Kuningatar Kristiinan hallituskaudella annettiin julistus v. 1646, jonka mukaan kaikkien niitten suomalaisten, jotka eivät halunneet opetella sveojen kieltä suur-Ruotsin alueella, kodit poltettiin. Suomalaisten kirjojen lukeminen johti vangitsemiseen aina 1700-luvulle saakka.
"During the reign of Christina, Queen of Sweden, a proclamation of 1646 called for the burning of houses of all those Finns who did not want to learn Swedish in the area of Sweden Proper. Reading books written in Finnish lead in some cases to imprisonments still in the 18th century."
Suomalaisten kodit poltettiin
Historia uusiksi
27
356
Vastaukset
- Historia uusiksi
It is also a commonly known fact, that the gradual evanescence of the Finnic language spoken in the area of the modern-day Norrland, Sweden, and the continued shifting further north of the Finnic language zone took place for the most part due to the restrictions and bans imposed against the use of the Finnic language spoken in the modern-day area of Sweden in the past.
In attempts to have the Finnish population of Sweden Proper "Swedified" and assimilated into the mainstream Swedish society, the use of the Finnish language had become strictly prohibited in Sweden Proper before the mid-17th-century.[2]
By the end of the 18th century, a large part of the descendants of all Finnic people historically inhabiting the territories of the modern-day Sweden had become linguistically and culturally assimilated into the Swedish mainstream society. During the previous two centuries, various laws and regulations had been passed to speed up the "Swedification" process of the Finnic people of Sweden Proper, including total banning of the use of the Finnish language.
Wallin Väinö: Metsäsuomalaiset Ruotsissa ("Forest Finns in Sweden"). Helsinki, Otava, 1898.- Historia uusiksi
http://www.simplesite.com/Tala/30638005
Viranomaiset ja paikalliset ruotsalaiset suhtautuivat 1630-luvun puolivälistä lähtien kielteisesti, jopa vihamielisesti suomalaisiin. Heiltä kiellettiin kaskeaminen useasti - ensi kerran vuonna 1636 -, heidät vaadittiin palautettavaksi Suomeen, asukkaita häädettiin tiloiltaan, heidän torppiaan revittiin tai poltettiin jne. Fryksdalin kihlakunnanoikeus jopa sääti vuonna 1646, että jokaisen suomalaisen, joka ei ruotsia opiskellut, torppa poltetaan (Tarkiainen 1, s. 346). Asunnottomuus puolestaan merkitsi irtolaisuutta ja sitä rangaistiin pakkotyöllä kaivoksissa. Ruotsalaiset eivät suoneet metsäsuomalaisille edes suomea osaavia pappeja ja Kaarle XI määräsi 7.12.1683 karkotettaviksi Helsinglandista kaikki ne suomenkieliset, jotka eivät opetelleet ruotsia ja opettaneet sitä lapsilleen. (Tarkiainen 1, s. 346).
Metsäsuomalaisia toisin sanoen kiellettiin harjoittamasta ammattiaan, jonka harjoittamaan heidät oli Ruotsiin aikanaan houkuteltu. Kaskenpolttokiellon ja suomenkielisten ahdistelun taustalla oli rautateollisuuden kasvanut työvoiman ja puuntarve sekä kilpailu ruotsalaisten kanssa niukoista luonnon resursseista. Monet jäivät kuitenkin sitkeästi paikoilleen laittomasti ja siitä sakkoja tai lahjuksia maksaen (Tarkiainen 1. s. 194- 196).
Vermlannin suomalaisasutus saavutti huippunsa noin 1670. Arviot sen määrästä vaihtelevat5.000 hengestä 12.000:een. Vuonna 1716 laadittiin luettelo Vermlannin asekuntoisista miehistä, joista suomenkielisten osuus oli 6,1 % (Tarkiainen 1 s. 198).
Ruotsalaisten kielteinen suhtautuminen suomalaisiin johti siihen, että suomalaiset olivat enemmistönä Amerikan Delawareen vuonna 1638 perustettuun Uuteen Ruotsiin muuttaneitten joukossa. Uusi Ruotsi siirtyi vuonna 1654 hollantilaisille, mutta tämä ei pysäyttänyt ruotsalaispainostuksesta johtuvaa maastamuuttoa Amerikkaan Norjan kautta (Tarkiainen 1. s. 208-213)
Tylystä kielellisestä kohtelusta ja ruotsalaistamispaineista huolimatta etenkin syrjässä asuvat metsäsuomalaiset säilyttivät suomen kielen taitonsa pitkin 1700-lukua käyttäen sitä keskinäisessä kanssakäymisessä. Ruotsia osattiin yleisesti ruotsalaisia varten. Suomenkieliset sulautuivat ruotsalaisiin vähitellen 1800-luvun kuluessa, joskin vasta kansakoulu antoi lopullisen iskun viimeisten suomenkielisten kuollessa 1930-luvulla. Muistoina suomalaisasutuksesta on Keski-Ruotsiin, etenkin Vermlantiin jäänyt jäljelle vain joukko suomenkieleen perustuvia paikannimiä. - habloi
Historia uusiksi kirjoitti:
http://www.simplesite.com/Tala/30638005
Viranomaiset ja paikalliset ruotsalaiset suhtautuivat 1630-luvun puolivälistä lähtien kielteisesti, jopa vihamielisesti suomalaisiin. Heiltä kiellettiin kaskeaminen useasti - ensi kerran vuonna 1636 -, heidät vaadittiin palautettavaksi Suomeen, asukkaita häädettiin tiloiltaan, heidän torppiaan revittiin tai poltettiin jne. Fryksdalin kihlakunnanoikeus jopa sääti vuonna 1646, että jokaisen suomalaisen, joka ei ruotsia opiskellut, torppa poltetaan (Tarkiainen 1, s. 346). Asunnottomuus puolestaan merkitsi irtolaisuutta ja sitä rangaistiin pakkotyöllä kaivoksissa. Ruotsalaiset eivät suoneet metsäsuomalaisille edes suomea osaavia pappeja ja Kaarle XI määräsi 7.12.1683 karkotettaviksi Helsinglandista kaikki ne suomenkieliset, jotka eivät opetelleet ruotsia ja opettaneet sitä lapsilleen. (Tarkiainen 1, s. 346).
Metsäsuomalaisia toisin sanoen kiellettiin harjoittamasta ammattiaan, jonka harjoittamaan heidät oli Ruotsiin aikanaan houkuteltu. Kaskenpolttokiellon ja suomenkielisten ahdistelun taustalla oli rautateollisuuden kasvanut työvoiman ja puuntarve sekä kilpailu ruotsalaisten kanssa niukoista luonnon resursseista. Monet jäivät kuitenkin sitkeästi paikoilleen laittomasti ja siitä sakkoja tai lahjuksia maksaen (Tarkiainen 1. s. 194- 196).
