Noh, sen kummempia taustoja kertomatta voisinkin listata muutamia asioita, jotka ovat viime aikoina kiinnittäneet huomioni. Olemme molemmat 21-vuotiaita (elämme kaukosuhteessa, välimatkaa noin 250km, emmekä siis näe kovin usein) ja hyvällä omatunnolla voin sanoa, että olen luottanut mieheeni enemmän kuin kehenkään muuhun, enkä voisi ikinä uskoa, että hän tekisi minulle jotain pahaa... Mutta äskettäin mulle on vaan tullut vahva tunne, ettei kaikki ole hyvin, eikä se lukuisista riidoista huolimatta ole laantunut.
-jos miehen puhelimeen tulee viesti yhdessä ollessamme, hän ei ikinä katso sitä. Joko se on sähköposti, tai äidiltä tullut viesti, tai hän ei muuten halua katsoa sitä, koska haluaa keskittyä muhun
-autosta löytynyt erivärisiä hiuksia, esinahan välistä myös. Mies on jopa itse tokaissut, että kyseisiä hiuksia löyty vähän väliä myös tämän paidasta, eikä kuulemma tiedä kenen päästä ne ovat... Tuulen kuljettamia kaiketi
-hän on kovin mustasukkainen, eikä pidä siitä, että olen tekemisissä miespuolisten kavereideni kanssa
-alati kasvavat rakkaudentunnustukset, jotka tosin haalenevat välillä
-hän on muokannut itsestään suhteemme alussa täydellisen; hän oli kuin puolijumala, jossa oli kaikki niin täydellistä.... Väitti, moraalien ja arvojen olevan korkealla (ei esim. pidä ajatuksesta kännissä panemisesta eikä sellaista ole tehnyt, paitsi että tosiaan jonkun aikaa sitten on paljastunut tämmöinenkin tapahtuma...)
-ollut pitkään tekemisissä kännipanonsa kanssa, kerran halasi tätä nokkani edessä (katkaisi omien sanojensa mukaan välit, mutta aivan sattumalta tietää kyseisen naisen muuttaneen samaan kaupunkiin...)
-....mutta minulle tosin hakkuu miten ärsyttävä ja ikävä tuo nainen on
-jäänyt muutenkin muutamista valheista kiinni, jotka eivät edes kovin suuria olleet... Mutta miten voi olla rehellinen ison asian suhteen jos ei voi paljastaa edes pieniä?
-kun kirjoittaa viestiä puhelimella, lopettaa sen heti ja näyttää siltä kuin mitään ei olisi tapahtunut
-ei kuitenkaan erityisesti piilottele puhelintaan ja antaa minunkin käyttää sitä
-lompakkoaan tosin ei mielellään näppeihini anna
-kyyläilee muita naisia läsnäollessani kun silmä välttää ja väittää etteivät sellaiset hienohelmat kiinnosta, vaikka juuri niitä tapitetaan ja juuri sellaista ollaan pantu.
-kun kerron epäilyistäni (enkä edes hyökkäävästi), mies suutahtaa, vauhkoontuu, hermostuu ja joskus jopa huutaa; väittää että joutuu paniikkiin koska pelkää että minä lähden (?)
-on jopa sanonut, että olen vainohrhainen ja keksin kaiken omasta päästäni
-jos kysyn jonkun kysymyksen aiheeseen liittyen, mies toistaa kysymyksen, miettii hetken ja vastaa välillä ontuvastikin (jutellaan usein puhelimessa kaukosuhteen vuoksi)
-kesken riitaamme syyllistää minua, että minä muka petän kun kokoajan epäilen semmoisia ("miksi minä pettäisin muka, itse taidat kun epäilet!")
-välillä on keskustelujen aikana kylmä kuin kivi, "ylinauraa" ivallisesti juttujeni päälle kun taas jossain välissä purskahtaa itkemään, että mitä hän on muka tehnyt että epäilen ja että pelkää minun jättävän
-joskus haluaa lopettaa keskustelun, koska "väsyttää kun oon taas jumalauta tehny pitkää päivää enkä jaksa kuunnella tommosta!"
JATKUU
-jos miehen puhelimeen tulee viesti yhdessä ollessamme, hän ei ikinä katso sitä. Joko se on sähköposti, tai äidiltä tullut viesti, tai hän ei muuten halua katsoa sitä, koska haluaa keskittyä muhun
-autosta löytynyt erivärisiä hiuksia, esinahan välistä myös. Mies on jopa itse tokaissut, että kyseisiä hiuksia löyty vähän väliä myös tämän paidasta, eikä kuulemma tiedä kenen päästä ne ovat... Tuulen kuljettamia kaiketi
-hän on kovin mustasukkainen, eikä pidä siitä, että olen tekemisissä miespuolisten kavereideni kanssa
-alati kasvavat rakkaudentunnustukset, jotka tosin haalenevat välillä
-hän on muokannut itsestään suhteemme alussa täydellisen; hän oli kuin puolijumala, jossa oli kaikki niin täydellistä.... Väitti, moraalien ja arvojen olevan korkealla (ei esim. pidä ajatuksesta kännissä panemisesta eikä sellaista ole tehnyt, paitsi että tosiaan jonkun aikaa sitten on paljastunut tämmöinenkin tapahtuma...)
