Hei
Olis asiaa työterveyshuoltoon, mutta hieman pelottaa sinne mennä.
Hieman taustaa : Liian pitkään on tullut oltua samassa erittäin ikävässä työssä (12v) ja nyt tilanne on se, että olen henkisesti aivan poikki. Ei työ maita, työkavereiden kanssa ei homma toimi ja ihan suoraan sanottuna ketuttaa koko touhu. Työpäivät on pelkkää haahuilua paikasta toiseen, enkä saaa mitään aikaan.
Pahempaa kuitenkin on se, että tämä ahdistuneisuus alkaa vaivata jo vapaa-ajallakin. Mikään ei kiinnosta. Kaikki asiat alkavat olla vähän rempallaan. Pahimpana kuitenkin on, että en saa nykyään edes nukuttua työviikon aikana juuri ollenkaan. Unihäiriöt ovat kestäneet jo useita kuukausia. 3-5h/yö on sellainen normaali uni työviikon aikana. Eilis iltana menin puoli 11 nukkumaan-heräsin 2 jälkeen yöllä. Sen jälkeen ei enää unta saanut...
Olen yrittänyt 2 kertaa vuorotteluvapaalle viimeisen puolentoistavuoden aikana. Eipä vaan käy työnantajalle. Olen pyytänyt päästä muihin tehtäviin talossa-ei käy. Yt-neuvottelut oli hetki sitten, ilmoittauduin vapaaehtoiseksi lähtemään jotta olisin välttänyt karenssin. Muut henkilöt lähti, minä jäin. Vaihtoehdoksi jää tod näk lopputili ja karenssi. Tältä pohjalta mennään. En viitsi enempää luetella-loppuu tila ja teiltä lukijoilta aika.
Miten siis on, jos menen työterveyteen, niin minulla tod näk todetaan jonkinlainen työuupumus/masennus. Unilääkkeiden tarvekin lienee tulee vastaan. Mutta onko otettava vastaan jotain masennus tms lääkkeitä, mikäli niitä aletaan tyrkyttämään ? Tosin ehkä sitä ennen olisi varmaan puhuttava jonkinlaisen työpsykologin kanssa ?
Jos teillä on omia kokemuksia niin kertoisitteko hieman miten työterveys suhtautuu näihin asioihin. Oma vieteri alkaa oleen aika punaisen puolella koko nykyiseen työpaikkaan ja sen touhuihin.
Olis asiaa työterveyshuoltoon, mutta hieman pelottaa sinne mennä.
Hieman taustaa : Liian pitkään on tullut oltua samassa erittäin ikävässä työssä (12v) ja nyt tilanne on se, että olen henkisesti aivan poikki. Ei työ maita, työkavereiden kanssa ei homma toimi ja ihan suoraan sanottuna ketuttaa koko touhu. Työpäivät on pelkkää haahuilua paikasta toiseen, enkä saaa mitään aikaan.
Pahempaa kuitenkin on se, että tämä ahdistuneisuus alkaa vaivata jo vapaa-ajallakin. Mikään ei kiinnosta. Kaikki asiat alkavat olla vähän rempallaan. Pahimpana kuitenkin on, että en saa nykyään edes nukuttua työviikon aikana juuri ollenkaan. Unihäiriöt ovat kestäneet jo useita kuukausia. 3-5h/yö on sellainen normaali uni työviikon aikana. Eilis iltana menin puoli 11 nukkumaan-heräsin 2 jälkeen yöllä. Sen jälkeen ei enää unta saanut...
Olen yrittänyt 2 kertaa vuorotteluvapaalle viimeisen puolentoistavuoden aikana. Eipä vaan käy työnantajalle. Olen pyytänyt päästä muihin tehtäviin talossa-ei käy. Yt-neuvottelut oli hetki sitten, ilmoittauduin vapaaehtoiseksi lähtemään jotta olisin välttänyt karenssin. Muut henkilöt lähti, minä jäin. Vaihtoehdoksi jää tod näk lopputili ja karenssi. Tältä pohjalta mennään. En viitsi enempää luetella-loppuu tila ja teiltä lukijoilta aika.
Miten siis on, jos menen työterveyteen, niin minulla tod näk todetaan jonkinlainen työuupumus/masennus. Unilääkkeiden tarvekin lienee tulee vastaan. Mutta onko otettava vastaan jotain masennus tms lääkkeitä, mikäli niitä aletaan tyrkyttämään ? Tosin ehkä sitä ennen olisi varmaan puhuttava jonkinlaisen työpsykologin kanssa ?
Jos teillä on omia kokemuksia niin kertoisitteko hieman miten työterveys suhtautuu näihin asioihin. Oma vieteri alkaa oleen aika punaisen puolella koko nykyiseen työpaikkaan ja sen touhuihin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Käyn juuri itse läpi tuota samaa. Kirjoituksesi oli kuin suoraan pääkopastani. Homma lähtee käyntiin sillä että menet rohkeasti työterveyslääkärisi vastaanotolle ja kerrot avoimesti milta sinusta tuntuu. Itse asioin kahdenkin lääkärin kanssa ja molemmat olivat tosi ymmärtäväisiä, eivät tuominneet tai syyllistäneet. Työpsykologille varattiin aika jo heti ensimmäisellä käynnillä. Sairaslomaa määräävät ja aika paljon sinun itsesi ehdoilla mennään. Lääkkeitä ehdotetaan mutta ei niitä kenenkään pakko ole ottaa. Itsekin pitkitin lääkäriin menoa mutta täytyy sanoa että voin näin 3vk sairasloman jälkeen jo paremmin. Voimia sinulle ja hae apua nyt koska siitä saa parhaan hyödyn kun heti hakeutuu avun piiriin.
Samassa veneessä täälläkin keikutaan. Kiinnostus ja energia työtä kohtaan on täysin loppu, kun säästöihin ei tule loppua ja samalla katselen vierestä kun työkaveri toisensa jälkeen saa kenkää. Olen useamman kerran ehdottanut esimiehellä, että irtisanoo minut työkaverin sijaan, mutta kun prkl sekään ei kuulemma käy. Pahin loukkaus koko asiassa on se, että työpaikan vaihtokaan ei onnistu, kun en kelpaa edes haastatteluihin, eikä 3kk karenssiinkaan ei olisi varaa :(
Olen yrittänyt työterveydessäkin käydä puhumassa asiasta, mutta lopputuloksena on psyykelääkeresepti ja enintään viikko kerrallaan sairaslomaa. Ei oikeen jaksa joka viikko käydä samaa asiaa läpi, joten nyt lähinnä käy työpaikalla istumassa ja toivon että edes sillä saisi potkut.
Ja tiedän kyllä sen kuluneen lauseen, että pitäisi olla tyytyväinen kun on edes työtä, mutta viimeiseen 5 vuoteen se työ ei ole antanut henksesti mitään, ainoastaan ottanut. Että tiedä sitten mitä hittoa tässä pitäisi tehdä. Jotenkin koko tilanne tuntuu suoraan sanoen irvokkaalta.