Vermlannin suomalaisasutus saavutti huippunsa noin 1670. Arviot sen määrästä vaihtelevat5.000 hengestä 12.000:een. Vuonna 1716 laadittiin luettelo Vermlannin asekuntoisista miehistä, joista suomenkielisten osuus oli 6,1 % (Tarkiainen 1 s. 198).
Ruotsalaisten kielteinen suhtautuminen suomalaisiin johti siihen, että suomalaiset olivat enemmistönä Amerikan Delawareen vuonna 1638 perustettuun Uuteen Ruotsiin muuttaneitten joukossa. Uusi Ruotsi siirtyi vuonna 1654 hollantilaisille, mutta tämä ei pysäyttänyt ruotsalaispainostuksesta johtuvaa maastamuuttoa Amerikkaan Norjan kautta (Tarkiainen 1. s. 208-213)
Tylystä kielellisestä kohtelusta ja ruotsalaistamispaineista huolimatta etenkin syrjässä asuvat metsäsuomalaiset säilyttivät suomen kielen taitonsa pitkin 1700-lukua käyttäen sitä keskinäisessä kanssakäymisessä. Ruotsia osattiin yleisesti ruotsalaisia varten. Suomenkieliset sulautuivat ruotsalaisiin vähitellen 1800-luvun kuluessa, joskin vasta kansakoulu antoi lopullisen iskun viimeisten suomenkielisten kuollessa 1930-luvulla. Muistoina suomalaisasutuksesta on Keski-Ruotsiin, etenkin Vermlantiin jäänyt jäljelle vain joukko suomenkieleen perustuvia paikannimiä.Hieno teksti tämä on osoitus siitä, miten nopeasti kielenvaihto tapahtuu. 300-vuotta ja mitään ei jää jäljelle. Tätäkään ei tiedettäisi ilman kirjallisia lähteitä. Tämä todistaa sen, että tämä ei ollut ensimmäinen kielenvaihto. Suomalaisugrilaista kieltä puhuttiin Ruotsin alueella jo ennen germaanien saapumista.
- Historia uusiksi
habloi kirjoitti:
Hieno teksti tämä on osoitus siitä, miten nopeasti kielenvaihto tapahtuu. 300-vuotta ja mitään ei jää jäljelle. Tätäkään ei tiedettäisi ilman kirjallisia lähteitä. Tämä todistaa sen, että tämä ei ollut ensimmäinen kielenvaihto. Suomalaisugrilaista kieltä puhuttiin Ruotsin alueella jo ennen germaanien saapumista.
Lisää samasta:
"Samaa herrakansa-ajattelua osoitti jo metsäsuomalaisten heikko kohtelu. Näin vaikka ainakin herttua Kaarle IX kutsui suomalaisia asuttamaan Värmlannin metsiä. Vainot alkoivat kaskeamiskiellosta vuonna 1638. Seuraavana vuonna kruunu määräsi vangittavaksi kaikki metsissä ilman lupakirjaa asuvat suomalaiset. Vuonna 1641 metsäsuomalaisia vangittiin suurin joukoin ja kuljetettiin Ruotsin Amerikan siirtokuntaan Uuteen Ruotsiin.
Suomalaisten vainoaminen huipentui vuoteen 1646 jolloin annettiin julistus, että jokaiselta metsäsuomalaiselta on poltettava talot ja hän on henkipatto, jonka jokaisella ruotsalaisella on oikeus tappaa.
Suomenkielisten kirjojenkin lukeminen johti joissakin tapauksissa vankeustuomioihin vielä 1700 luvulla. Ainakin vielä 1950-luvulla Norbottenin läänin suomalaiskunnissa suomenkielen (meän kielen) puhumisesta välitunnilla sai jälki-istuntoa. Koko kouluopetus oli ruotsinkielistä vaikka suurin osa luokan oppilaista oli usein suomenkielisiä! (esim Pajalan kunnan asukkaista oli 90 % suomalaisia satakunta vuotta sitten.). Kohtelu on todella outoa sillä kyseessä eivät olleet edes maahanmuuttajat olivathan suomalaiset muuttaneet sinne ennen ruotsalaisia.
Norbottenin läänin asukkaista oli muutaman vuoden takaisessa tilastossa 28% suomen- ja meänkielisiä ja Haaparannan kaupungissa ylipuolet väestöstä oli suomenkielisiä. Eikä Haaparannan lapsetkaan saa käydä suomenkielistä koulua! Tässä pitäisi olla purtavaa tasa-arvoisuutta toitottavalla Ruotsille."
http://maailmanparannusta.blogspot.fi/2013/01/hammentava-tv-sarja-suomi-on.html
- mette.soderman
Tuntuu hiukan oudolta, koska suomenkielinen Raamattu painettiin nimenomaan Tukholmassa vuonna 1642. Käännöstyön tehneille neljälle kirkonmiehelle annettiin palkaksi koko manttaalin talo elinikäiseksi läänitykseksi ja yhdet kirkonkymmenykset. Ensimmäinen painos oli 1200 kappaletta, joista 750 tuli Suomeen ja loput mitä ilmeisimmin jäivät Ruotsiin.
- Historia uusiksi
Tuntuu oudolta, että raamattu painettiin suomeksi vasta sata vuotta sen jälkeen kun uusi testamentti ja suuria osia vanhastakin oli jo käännetty suomeksi v. 1548.
Miksi painaminen sai odottaa sata vuotta?
Siitä syystä, että ruotsinkielinen raamattu oli painettu vasta hiljan (v. 1541) ja pelättiin, että jos raamattu painetaan myös suomeksi, kansa ei unohtaisikaan suomenkieltä.
No, kansa ei unohtanut suomenkieltä ja seurauksena oli, että suomenkielen käyttäminen kiellettiin ankarasti suur-Ruotsissa ennen 1600-luvun puoliväliä.
On selvää, että nykyisessä Ruotsissa määräys oli moninverroin tiukempi kuin nykyisen Suomen alueella. - mette.soderman
Historia uusiksi kirjoitti:
Tuntuu oudolta, että raamattu painettiin suomeksi vasta sata vuotta sen jälkeen kun uusi testamentti ja suuria osia vanhastakin oli jo käännetty suomeksi v. 1548.
Miksi painaminen sai odottaa sata vuotta?
Siitä syystä, että ruotsinkielinen raamattu oli painettu vasta hiljan (v. 1541) ja pelättiin, että jos raamattu painetaan myös suomeksi, kansa ei unohtaisikaan suomenkieltä.
No, kansa ei unohtanut suomenkieltä ja seurauksena oli, että suomenkielen käyttäminen kiellettiin ankarasti suur-Ruotsissa ennen 1600-luvun puoliväliä.