-ollut pitkään tekemisissä kännipanonsa kanssa, kerran halasi tätä nokkani edessä (katkaisi omien sanojensa mukaan välit, mutta aivan sattumalta tietää kyseisen naisen muuttaneen samaan kaupunkiin...)
-....mutta minulle tosin hakkuu miten ärsyttävä ja ikävä tuo nainen on
-jäänyt muutenkin muutamista valheista kiinni, jotka eivät edes kovin suuria olleet... Mutta miten voi olla rehellinen ison asian suhteen jos ei voi paljastaa edes pieniä?
-kun kirjoittaa viestiä puhelimella, lopettaa sen heti ja näyttää siltä kuin mitään ei olisi tapahtunut
-ei kuitenkaan erityisesti piilottele puhelintaan ja antaa minunkin käyttää sitä
-lompakkoaan tosin ei mielellään näppeihini anna
-kyyläilee muita naisia läsnäollessani kun silmä välttää ja väittää etteivät sellaiset hienohelmat kiinnosta, vaikka juuri niitä tapitetaan ja juuri sellaista ollaan pantu.
-kun kerron epäilyistäni (enkä edes hyökkäävästi), mies suutahtaa, vauhkoontuu, hermostuu ja joskus jopa huutaa; väittää että joutuu paniikkiin koska pelkää että minä lähden (?)
-on jopa sanonut, että olen vainohrhainen ja keksin kaiken omasta päästäni
-jos kysyn jonkun kysymyksen aiheeseen liittyen, mies toistaa kysymyksen, miettii hetken ja vastaa välillä ontuvastikin (jutellaan usein puhelimessa kaukosuhteen vuoksi)
-kesken riitaamme syyllistää minua, että minä muka petän kun kokoajan epäilen semmoisia ("miksi minä pettäisin muka, itse taidat kun epäilet!")
-välillä on keskustelujen aikana kylmä kuin kivi, "ylinauraa" ivallisesti juttujeni päälle kun taas jossain välissä purskahtaa itkemään, että mitä hän on muka tehnyt että epäilen ja että pelkää minun jättävän
-joskus haluaa lopettaa keskustelun, koska "väsyttää kun oon taas jumalauta tehny pitkää päivää enkä jaksa kuunnella tommosta!"
JATKUU
Vastaukset 12
Vanhimmat
-lähestulkoon yliaktiivinen sängyssä, kun ennen oli melkolailla normaali. Uusia asentoja ja temppuja osaa, otteet ovat varmat kuin mitkäkin vaikka väittää että on kokeillut niitä kanssani ekaa kertaa... Eihän luistelemaankaan opi katselemalla taitoluistelunäytöksiä, vaan vasta sitten kun sitä itse kokeilee muutaman kerran, eikö?
-itsetunto kuulemma pohjamudissa mutta sängyssä taas itsetunnon multihuipentuma? Mikä menee vikaan...
-pari kertaa on sängyssäkin tuntunut, että hän koskee jotenkin eritavalla kuin ennen... Muutaman kerran tullut selittämättömän käytetty olo, enkä tiedä miksi.
-tuntuu ettei hän arvosta minua ja pitää olemassaoloani itsestäänselvyytenä
-hänellä oli yhteen aikaan ns. pienimuotoinen "masennuskausi", jolloin hän oli hiukan ärtyisä ja allapäin. Sitten taas mieliala muuttui radikaalisti, kehuja sateli ja aina kun puhuimme puhelimessa, miekkonen kuulosti hilpeältä ja iloiselta, ja selitti kauhealla listauksella mitä kaikkea on päivän aikana tehnyt, ehkä vähän oudonkin tarkasti. Maha on herralla ollu usein sekaisin ja monet yöt on kuulemma nukkunut huonosti. Jostain olen lukenut, että tämäkin voi olla jokin vinkkeli? Työstressistä tuskin on kamalasti kyse, kun ei ammatti stressaavin mahdollinen kuitenkaan ole....
-ja muitakin juttuja on, ei vaan kaikkea tuu mieleen :/ laittelen niitä lisää jos muistuu mieleen!
En siis väitä, että mies pettäisi tai muutakaan, mutta olen hiukan hämmentynyt, kun tuntuu tältä :( kyse on siis ensimmäisestä vakavasta suhteestani, enkä oikein tiedä miten näiden asioiden kanssa toimitaan.... Ja korostan vielä sitä, etten olisi varmaan ikinä alkanut epäilemään mitään, jos hän ei olisi antanut itsestään ymmärtää niin! Minkä minä sille voin, että hänen käytöksensä herättää pientä epäilyä, ja vaikeinta tässä on tämä kaukosuhde, kun ei voi nähdä toisen liikkeitä ja eleitä.. Nyt jooko asiallista kommenttia kehiin, ei dissaamista tai muutakaan. Jos olen täysin vainoharhainen idiootti niin sitten hakeudun hoitoon, mutta voiko kaikki olla muka sattumaa?
