olen seurustellut mieheni kanssa n. 2 vuotta.
hänellä on ollut ongelmia alkoholin kanssa ja vielä itsekin myöntää, mutta en enää tiedä
miten pitäisi suhdetta jatkaa.
kun muutimme yhteen, hän lupasi, että kaljoittelu loppuu. enkä minäkään halua aina tyhjiä tölkkejä kerätä pitkin asuntoa. muutama päivä meni hyvin, kunnes löytyi taas tyhjiä kaljapulloja.
mieheni oli alkanut salaa ottamaan muutamaa olutta, about illassa 1-5.
en ole uskaltanut sanoa miehelle, että tiedän hänen salajuopottelusta, sillä pelkään, että hän tekee minulle jotain.
ennen hän on humalluspäissään käynyt käsiksi ja heitellyt pitkin asuntoa, mistä on jäänyt pelko.
toki minäkin siinä nyrkkiä heilutin, mutta en satuttaakseni, vaan puollustaakseni.
mieheni ei suostu menemään mihinkään apuun, vaikka olen sitä yrittänyt tarjota, ja vielä niin, että lähtisin hänen mukaansa sinne. olen antanut koko suhteen aikana anteeksi hänen hölmöyksiään viinapäissään, valehteluistaan, oikeastaan kaikesta. ja kaikki on juuri tämän kaljan takia!
rakastan häntä tosi paljon, enkä haluaisi erota, mutta vaihtoehdot alkavat olla vähissä.. en uskalla puhua tästä kenellekkään, sillä pelkään mitä tulisi tapahtumaan. selvinpäin mieheni ei koskaan tekisi minulle mitään pahaa, mutta se, jos hän alkaa huutamaan tilanteen tullen, menen hiljaiseksi ja omiin oloihini.
tilannetta vielä pahentaa se, että olen raskaana. tällähetkellä 6kk:lla, että aika loppusuoralla mennään. ajattelin, että mieheni muuttuu niinkuin hän on monesti sen sanonut ja luvannut, muttakun muutosta ei näy, en tiedä enää miten minun pitäisi toimia.. jospa teillä olisi jotain neuvoja..
hänellä on ollut ongelmia alkoholin kanssa ja vielä itsekin myöntää, mutta en enää tiedä
miten pitäisi suhdetta jatkaa.
kun muutimme yhteen, hän lupasi, että kaljoittelu loppuu. enkä minäkään halua aina tyhjiä tölkkejä kerätä pitkin asuntoa. muutama päivä meni hyvin, kunnes löytyi taas tyhjiä kaljapulloja.
mieheni oli alkanut salaa ottamaan muutamaa olutta, about illassa 1-5.
en ole uskaltanut sanoa miehelle, että tiedän hänen salajuopottelusta, sillä pelkään, että hän tekee minulle jotain.
ennen hän on humalluspäissään käynyt käsiksi ja heitellyt pitkin asuntoa, mistä on jäänyt pelko.
toki minäkin siinä nyrkkiä heilutin, mutta en satuttaakseni, vaan puollustaakseni.
mieheni ei suostu menemään mihinkään apuun, vaikka olen sitä yrittänyt tarjota, ja vielä niin, että lähtisin hänen mukaansa sinne. olen antanut koko suhteen aikana anteeksi hänen hölmöyksiään viinapäissään, valehteluistaan, oikeastaan kaikesta. ja kaikki on juuri tämän kaljan takia!
rakastan häntä tosi paljon, enkä haluaisi erota, mutta vaihtoehdot alkavat olla vähissä.. en uskalla puhua tästä kenellekkään, sillä pelkään mitä tulisi tapahtumaan. selvinpäin mieheni ei koskaan tekisi minulle mitään pahaa, mutta se, jos hän alkaa huutamaan tilanteen tullen, menen hiljaiseksi ja omiin oloihini.
tilannetta vielä pahentaa se, että olen raskaana. tällähetkellä 6kk:lla, että aika loppusuoralla mennään. ajattelin, että mieheni muuttuu niinkuin hän on monesti sen sanonut ja luvannut, muttakun muutosta ei näy, en tiedä enää miten minun pitäisi toimia.. jospa teillä olisi jotain neuvoja..