On selvää, että nykyisessä Ruotsissa määräys oli moninverroin tiukempi kuin nykyisen Suomen alueella.Todellinen syy olivat käännösongelmat. Kaale-herttua asetti 602 piispa Sorolaisen johtaman komitan kääntämään koko Raamattua suomeksi. Komitean tärkeä jäsen Marcus Helsingius kuienkin kuoli ja piispa Sorolainen jouui epäsuosioon kannattamalla Juhana-herttuaa.
Seuraavaksi Suomen piispaksi tuli Isaac Rothovius, joka heti jakoi Raamatun kirjoja papeille käännettäviksi. Koko työ oli valmis 1630, mutta painotyö lykkääntyi Saksan sodan ja käännöksen kehnohkon laadun vuoksi. 1638 hallitus asetti suomennoskomitean, jolta vaadittiin paitsi puhdasta suomea, “jota kaikkialla Suomessa pystytään hyvin ymmärtämään”, myös nimenomaan alkukielen mukaista käännöstä, jonka kuitenkin tuli vastata Lutherin tekemän käännöksen tulkintoja.
Jo syksyllä 1640 tukholmalainen kirjanpainaja Henrik Keyser aloitti painatuksen. Kokoraamattu valmistui 1642 ja käännöstyön tehneille neljälle kirkonmiehelle annettiin palkaksi koko manttaalin talo elinikäiseksi läänitykseksi ja yhdet kirkonkymmenykset.
31.7.1642 jokaisessa Suomen kirkossa pidettiin kiitosjumalanpalvelus. Raamatunkäännöksen kunniaksi. Piispa Rothovius velvoitti papistoa hankkimaan raamatun jokaiselle suomenkieliselle seurakunnalle kymmenen riikintaalerin sakon uhalla. - mette.soderman
mette.soderman kirjoitti:
Todellinen syy olivat käännösongelmat. Kaale-herttua asetti 602 piispa Sorolaisen johtaman komitan kääntämään koko Raamattua suomeksi. Komitean tärkeä jäsen Marcus Helsingius kuienkin kuoli ja piispa Sorolainen jouui epäsuosioon kannattamalla Juhana-herttuaa.
Seuraavaksi Suomen piispaksi tuli Isaac Rothovius, joka heti jakoi Raamatun kirjoja papeille käännettäviksi. Koko työ oli valmis 1630, mutta painotyö lykkääntyi Saksan sodan ja käännöksen kehnohkon laadun vuoksi. 1638 hallitus asetti suomennoskomitean, jolta vaadittiin paitsi puhdasta suomea, “jota kaikkialla Suomessa pystytään hyvin ymmärtämään”, myös nimenomaan alkukielen mukaista käännöstä, jonka kuitenkin tuli vastata Lutherin tekemän käännöksen tulkintoja.
Jo syksyllä 1640 tukholmalainen kirjanpainaja Henrik Keyser aloitti painatuksen. Kokoraamattu valmistui 1642 ja käännöstyön tehneille neljälle kirkonmiehelle annettiin palkaksi koko manttaalin talo elinikäiseksi läänitykseksi ja yhdet kirkonkymmenykset.
31.7.1642 jokaisessa Suomen kirkossa pidettiin kiitosjumalanpalvelus. Raamatunkäännöksen kunniaksi. Piispa Rothovius velvoitti papistoa hankkimaan raamatun jokaiselle suomenkieliselle seurakunnalle kymmenen riikintaalerin sakon uhalla.Painovihe. Sorolainen asetti komitean vuonna 1602, ei 602.
- Historia uusiksi
mette.soderman kirjoitti:
Todellinen syy olivat käännösongelmat. Kaale-herttua asetti 602 piispa Sorolaisen johtaman komitan kääntämään koko Raamattua suomeksi. Komitean tärkeä jäsen Marcus Helsingius kuienkin kuoli ja piispa Sorolainen jouui epäsuosioon kannattamalla Juhana-herttuaa.
Seuraavaksi Suomen piispaksi tuli Isaac Rothovius, joka heti jakoi Raamatun kirjoja papeille käännettäviksi. Koko työ oli valmis 1630, mutta painotyö lykkääntyi Saksan sodan ja käännöksen kehnohkon laadun vuoksi. 1638 hallitus asetti suomennoskomitean, jolta vaadittiin paitsi puhdasta suomea, “jota kaikkialla Suomessa pystytään hyvin ymmärtämään”, myös nimenomaan alkukielen mukaista käännöstä, jonka kuitenkin tuli vastata Lutherin tekemän käännöksen tulkintoja.
Jo syksyllä 1640 tukholmalainen kirjanpainaja Henrik Keyser aloitti painatuksen. Kokoraamattu valmistui 1642 ja käännöstyön tehneille neljälle kirkonmiehelle annettiin palkaksi koko manttaalin talo elinikäiseksi läänitykseksi ja yhdet kirkonkymmenykset.
31.7.1642 jokaisessa Suomen kirkossa pidettiin kiitosjumalanpalvelus. Raamatunkäännöksen kunniaksi. Piispa Rothovius velvoitti papistoa hankkimaan raamatun jokaiselle suomenkieliselle seurakunnalle kymmenen riikintaalerin sakon uhalla."syy olivat käännösongelmat."
Höpö höpö. Et usko sepitelmään itsekään.
Agricolahan halusi kääntää koko Raamatun jo 1540-luvulla, mutta Turun piispaltakaan ei saatu rahoitusta.
Ruotsin kuninkaalta ei tukea tullut edes Uuden testamentin painamiseen.
Todellisuudessa raamatun painamisen viivästyminen johtui tästä:
"Fryksdalin kihlakunnanoikeus jopa sääti vuonna 1646, että jokaisen suomalaisen, joka ei ruotsia opiskellut, torppa poltetaan. Asunnottomuus puolestaan merkitsi irtolaisuutta ja sitä rangaistiin pakkotyöllä kaivoksissa. Ruotsalaiset eivät suoneet metsäsuomalaisille edes suomea osaavia pappeja ja Kaarle XI määräsi 7.12.1683 karkotettaviksi Helsinglandista kaikki ne suomenkieliset, jotka eivät opetelleet ruotsia ja opettaneet sitä lapsilleen."
Eli 100 vuotta sen jälkeen kun ruotsalaiset olivat saaneet koko Raamatun, suomalaiset vasta saivat sen.
Vaikuttimena oli ns. "kulttuurinen komponentti" eli varhainen rodunjalostus.
Suomenkielestä ja suomalaisista haluttiin yksinkertaisesti eroon.
"Ruotsalaiset eivät suoneet metsäsuomalaisille edes suomea osaavia pappeja." - mette.soderman
Historia uusiksi kirjoitti:
"syy olivat käännösongelmat."