Kaikki tekstisi kohdat ovat pettäjän tunnusmerkkejä. Tee siitä johtopäätökset. Näin vanhempana ja kokeneena voin sanoa, että miehesi ei koskaan tule myöntämään tekojaan. Joko tyydyt olemaan toinen hänen elämänsä naisista tai heität miehen ulos. Suosittelen lämpimästi jälkimmäistä vaihtoehtoa. Vaikutut liian hyvältä naiselta petturin vedätettäväksi.
Ei varmasti tulekaan, pelkuri se on :(
Mut silti se osaa olla välittävin ja rakastavin ikinä..
Aika varmasti pettää, mutta rakastaa sinua ja tuntee syyllisyyttä.
Miten halukas olet jatkamaan suhdetta? Olette kuitenkin todella nuoria, joten teillä on molemmilla mahdollisuus luoda toisenlainen tulevaisuus jonkun toisen ihmisen kanssa. Huuda peli poikki. Päätä, että menette yhdessä parisuhdeterapiaan tai päätä että otatte vuoden aikaeron toisistanne. Tiedän että molemmat vaihtoehdot vaikuttavat huonoilta ja vaikeilta, mutta kun mies on päässyt tuohon vauhtiin, niin uskottomuus kalvaa tiedän parisuhteen kuitenkin pilalle.
Mainitsemasi masennus saattaisi taas tarkoittaa lievän hypomaaniseen tai maanisen vaiheen ilmaantumiseen. Ihastus voi laukaista sellaisen. Siinä vaiheessa ihminen on helposti ärtyvä ja levoton. Myös kuvailemasi yliaktiivisuus seksissä saattaisi hyvinkin viittaa siihen. Mikäli näin on, puhutaan nimenomaan sairaudesta johtuvasta pettämisestä. Olisi hyvä, jos miesystäväsi kykenisi ymmärtämään oman tilansa.
Myöhemmin tulevaisuudessa, jolloin teillä saattaa olla lapsia, perhe ja yhteistä omaisuutta, saattaisit joutua liian rankan petoksen uhriksi, sillä mielialan vaihteluista kärsivän on vaikea hallita maanisessa vaiheessa ilmenevää yliseksuaalisuutta. Voit jäädä jätetyksi noin vain ja pärjäämään yksin. Kaikkea hyvää sinulle ja asian selvittämisen jaksamista.
Kiitos viestistäsi! Tuo kuulostaa varsin pätevältä teorialta ja olenkin tässä nyt suunnitellut miehen elämästä pois luikertelemista... En kuitenkaan saa hänestä enempää irti. Vaikka se sattuu varmasti, jääminen sattuu virlä enemmän; itsetuntonikin on ihan pohjissa tuon miehen takia.
Tartten apua oikeesti, jaksaisko joku muukin kertoo oman näkökulmansa? :/
Pettää varmasti!
Hm, aika varmasti kyllä :/
Minun mieheni ei ikinä tunnustanut mitään, vaikka lopulta tiesin ihan kaiken ja kävin sen toisen naisen juttusillakin. Mies ei vieläkään tuntenut koko naisihmistä! Nainen ei edes tiennyt miehen olevan kanssani suhteessa ja oli koko sopasta tosi surullinen. Itselläni oli se omituinen tunne puoli vuotta, mutta ei ollut mitään käsinkosketeltavaa todistetta. Toisellakin naisella oli ollut oudon epävarma olo.
Voit ihan hyvin laittaa suhteen jäähylle tai poikki. Kyllä se mies taistelee sinut takaisin, jos oikeasti rakastaa. Toisaalta, epäluottamus on hiipinyt mieleesi. Luottamuksen takaisin saamiseksi miehen tulisi olla ehdottoman avoin ja rehellinen. Hän ei kuitenkaan sitä ole, joten en näe kovin suuria mahdollisuuksia luottamuksen palautumiselle.
Sinulla ei myöskään ole mikään kiire, joten nyt jäitä hattuun! Vaistosi on aistinut jotakin, mitä ei sanoin voi kuvailla. Pettäjillä on tapana tehdä jokin virhe ja asioilla on siten tapana järjestyä itsestään. Kunhan olet jatkossakin tarkkaavainen, etkä ainakaan anna syyllistää itseäsi vainoharhaisuudesta.
Kiitos hyvästä vastauksesta!
Oon pitkään miettinyt, että olenkohan hullu tai jotain... Koska monet sanovat ettei vaistoon voi luottaa, mutta entä sitten jos epäily iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta todella lujan luottamuksen keskelle...? Voisin tarkkailla miestä vähän enemmän, kunhan joskus näkisimme taas. Toivottavasti tekisi edes yhden pikkumokan, joka paljastaisi kaiken.. Äh, oon epätoivonen nyt :(
Heii... :(