimalla parane.aika parantaa mutta nyt tavallaan on kaksi haavaa.
olo kuin kelju k kojootilla!
badlybleeding
3182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun jotain menettää, tulee aina jotain parempaa tilalle. Tapahtunut näytti sinulle, mikä tuo ihminen oli oikeasti. Hyvä vain, että pääsit hänestä eroon..
Kun toinen ihminen on aito toista ihmistä kohtaan ja sydän paikallaan olipa kyseessä ystävyys suhde tai parisuhde, niin ei koskaan ketään jätetä onnettomuuden takia tai tukalaan tilanteeseen.Tämä tilanteesi näytti vain sinulle tämän ihmisen oikean luonteen mikä hän on,ikävää että jäit yksin,mutta ole kiitollinen pääsit eroon feikki ihmisestä ja hyvä niin.tämä elämä on oppimista ja ihmiset ovat todella hyviä opettajia.
En ole aloittaja, mutta kokemus on valitettavan sama, ja tuore, joten kirjoitan vaikka voimia ei tunnu mihinkään löytyvän. Olen yrittänyt jäsentää syitä miksi mies jätti. Pääsyy tuntuu olevan, ettei minusta ollut antamaan kaikkeani sairauden aikana. Hänelle ei merkinnyt mikään kaunis mitä oli ollut sen enempää, kuin mikään tuleva hyvä, vaan ainoastaan se hetki mikä kulloinkin on ja hän saama puolella. Tämän tulemisen olisi voinut huomata paljon aiemmin, kun jouduin osoittaa kohtuuttomasti rakkauttani tai hän suuttui. Toisinaan suuttuneena puhuikin siitä kuinka hän menettää aina tunteen rakkaudesta ja rakastettuna olemisesta ja piti minun velvollisuutena ylläpitää sitä, ja siten sen katoaminen oli myös minun syytäni. Suuttuminen oli myös hänen keinonsa nähdä tuskani ja tuntea itsensä rakastetuksi. Pelkään, että hän taisi rakastaa vain rakkauden kohteena olemista ja sitä tunnetta. Onneksi sairastuin vaikka nyt koskee kahta kauheammin. Paranemista molemmille haavoillesi. Toivottavasti löydämme vielä jonkun, joka pitää kädestä kiinni vielä kuolin vuoteella.