Höpö höpö. Et usko sepitelmään itsekään.
Agricolahan halusi kääntää koko Raamatun jo 1540-luvulla, mutta Turun piispaltakaan ei saatu rahoitusta.
Ruotsin kuninkaalta ei tukea tullut edes Uuden testamentin painamiseen.
Todellisuudessa raamatun painamisen viivästyminen johtui tästä:
"Fryksdalin kihlakunnanoikeus jopa sääti vuonna 1646, että jokaisen suomalaisen, joka ei ruotsia opiskellut, torppa poltetaan. Asunnottomuus puolestaan merkitsi irtolaisuutta ja sitä rangaistiin pakkotyöllä kaivoksissa. Ruotsalaiset eivät suoneet metsäsuomalaisille edes suomea osaavia pappeja ja Kaarle XI määräsi 7.12.1683 karkotettaviksi Helsinglandista kaikki ne suomenkieliset, jotka eivät opetelleet ruotsia ja opettaneet sitä lapsilleen."
Eli 100 vuotta sen jälkeen kun ruotsalaiset olivat saaneet koko Raamatun, suomalaiset vasta saivat sen.
Vaikuttimena oli ns. "kulttuurinen komponentti" eli varhainen rodunjalostus.
Suomenkielestä ja suomalaisista haluttiin yksinkertaisesti eroon.
"Ruotsalaiset eivät suoneet metsäsuomalaisille edes suomea osaavia pappeja."Rahoitusongelmat olivat todellisia, samaan aikaan käytiin 30-vuotista sotaa. Suomea koetteli myös veljessota Kaarleherttuan, Juhana-herttuan ja Eerikin kesken; kaikki vuorotellen nousivat kuninkaiksi. Piispa Sorolainen muun muassa kannatti väärää kuningasta ja hänen johdollaan aloiettu Raamatun suomentaminen jäi siitä syystä kesken. Toisella yrityksellä saatiin viimein aikaan kelvollinen käännös, vaikka vaatimukset olivat kovat (ja suomi vasta juuri ja juuri kirjakieli). Käännöksen tuli noudattaa tarkasti heprean- ja kreikankielisiä alkutekstejä ja Lutherin saksannosta, olla kieleltään ja tyyliltään yhtenäinen ja käyttää puhdasta suomea, jota ymmärrettäisiin kaikkialla maassa. Käännöskomitean kaikki jäsenet olivat kotoisin Turun seudulta, joten Agricolan kielen läntiset ja lounaiset piirteet säilyivät, jopa vahvistuivat.
Kaiken tämän jälkeen saatiin aikaan niin komea suomenkielinen Raamattu, että se oli käytössä 300 vuotta.
1540 Kustaa Vaasalla tai Turun piispalla ei ollut suuria rahoja tai haluja keskittyä suomenkieliseen Raamattuun. Kustaa Vaasa oli muuttamassa Ruotsin valtiota katolisesta luterilaiseksi, koko maassa kapinoitiin ja lisäksi syttyi sota Venäjää vastaan.
1560 Kustaa Vaasa kuoli; hänen poikansa sotivat keskenään ja sitten alkoi suuri sotakausi - ensin sodittiin Baltiassa ja sitten Venäjää vastaan (25vuotinen pitkä viha).
Suomalaiset kapinoivat (nuijasota) ja seuraavana olikin 30vuotinen sota.
Minusta on ihme, että kaiken tämän keskellä jatkettiin kulttuuriprojekteja, kuten raamatunkäännöksiä. Suomen väkiluku oli siihen aikaan noin 300 000, ja sotaväenotot veivät jatkuvasti aikuisia miehiä verotuksen ulottumattomiin. Niinpä vain saatiin se Raamattu. - Historia uusiksi
mette.soderman kirjoitti:
Rahoitusongelmat olivat todellisia, samaan aikaan käytiin 30-vuotista sotaa. Suomea koetteli myös veljessota Kaarleherttuan, Juhana-herttuan ja Eerikin kesken; kaikki vuorotellen nousivat kuninkaiksi. Piispa Sorolainen muun muassa kannatti väärää kuningasta ja hänen johdollaan aloiettu Raamatun suomentaminen jäi siitä syystä kesken. Toisella yrityksellä saatiin viimein aikaan kelvollinen käännös, vaikka vaatimukset olivat kovat (ja suomi vasta juuri ja juuri kirjakieli). Käännöksen tuli noudattaa tarkasti heprean- ja kreikankielisiä alkutekstejä ja Lutherin saksannosta, olla kieleltään ja tyyliltään yhtenäinen ja käyttää puhdasta suomea, jota ymmärrettäisiin kaikkialla maassa. Käännöskomitean kaikki jäsenet olivat kotoisin Turun seudulta, joten Agricolan kielen läntiset ja lounaiset piirteet säilyivät, jopa vahvistuivat.
Kaiken tämän jälkeen saatiin aikaan niin komea suomenkielinen Raamattu, että se oli käytössä 300 vuotta.
1540 Kustaa Vaasalla tai Turun piispalla ei ollut suuria rahoja tai haluja keskittyä suomenkieliseen Raamattuun. Kustaa Vaasa oli muuttamassa Ruotsin valtiota katolisesta luterilaiseksi, koko maassa kapinoitiin ja lisäksi syttyi sota Venäjää vastaan.
1560 Kustaa Vaasa kuoli; hänen poikansa sotivat keskenään ja sitten alkoi suuri sotakausi - ensin sodittiin Baltiassa ja sitten Venäjää vastaan (25vuotinen pitkä viha).
Suomalaiset kapinoivat (nuijasota) ja seuraavana olikin 30vuotinen sota.
Minusta on ihme, että kaiken tämän keskellä jatkettiin kulttuuriprojekteja, kuten raamatunkäännöksiä. Suomen väkiluku oli siihen aikaan noin 300 000, ja sotaväenotot veivät jatkuvasti aikuisia miehiä verotuksen ulottumattomiin. Niinpä vain saatiin se Raamattu."Rahoitusongelmat olivat todellisia"
Vanha sanonta, että rahaa löytyy kun on halua, pätee tässäkin.
Kummallista logiikkaa, että uskonto itsessään katsottiin riittäväksi syyksi "ristiretkille", mutta uskonnon sanoman levittäminen ei ollutkaan enää yhtä tärkeää...
"vaatimukset olivat kovat (ja suomi vasta juuri ja juuri kirjakieli)"
Johan suomenkieltä oli raavittu tuohelle ja karttoihin ainakin 1200-luvulta alkaen.
Ja olihan Acrigola jo 1500-luvulla painattanut omaa omituista suomenkieltään, joten emme mitenkään voi sanoa "juuri ja juuri".
"1540 Kustaa Vaasalla tai Turun piispalla ei ollut suuria rahoja tai haluja keskittyä suomenkieliseen Raamattuun."
