9v kokemuksella sanoisin, että pitäis lailla kieltää ihmisiä asumasta yhdessä.
syitä:
*jatkuva epäsuhta kotitöiden tekemisessä
*toinen ennakoi esim ostamalla varastoon, toinen vaan käyttää kahvit särkylääkkeet ym, joiden loppuminen sitten tulee yllätyksenä ja vitutuksen aiheena hamstraajalle
*kinat onko kaikki mölytoosat koko ajan täysillä vai ollaanko välillä hiljaisuudessa
*haittaako em. toisen nukkumista
*raha-asiat
*jatkuva joustaminen kun toinen on erilainen
*tympii toisen heittäytyminen täysin avuttomaksi ja autettavaksi jopa omissa työkkärin asioissa
Esitän että taataa jokaiselle kohtuuhintainen yksiö ja on pakko asua yksin, joten vätykset kärsii omasta toiminnastaa yksin, vaikka ruuatta ja limaisissa lakanoissa. Ihmiset tapaa toisiaan ja n*ssii vain kun se kummallekin sopii.
syitä:
*jatkuva epäsuhta kotitöiden tekemisessä
*toinen ennakoi esim ostamalla varastoon, toinen vaan käyttää kahvit särkylääkkeet ym, joiden loppuminen sitten tulee yllätyksenä ja vitutuksen aiheena hamstraajalle
*kinat onko kaikki mölytoosat koko ajan täysillä vai ollaanko välillä hiljaisuudessa
*haittaako em. toisen nukkumista
*raha-asiat
*jatkuva joustaminen kun toinen on erilainen
*tympii toisen heittäytyminen täysin avuttomaksi ja autettavaksi jopa omissa työkkärin asioissa
Esitän että taataa jokaiselle kohtuuhintainen yksiö ja on pakko asua yksin, joten vätykset kärsii omasta toiminnastaa yksin, vaikka ruuatta ja limaisissa lakanoissa. Ihmiset tapaa toisiaan ja n*ssii vain kun se kummallekin sopii.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko sinulla siis vain yksi parisuhde esimerkkinä, jonka perusteella kirjoitat argumenttisi?!
Kaikissa asioissa on puolensa. Jos listaat suhteen hyvät ja huonot puolet, ja hyvät jäävät voitolle, niin sittenhän asiat ovat hyvin. Mutta myös negatiiviset asiat voi kääntää positiivisiksi asennetta muuttamalla.
Ajattelitko itse olevasi ihannekumppani toiselle osapuolelle negatiivisella asenteellasi. Ehkei juuri sinun kanssa ole helppoa tulla toimeen.
Jokainen ihminen on erilainen. Itselle sopivan kumppanin kanssa on tietenkin järkevintä asua yhdessä. Mikä estää sinua vaihtamasta asuinkumppania tai asua yksinkin, vai oletko niin ulkoaohjattava, että tarvitset siihen lain määräyksen.
Useista suhteista on kokemusta... Ehkä olen vätysmagneetti ja valitsen aina avuttomia. Ja kyllä tuttavapiirissä on paljon pariskuntia, joissa nainen kantaa vastuun kotitöistä ym. Omat vanhempani ja muut tuttavat. Voihan olla, että semmonen asetelma tuntuu suhteen alussa tutulle ja turvalliselle. Kuten alkoholistiperheen tytär usein valitsee alkoholistimiehen. Olen halunnutkin tehdä toisen eteen asioita, kun välitän ja tykkään ja ehkä oottanut, että sitten siihen vastataan samoin. Menee helposti monta vuotta ennenkuin hoksaa, että toinen on hyvä selittelijä ja ei tosiaan tee mitään.... Aina on huono hetki tai selkä kipee tms.
En ole halunnut muuttaa yhteen, vaan mut on tavallaan painostettu jankuttamalla, lupailemalla ja uhkailemalla itsemurhalla. Ite haluisin omat kämpät, omat raha-asiat ja oman rauhan. Kumpikin vastais itsestään ja näkeminen ois aina kiva hetki vailla arkisia kiistoja. Kumpikin pitäis haluamansa siisteystason.
Mun puoliso ei oo välittäny hankkia mitään arjen taitoja. Yksinään ruokailu on mikrossa lämmitettyjä eineksiä, sänky hangataan p'skaseksi ilman lakanoita, vaatteita ei ymmärrä vaihtaa eikä pestä jne. Mutta kai tää jotain jeesus-syndroomaa silloin aikanaan palveli, että tunsi "pelastavani" jonkun.. Ja sama moneen kertaan monen ihmisen kanssa. oon vaan joskus hiton väsynyt ja palauttaakaan peräkammariin ei oikein enää voi... ;)