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tämän parempaa neuvoa et saa: EROA! Älä kysele, EROA!
Mies on alkoholisti ja kaappisellainen vielä. Haluatko lapsen lisäksi toisen huolettavan.
Minä olin alkoholistin puoliso 15v ja mies oli kuin yksi lapsi lisää. Mun mies ei kuitenkaan ollut väkivaltainen eikä mun tarvinnut ikinä pelätä sitä.
Sun työsi on nyt pelastaa lapsi
Kerro neuvolassa asiat kuten ne oikeasti ovat.
Miehelläsi ei ole pienintäkään tarvetta muuttua, miksi olisi? Hänellä on nyt vaimo, tulossa lapsi ja hän saa jatkaa perheensä terrorisoimista ilman että teet asialle mitään. Ei tietenkään hän muutu.
Hae ulkopuolista apua, neuvola on hyvä paikka aloittaa.
Ja juopon kanssa seurustelu on varmaan tosi hienoa. Mikset eroa kun se ei sitä juopottelua lopeta sinun takiasi kuitenkaan.
Noh eihän tuota voi vielä juopoksi kutsua. paljon pahempi asia olisi jos miehesi olisi vaikka
joku työtön kotona vetelehtijä sämpylän vääntäjä.
Nyt mietit, onko kyseisen miehen läsnäolo hyväksi sinulle ja syntyvälle LAPSELLESI.
tilastojen mukaan väkivaltaisuus tulee lisääntymään ja raaistumaan ajan kuluessa. sinä et pysty mitenkään muuttamaan alkoholistia: halu muuttua täytyy lähteä hänestä itsestään. se, että jäät suhteeseen osoittaa, että hyväksyt tilanteen. siispä on erittäin epätodennäköistä, että mies ikinä muuttuu.
sääli, ettet koe itsesi tai lapsesi ansaitsevan parempaa.
"ennen hän on humalluspäissään käynyt käsiksi ja heitellyt pitkin asuntoa, mistä on jäänyt pelko."
Kerroit itse vastauksen kysymykseesi. Että mua raivostuttaa tyhmät ihmiset, oletko jotenkin läheisyysriippuvainen kun et voi edes oman lapsesi takia painua v*ttuun paskasta parisuhteesta jossa mies PAHOINPITELEE SINUA?!
Seuraavana vuorossa lapsi. Kannattaisiko lähteä ennen sitä?!
Tuollaisii naiset vaan on. Alkoholistin kanssa tekevät lapsia ja me kunnon miehet ei saa edes halata naisia. Mun isä oli alkoholisti kun olin lapsi ja se ei ollut mitään hääviä elämää lapsen kannalta silloin, Se oli ainaista juopottelua ja riitelyä, koulua en voinut käydä ja turpaan sain itsekkin siltä juopolta.
Et omasta kokemuksesta voin sanoo että eroa ennen kun se lapsi syntyy vaikka se ei varmaan helppoa ole.
Älähän yleistä. Mun nurkista lähtis hyvin nopeasti äijä litomaan jos ei kotityöt maistus tasapuolisesti ja viina kiinnostas enemmän kuin minä.
Mulla on kotona kunnon mies, käy töissä, pitää jälkikasvustaan ja avokistaan huolta, on vielä komeekin :)
niin ja ei juo itteensä humalaan :)
Alkoholistin kanssa onkin fiksu veto tehdä lapsi. Turha tietysti naisia syyttää, kun ovat luontonsa vietävänä eivätkä sille mitään mahda. On se tuo luonto vaan kummallisesti asiat järjestänyt, kun tuollaiset miehet ovat niitä vetävimpiä.
Mitä sitten teet jos lapsella on koliikki ja itkee kuukausitolkulla. Miehellä menee hermot sinuun kun et saa lasta hiljaiseksi ja ottaa hengiltä sinut ja lapsen? Pelasta nyt edes lapsesi jos et itsestäsi välitä.