Molemmathan olivat ruotsinkieleisiä.
Suomenkieli ei ollut huudossa suur-Ruotsissa. Päinvastoin se oli uhka ruotsalaistamispyrkimyksille.
"ihme, että kaiken tämän keskellä jatkettiin kulttuuriprojekteja, kuten raamatunkäännöksiä."
Se ei suinkaan ollut valtaapitävien ruotsalaisten ansiota.
Suomen kirjakieli olisi voitu "kehittää" jo paljon aiemmin kuin 1500-luvulla, jos halua siihen olisi ollut valtaapitävien taholta.
Kieli tietenkin oli ollut olemassa jo paljon aiemmin ja syy sille miksei kieltä "kehitetty" ja painettu oli, että sitä puhuttiin liian suurella alueella nykyisen Suomen ja nykyisen Ruotsin alueilla.
Ensin piti vakiinnuttaa valtaapitävän vähemmistön kieli ja asema, ennenkuin voitiin antaa alaisille mahdollisuus oppiin ja omaan kieleen.
Suomen kirjakielen painamisen viivästyminen johtui tietenkin pelkästään valtapolitiikasta. - mette.soderman
Historia uusiksi kirjoitti:
"Rahoitusongelmat olivat todellisia"
Vanha sanonta, että rahaa löytyy kun on halua, pätee tässäkin.
Kummallista logiikkaa, että uskonto itsessään katsottiin riittäväksi syyksi "ristiretkille", mutta uskonnon sanoman levittäminen ei ollutkaan enää yhtä tärkeää...
"vaatimukset olivat kovat (ja suomi vasta juuri ja juuri kirjakieli)"
Johan suomenkieltä oli raavittu tuohelle ja karttoihin ainakin 1200-luvulta alkaen.
Ja olihan Acrigola jo 1500-luvulla painattanut omaa omituista suomenkieltään, joten emme mitenkään voi sanoa "juuri ja juuri".
"1540 Kustaa Vaasalla tai Turun piispalla ei ollut suuria rahoja tai haluja keskittyä suomenkieliseen Raamattuun."
Molemmathan olivat ruotsinkieleisiä.
Suomenkieli ei ollut huudossa suur-Ruotsissa. Päinvastoin se oli uhka ruotsalaistamispyrkimyksille.
"ihme, että kaiken tämän keskellä jatkettiin kulttuuriprojekteja, kuten raamatunkäännöksiä."
Se ei suinkaan ollut valtaapitävien ruotsalaisten ansiota.
Suomen kirjakieli olisi voitu "kehittää" jo paljon aiemmin kuin 1500-luvulla, jos halua siihen olisi ollut valtaapitävien taholta.
Kieli tietenkin oli ollut olemassa jo paljon aiemmin ja syy sille miksei kieltä "kehitetty" ja painettu oli, että sitä puhuttiin liian suurella alueella nykyisen Suomen ja nykyisen Ruotsin alueilla.
Ensin piti vakiinnuttaa valtaapitävän vähemmistön kieli ja asema, ennenkuin voitiin antaa alaisille mahdollisuus oppiin ja omaan kieleen.
Suomen kirjakielen painamisen viivästyminen johtui tietenkin pelkästään valtapolitiikasta.Kirjakielen kehittäminen ei ole helppo juttu. Se on eri asia kuin kielen käyttö sinänsä. Koko Euroopassa juuri Raamattu oli vaativa koitos, koska sivistyskielenä oli ollut latina (myös Suomessa).
Martti Luther ponnisteli saksankielisen Raamatun kääntämisen kanssa - hän sanoi "kulkeneensa kaduilla ja toreilla katsomassa aikuisten ja lasten, piikojen ja ratsumiesten suuhun nähdäkseen, miten he puhuivat." Häneltä meni työhön 12 vuotta, vaikka hänelläkin oli avustajia.
Kuningas Jaakon Raamattua käänsi kokonaista kuusi komiteaa, yhteensä 52 kääntäjää. - Historia uusiksi
mette.soderman kirjoitti:
Kirjakielen kehittäminen ei ole helppo juttu. Se on eri asia kuin kielen käyttö sinänsä. Koko Euroopassa juuri Raamattu oli vaativa koitos, koska sivistyskielenä oli ollut latina (myös Suomessa).
Martti Luther ponnisteli saksankielisen Raamatun kääntämisen kanssa - hän sanoi "kulkeneensa kaduilla ja toreilla katsomassa aikuisten ja lasten, piikojen ja ratsumiesten suuhun nähdäkseen, miten he puhuivat." Häneltä meni työhön 12 vuotta, vaikka hänelläkin oli avustajia.
Kuningas Jaakon Raamattua käänsi kokonaista kuusi komiteaa, yhteensä 52 kääntäjää."Kirjakielen kehittäminen ei ole helppo juttu."
Kyse on kirjakielen kehittämisen viivyttämisestä. ei siitä että tehtävä olisi ollut ylivoimainen.
Agricolahan (se / ne joita Agricolaksi kutsuttiin) selvityi Uuden testamentinkin kääntämisestä 1500-luvulla niin, että siitä tunnistaa jo suomenkielen olleen olemassa eli kieli oli äänteiden tasolla jo varsin kehittynyt.
Agricolan ongelma oli, ettei hän ollut suomensuomalainen. Jos tehtävä olisi annettu suomensuomalaiselle, kenties jälki olisi ollut hämmästyttävän paljon nykyistä vastaava.
Ei siis ole syytä epäillä, etteikö suomalaista kieltä olisi voitu painaa jo huomattavasti paljon aiemmin.
"Se on eri asia kuin kielen käyttö sinänsä."
Suomenkieli on latinan tavoin helppoa kieltä koska sitä kirjoitetaan kuten äännetään. Suomen kirjakielen kehittäminen on käytännössä tarkoittanut sitä, että valitaan oikeat kirjaimet vastaamaan äänteitä ja se on siinä.
Jos verrataan esim. riimujen kieltä nykyiseen ruotsinkieleen - olettaen että kieli todella on ruotsia eli että kieltä tulkitaan oikein - ero on valtava. Kieltä ei muutamia sanoja lukuunottamatta tunnista ruotsinkieleksi.
Mikael Agricolan käyttämästä suomenkielestä taas on helppoa nähdä, että suomenkieli oli jo kehittynyt ja että se on vain litteroitu väärin Agricolan toimesta.
Sanat ja niitten taivutukset eli oleellinen kielioppi ovat olleet jo olemassa.
Historia on dokumentoinut, että suomenkieli koettiin uhkaksi sekä nykyisen Ruotsin että nykyisen Suomen alueella ja ettei halua kielen kehittämiseen siksi ollut.
Todennäköistä on, että suomea on kirjoitettu laajemmaltikin jo ennen Agricolaa tuoheen ja puulle. - Historia uusiksi
Historia uusiksi kirjoitti:
"Kirjakielen kehittäminen ei ole helppo juttu."
Kyse on kirjakielen kehittämisen viivyttämisestä. ei siitä että tehtävä olisi ollut ylivoimainen.
Agricolahan (se / ne joita Agricolaksi kutsuttiin) selvityi Uuden testamentinkin kääntämisestä 1500-luvulla niin, että siitä tunnistaa jo suomenkielen olleen olemassa eli kieli oli äänteiden tasolla jo varsin kehittynyt.
Agricolan ongelma oli, ettei hän ollut suomensuomalainen. Jos tehtävä olisi annettu suomensuomalaiselle, kenties jälki olisi ollut hämmästyttävän paljon nykyistä vastaava.
Ei siis ole syytä epäillä, etteikö suomalaista kieltä olisi voitu painaa jo huomattavasti paljon aiemmin.
"Se on eri asia kuin kielen käyttö sinänsä."
Suomenkieli on latinan tavoin helppoa kieltä koska sitä kirjoitetaan kuten äännetään. Suomen kirjakielen kehittäminen on käytännössä tarkoittanut sitä, että valitaan oikeat kirjaimet vastaamaan äänteitä ja se on siinä.
Jos verrataan esim. riimujen kieltä nykyiseen ruotsinkieleen - olettaen että kieli todella on ruotsia eli että kieltä tulkitaan oikein - ero on valtava. Kieltä ei muutamia sanoja lukuunottamatta tunnista ruotsinkieleksi.
Mikael Agricolan käyttämästä suomenkielestä taas on helppoa nähdä, että suomenkieli oli jo kehittynyt ja että se on vain litteroitu väärin Agricolan toimesta.
Sanat ja niitten taivutukset eli oleellinen kielioppi ovat olleet jo olemassa.
Historia on dokumentoinut, että suomenkieli koettiin uhkaksi sekä nykyisen Ruotsin että nykyisen Suomen alueella ja ettei halua kielen kehittämiseen siksi ollut.
Todennäköistä on, että suomea on kirjoitettu laajemmaltikin jo ennen Agricolaa tuoheen ja puulle.Verratkaapa huviksenne Agricolan ja suomalaissuomalaisen litterointia "Isä meidän" rukouksesta:
Sebastian Münsterin Cosmographey'n ensimmäisessä saksalaisessa painoksessa, joka ilmestyi Baselissa 1544:
"Isä meidhen ioko oledh taiuahissa, pühettü olkohon siŭn nimesi, tulkohon siŭn waltakuntasi, olkohon siŭn tahtosi kŭwin taiuahissa nyn manpällä, meidhen iokapaiwen leipä anna meilen tänäpaiwäue, ia anna anteixe meiden syndiä kŭwin möe annamma meden vastahan rickoillen, ia älä sata meitä kiusaŭxen, mutta päästä meitä pahasta, Amen."
Agricolan Aapiskirjassa, joka painettiin Tukholmassa ainoastaan yhtä tai kahta vuotta aikaisemmin.
"Ise meinen, ioca olet taiuasa. Pyhetty olkon sinun nimmes. Lehestulkon sinun waldakunnas. Olcon sinun tactos nijn maasa quin on taiuassa. Anna miele tenepeiuen, meiden iocapeiuenen leipen. Ja anna meiden syndinne andexi, ninquin me meiden welgolisten anname. Ja ele iodhatta meite kiusauxen. Mutta päste meite pahasta. Sille ette sinun on waldakunda, ia woima, ia cunnia ijancaikisesta ijancaikisehen. Amen."
Noita kun vertailee, on helppoa todeta, että Mikael Agricola oli täysin väärä henkilö "kehittämään" ja painamaan jo aiemmin kehittynyttä suomenkieltä.
http://www.gutenberg.org/files/42453/42453-h/42453-h.htm - Magilni
Historia uusiksi kirjoitti:
"Kirjakielen kehittäminen ei ole helppo juttu."
Kyse on kirjakielen kehittämisen viivyttämisestä. ei siitä että tehtävä olisi ollut ylivoimainen.
Agricolahan (se / ne joita Agricolaksi kutsuttiin) selvityi Uuden testamentinkin kääntämisestä 1500-luvulla niin, että siitä tunnistaa jo suomenkielen olleen olemassa eli kieli oli äänteiden tasolla jo varsin kehittynyt.
Agricolan ongelma oli, ettei hän ollut suomensuomalainen. Jos tehtävä olisi annettu suomensuomalaiselle, kenties jälki olisi ollut hämmästyttävän paljon nykyistä vastaava.
Ei siis ole syytä epäillä, etteikö suomalaista kieltä olisi voitu painaa jo huomattavasti paljon aiemmin.
"Se on eri asia kuin kielen käyttö sinänsä."
Suomenkieli on latinan tavoin helppoa kieltä koska sitä kirjoitetaan kuten äännetään. Suomen kirjakielen kehittäminen on käytännössä tarkoittanut sitä, että valitaan oikeat kirjaimet vastaamaan äänteitä ja se on siinä.
Jos verrataan esim. riimujen kieltä nykyiseen ruotsinkieleen - olettaen että kieli todella on ruotsia eli että kieltä tulkitaan oikein - ero on valtava. Kieltä ei muutamia sanoja lukuunottamatta tunnista ruotsinkieleksi.
Mikael Agricolan käyttämästä suomenkielestä taas on helppoa nähdä, että suomenkieli oli jo kehittynyt ja että se on vain litteroitu väärin Agricolan toimesta.
Sanat ja niitten taivutukset eli oleellinen kielioppi ovat olleet jo olemassa.
Historia on dokumentoinut, että suomenkieli koettiin uhkaksi sekä nykyisen Ruotsin että nykyisen Suomen alueella ja ettei halua kielen kehittämiseen siksi ollut.
Todennäköistä on, että suomea on kirjoitettu laajemmaltikin jo ennen Agricolaa tuoheen ja puulle.Riimukirjoitusten ja ruotsinkielinen yhteyteen: luulen että seuraavien vuosikymmenten aikana tullaan siihen johtopäätelmään, että varhainen riimukirjoitus on perua akselilta skyytti/turkki/hunni/unkari. Todistan sen itse kunhan ehdin. Nyt ehdin vain todeta, että esim "alu" merkintä varhaisissa riimukirjoituksissa hautakivissä ei ole "olut" tahi joku "magic formula" vaan lähinnä samaa kuin "alla, alla lepää" tai jopa R.I.P. Riimukirjoitukset tallentavat kyllä germaanikielten leviämisen ja kielenvaihdon ajalla 200-1000 AD. Niin, brakteaateissa sama "alu" hoisi samaa tehtävää kannettavana versiona, kun se laitettiin matkaevääksi Tenilua/Tuonelaa varten vainajan silmien päälle. Sillä lienee ostettu lautturilta viimeinen matka.
- mette.soderman
Historia uusiksi kirjoitti:
"syy olivat käännösongelmat."
Höpö höpö. Et usko sepitelmään itsekään.
Agricolahan halusi kääntää koko Raamatun jo 1540-luvulla, mutta Turun piispaltakaan ei saatu rahoitusta.
Ruotsin kuninkaalta ei tukea tullut edes Uuden testamentin painamiseen.
Todellisuudessa raamatun painamisen viivästyminen johtui tästä:
"Fryksdalin kihlakunnanoikeus jopa sääti vuonna 1646, että jokaisen suomalaisen, joka ei ruotsia opiskellut, torppa poltetaan. Asunnottomuus puolestaan merkitsi irtolaisuutta ja sitä rangaistiin pakkotyöllä kaivoksissa. Ruotsalaiset eivät suoneet metsäsuomalaisille edes suomea osaavia pappeja ja Kaarle XI määräsi 7.12.1683 karkotettaviksi Helsinglandista kaikki ne suomenkieliset, jotka eivät opetelleet ruotsia ja opettaneet sitä lapsilleen."
Eli 100 vuotta sen jälkeen kun ruotsalaiset olivat saaneet koko Raamatun, suomalaiset vasta saivat sen.
Vaikuttimena oli ns. "kulttuurinen komponentti" eli varhainen rodunjalostus.
Suomenkielestä ja suomalaisista haluttiin yksinkertaisesti eroon.
"Ruotsalaiset eivät suoneet metsäsuomalaisille edes suomea osaavia pappeja."Fryksdal on Värmlantia. Oloja ei pidä yleistää ksokemaan kaikkia suomalaisia. Tässä keskustelussa tuotu mielipide kaskeamisesta ja sen vaikutuksesta ruotsalaisiin voi pitää varsin oikeaan osuvana.
- mette.soderman
Historia uusiksi kirjoitti:
"Kirjakielen kehittäminen ei ole helppo juttu."
Kyse on kirjakielen kehittämisen viivyttämisestä. ei siitä että tehtävä olisi ollut ylivoimainen.
Agricolahan (se / ne joita Agricolaksi kutsuttiin) selvityi Uuden testamentinkin kääntämisestä 1500-luvulla niin, että siitä tunnistaa jo suomenkielen olleen olemassa eli kieli oli äänteiden tasolla jo varsin kehittynyt.
Agricolan ongelma oli, ettei hän ollut suomensuomalainen. Jos tehtävä olisi annettu suomensuomalaiselle, kenties jälki olisi ollut hämmästyttävän paljon nykyistä vastaava.
Ei siis ole syytä epäillä, etteikö suomalaista kieltä olisi voitu painaa jo huomattavasti paljon aiemmin.
"Se on eri asia kuin kielen käyttö sinänsä."
Suomenkieli on latinan tavoin helppoa kieltä koska sitä kirjoitetaan kuten äännetään. Suomen kirjakielen kehittäminen on käytännössä tarkoittanut sitä, että valitaan oikeat kirjaimet vastaamaan äänteitä ja se on siinä.
Jos verrataan esim. riimujen kieltä nykyiseen ruotsinkieleen - olettaen että kieli todella on ruotsia eli että kieltä tulkitaan oikein - ero on valtava. Kieltä ei muutamia sanoja lukuunottamatta tunnista ruotsinkieleksi.
Mikael Agricolan käyttämästä suomenkielestä taas on helppoa nähdä, että suomenkieli oli jo kehittynyt ja että se on vain litteroitu väärin Agricolan toimesta.
Sanat ja niitten taivutukset eli oleellinen kielioppi ovat olleet jo olemassa.
Historia on dokumentoinut, että suomenkieli koettiin uhkaksi sekä nykyisen Ruotsin että nykyisen Suomen alueella ja ettei halua kielen kehittämiseen siksi ollut.
Todennäköistä on, että suomea on kirjoitettu laajemmaltikin jo ennen Agricolaa tuoheen ja puulle.Kirjakielen luomisessa ei ole kyse litteroinnista vaan sanastosta. Agricola ei suinkaan litteroinut väärin, vaan rakensi kirjoitettua suomenkieltä. Hänen kotikielestään on useita mielipiteitä, mutta useimpien asiantuntijoiden mukaan hän oli suoemnkielinen tai jo lapsuudessaan sekä suomea että ruotsia osaava lapsi.
Taisit mainita, että Turun piispa ei rahoittanut Agricolan käännöstyötä. Agricola OLI Turun piispa. Turun tuomiokapituli oli se, jolta rahat loppuivat. - kysymys olisi
mette.soderman kirjoitti:
Fryksdal on Värmlantia. Oloja ei pidä yleistää ksokemaan kaikkia suomalaisia. Tässä keskustelussa tuotu mielipide kaskeamisesta ja sen vaikutuksesta ruotsalaisiin voi pitää varsin oikeaan osuvana.
Oliko Agricola kuitenkin jompikumpi, suomalainen tai ruotsalainen? Kun eikös tuo nimi, Agricola, ole jotain latinaa tms. ?
- mette.soderman
kysymys olisi kirjoitti:
Oliko Agricola kuitenkin jompikumpi, suomalainen tai ruotsalainen? Kun eikös tuo nimi, Agricola, ole jotain latinaa tms. ?
Agricola on latinaa ja tarkoittaa maanviljelijää. mm. Saksaan opiskelemaan menneet ottivat usein latinankielisen sukunimen kuten Agricolakin; esimerkiksi Lizelius oli ensin Lousoja. Neovius oli ehkä alkuun Uusikylä, vaikka varmuutta ei ole; kun nimiä aettiin suomentaa, Neoviuksista tuli Nevanlinnoja. Talonpojan poika Kukkonen otti papiksi ruvetessaan nimekseen Renqvist eli puhdas oksa, josta tuli aikanaan Reenpää.
- Historia uusiksi
mette.soderman kirjoitti:
Kirjakielen luomisessa ei ole kyse litteroinnista vaan sanastosta. Agricola ei suinkaan litteroinut väärin, vaan rakensi kirjoitettua suomenkieltä. Hänen kotikielestään on useita mielipiteitä, mutta useimpien asiantuntijoiden mukaan hän oli suoemnkielinen tai jo lapsuudessaan sekä suomea että ruotsia osaava lapsi.
Taisit mainita, että Turun piispa ei rahoittanut Agricolan käännöstyötä. Agricola OLI Turun piispa. Turun tuomiokapituli oli se, jolta rahat loppuivat.Kirjakielen luomisessa on kyse tässä tapauksessa pelkästään äänteiden litteroinnista, ei mistään sen ihmeemmästä.
Näin koska suomenkieltä puhutaan kuten kirjoitetaan.
Sanasto oli jo olemassa, kuten voimme varhaisemmista kirjoituksista todentaa.
Agricola nimitettiin Turun piispaksi vasta 1554. Nyt on kyse 1540-luvusta.
- -n.b.-
Tuossa metsäsuomalaisten vainoamisessa oli kulttuurinen komponentti. Ruotsissa nähtiin peltoviljely ainoana oikeana kristillisenä tapana - sensijaan savolaisilla oli tietysti tapana harrastaa kaskiviljelyä, metsäiseen kumpuilevaan maaston se sopi hyvin.
Ruotsalaiset kokivat sen jumalattomana. Siksi noita metsäsuomalaisia karkoitettiin Pohjois-Amerikkaan.
Siellä ruotsalaiset asettuivat Fort Kristinaan. Suomalaiset sen sijaan perustivat tiloja linnoituksen ulkopuolelle ja huomasivat että kappas, kaskiviljely sopii tänne hyvin, onhan se paikallisten intiaanienkin tapa viljelllä. Jostain syystä heitä ei nyt rangaistu kaskiviljelystä, luultavasti tämä tieto vaan lisäsi muiden intoa lähteä Amerikkoihin.
Lisäksi suomalaiset toivat alueelle hirsimökkien rakentamisen salvostekniikalla. Ilmeisesti opettivat tekniikan intiaaneille, joilla oli perinteenä rakentaa hirsitaloja (long houses). Siirtokunnan alkuajoista jonkun aikaa eteenpäin hyvän mökin rakentajat piti sitten tilata noista porukoista.- Historia uusiksi
"kulttuurinen komponentti."
Onhan tässäkin kulttuurinen komponentti:
"Fryksdalin kihlakunnanoikeus jopa sääti vuonna 1646, että jokaisen suomalaisen, joka ei ruotsia opiskellut, torppa poltetaan."
Ja tässä:
"Ruotsin valtion rotuhygienian laitoksen mukaan suomalaisten geeniperimä oli niin heikkoa, että ruotsalaisten tulee välttää avioitumista suomalaisten kanssa."
Ja tässä:
"Norbottenin läänin asukkaista oli muutaman vuoden takaisessa tilastossa 28% suomen- ja meänkielisiä ja Haaparannan kaupungissa ylipuolet väestöstä oli suomenkielisiä. Eikä Haaparannan lapsetkaan saa käydä suomenkielistä koulua."
Tekeekö kulttuurillinen komponentti noista ymmärrettäviä?
Okei, no nyt meillä suomalaisilla suorastaan sormet syyhyää ajaa kaikki suomenruotsalaiset Pohjanlahden taakse maanpakoon vedoten "kulttuurilliseen komponenttiin":
Kaksi kieltä nimittäin häiritsee keskittymistämme olennaiseen.
Mitäs sanot?
Kulttuurillinen komponentti kertoo aivan yksiselitteisesti, ettei tässä maassa tarvita enää ruåtsinkieltä.
"Ruotsalaiset kokivat sen jumalattomana."
Jos näin oli, miksi ihmeessä =>
"Ruotsalaiset eivät suoneet metsäsuomalaisille edes suomea osaavia pappeja ja Kaarle XI määräsi 7.12.1683 karkotettaviksi Helsinglandista kaikki ne suomenkieliset, jotka eivät opetelleet ruotsia ja opettaneet sitä lapsilleen."
"Siksi noita metsäsuomalaisia karkoitettiin Pohjois-Amerikkaan."
Seli seli. Kyseessä oli puhtaasti rasismi.
"Kaskenpolttokiellon ja suomenkielisten ahdistelun taustalla oli rautateollisuuden kasvanut työvoiman ja puuntarve sekä kilpailu ruotsalaisten kanssa niukoista luonnon resursseista."
"Jostain syystä heitä ei nyt rangaistu kaskiviljelystä"
Etkö sä itse huomaa kuinka tekemällä tehtyä on selittelysi?
Mahtaa olla orjuuttavaa syntä suomenruotsalaiseksi?
- fennoismi
Näin postuumisti voisimme tasapainottaa asiantilaa kieltämällä täällä Suomessa ruåtsinkielen käyttö jopa kuolemanrangaistuksen uhalla.
Näin tuotakoon viralliselta taholta julki: Kaikki ruåtsinkieliset Suomen kansalaiset osoittakoon julkisesti luopuvansa mongertamasta sitä hinttien & muiden äpärien kieltä. Jos tällainen hurriksi tiedetty otus tavataan mongertamasta ruåtsia voidaan SE piestä tahi muuten teilata paikanpäällä. Jos eloon jää, niin vietäköön jonkun virallisen laitoksen edustalle häpeäpaaluun kunnon Suomen kansalaisten syljeksittäväksi.- Historia uusiksi
Juuri näin!
- pakkoruotsi alas
AAAA.
- vaikku korvassa
Suomea on kirjoitettuna jo 1200 luvulla todistetusti Novgorodista löydetyissä tuohissa esim. tällainen arkinen lause, "veli käski käymään Haapalan kylässä". Tämä lienee hieman aikaisemmin kuin Agricola kehitteli suomen kieltä...
Huom Novgorod on sitten häilyvä käsite, kartassa se on monessa paikkaa venäjällä.
Harmittavaa on että venäläiset saavat tutkia aluetta rauhassa ja veikkaan että tsuudien (kaikki suomen heimoiset), vaikutusta hieman venäläistetään slaavilaisemmaksi tai vaietaan ikusiksi ajoiksi.- Historia uusiksi
"Tämä lienee hieman aikaisemmin kuin Agricola kehitteli suomen kieltä..."
Tärkeä pointti. Agricola ei todellisuudessa kehittänyt yhtään mitään. Valtaapitävien taholta hänelle pyrittiin antamaan kunnia jostain mikä ei hänelle kuulunut. Tällä tavoin hyväuskoisille syötettiin oppia, että mitään ei ollut ollut ennen häntä.
"Harmittavaa on että venäläiset saavat tutkia aluetta rauhassa ja veikkaan että tsuudien (kaikki suomen heimoiset), vaikutusta hieman venäläistetään slaavilaisemmaksi tai vaietaan ikusiksi ajoiksi."
Niinpä. Jokainen suomalainen tutkimaan omaa historiaamme ennakkoluulottomasti, omilla aivoilla, jotta totuus tulee päivänvaloon.
Onko kukaan koskaan tehnyt listaa sanoista, joita venäjänkieli on omaksunut suomesta?
Neva on yksi sellainen sana.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031545
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781174- 881117
- 1391016
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580965Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1927Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8882- 19852
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9684Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8650