Suomi työpaikkakiusaamisen kärkikastia

Naisvaltaiset alat. Narsistien tms häiriöisten hiekkalaatikko, joissa voivat käyttää valtaa... heikommassa asemassa olevaa kohtaan.
Kuntasektorilla saa lusmuilla, mustamaalata ja häiriköidä kolleegaa sen kummallisempia sanktioita saaden.

Yksityiselläkin. Touhu on aivan sairasta ja sitä itse kiusaajat eivät näe, koska eivät osaa asettautua toisen asemaan ja katsoa ulkopuolisen silmin omaa käyttäytymistään.

Narsistit toimivat yhdessä laumassa, toinen toistaan tukien. Laumaeläimiä ovat, yksin eivät pärjäisi.

Kyllähän se loppuisi, jos aina uudet työntekijät eivät asettuisi valmiiksi pedattuihin rooleihin myötäilemään sairasta kulttuuria. Kun on ollut niin paljon juttua koulukiusaamisesta, niin se siirtyy helposti epäkypsien nuorten aikuisten mukana työelämäänkin. Ainakin pitää koettaa, josko saisi "asemaa" ihan ilman tosielämän näyttöjä. Hyvä, että näistä puhutaan, niin pitävät edes matalampaa profiilia.

Kyllä sitä kiusaamista taitaa löytä alalta ku alalta.
Kuinkahan paljon kiusaamisia lakaistaan työpaikoilla "maton alle?"
Kuinka monessa työpaikassa hallitaan pelolla?
Kuinka moni kiusattu masentuu? Tekee itsemurhan?

Opetusalalla nimenomaan. Oma pikkusisko samalla alalla yritti itsemurhaa, kun kaikki masensi ja rehtori haukkui ja nimitteli (ei lainkaan harvinaista alalla, jolla suosikkijärjestelmä ja nepotisimi kukkivat). Itse pätkätyöläisenä sijaisena olen alinta kastia. Ja annas olla kun joku iso naispomo hoveineen päättää ettei sinusta ole mihinkään. Onneksi olen sen verran kova luonne ettei ilkeä juoruileva akkalauma minua masenna. Pitäkää tunkkinne.

FYI - laki on minun puolellani ja kuulun liittoon. Rikosilmoitus kunnianloukkauksesta ei ole kaukana. So watch it, bitches. ;) Seuraavaksi otan yhteyden lakimieheen.

Minä olen päättänyt työntää dynamiitin sen mulkku-ukon (eli ns. työkaveri) perseeseen. Pikkujouluyllätys odottaa.

Älä anna periksi, mutta ihan ulkopuolinen henkilö, jolla on kuitenkin tietoa työpaikkakiusaamisesta olisi hyvä tukihenkilönä. Lakimies on sitten se viimeinen oljenkorsi, joka kannattaa käyttää tarpeen vaatiessa.

Joskus työyhteisö on niin sairas, että sieltä lähteminen on paras ratkaisu. Silloin ei ole enää mitään tehtävissä. Työkaverit ovat niin lannistuneita tai kiusaajan puolella, että tukea et saa.
Kumpi on siis loppu peleissä tärkeintä, työpaikka vai oma terveys?

Hyvä, että olet päätöksesi tehnyt ja rauhan saanut.

Yleensähän kateus on työpaikkakiusaamisen takana. Työyhteisöllä tuskin menee paremmin nyt. Siellä seuraava on jo hampaissa. Joskus jonkun on uskallettava tehdä asioille jotakin. Se on mitä suurin rakkauden teko, että katkaisee pahan kierteen.

Voimia kiusatuille (riippumatta siitä mihin ratkaisuun päätyy).

Tänään löysin ihan sattumalta kopiokoneelta kiusaajalta jääneen viritelmän uudesta yrityksestä saada pomon huomiota osakseen. Mitenkähän saisin kapuloita rattaisiin?

Tarinoiden mukaan Mikael Agricola oli koulukiusaaja - on sitä tänä päivänäkin, jos lapsilta kysytään.

Kyllä, opetusala on p e r s e e s t ä.

Ilmapiiri sen tekee. Normaalia enemmän narsisteja. Kun tarkemmin ajattelee, niin opetusalalle hakeutuu juuri meidän tyyppisiä. Niitä, jotka tarvitsevat palvontaa ja huomiotota (luulevat saavansa) osakseen.

Saman todennut-valitettavasti. Ei opetusalalle mennä töitä tekemään-sinne mennään jos kokee tarvetta juoruiluun tai haluaa näennäisesti tehdä töitä rehtorin silmien alla (lue: nuoleskella). Sitten porukalla ihmetellään, kun on ensin kiusattu jotain ja tämä kyseinen kiusattu päättää hakeutua toiselle alalle, että rahan perässäkö se juoksee, eikö kiinnostanut lasten/nuorten auttaminen. Ahne paska se on. Vaikka kiusatun suurin haave olisi opettaa. Nimenomaan opettaa, ei puhua p-aa oppilaista.

Olen läheltä nähnyt kuinka työkaveri nujerretaan, ajetaan täysin nurkkaan ja alistetaan. Terveys murtuu, tahto murtuu, ja silti pitäisi jaksaa häirikköoppilaita. Minkäänlaista solidaarisuutta ei tunneta. Mutta määräaikaisena en uskalla puuttua asiaan. Silti pahaa tekee, kun hänestä puhutaan p*skaa kahvipöydässä (ei toki ole ainoa) ja ilkeästi vinoillaan. Miksi juuri opetusalalla, päivähoidossa, ja terveydenhuollossa on tällaista? Hän on herkkä, taiteellinen, intohimoinen ihminen, ja ehkä siksi helppo kohde. Elämänilo on täysin kadonnut. En osaa auttaa.

Pelkään työkaverini puolesta. Ei hän jaksa nyt lähteä perimään oikeuksiaan. Ja viettänee joulunkin yksin... Mitä tehdä?

Mene kollegasi avuksi. Helpompaa olisi, jos joku voisi kanssasi yhdessä puuttua asiaan. Voitte myös kertoa asiasta esimiehelle. Jos kiusaaja on esimies, niin silloin esimiehen esimiehelle.

Työturvallisuuslaki velvoittaa jokaista puuttumaan terveyttä vaarantavaan epäasialliseen kohteluun sellaista havaitessaan. Laki ei salli poikkeuksia.

Ryhdy toimeen. Hyvä, että sinulla on empatia kohdallaan. Yleensä ainoastaan 10% ihmisistä ei mene laumakiusaamiseen mukaan. Rohkeutta toimia sinulle ja voimia kiusatulle!

Minua häiritsee työpaikkakiusaamisessa se, kuinka näytetään kaikin keinoin toisen olevan vääränlainen. Jos henkilö on ei-haluttu työpaikalle, miksei sitä voi sanoa suoraan? Et sovi työyhteisöömme. Olet hyvä työntekijä, mutta paikkasi on muualla. Yksinkertaista, mutta ei vain voida. Pitää mustamaalata ja saada hyvä työntekijä näyttämään kahjolta ja epäpätevältä.

Henkilökohtaisiin syihin vetoaminen - on erilainen, ei kuulu joukkoon - on syrjintää ja lainvastaista. Työkavereiden ei tarvitse olla kavereita ja usein on parempi, jos eivät olekaan. Kenelläkään ei ole oikeutta henkilökohtaisten syiden takia savustaa jotakin. Se erilainen voi olla paras työntekijä.

Otollisesti näini koulujen alkamisen lähestyessä kiroan nämä niljaskaiset saastat. Haistakaa p a s k a kaikki k u s i pä ä t koulukiusaajat työpaikkaiusaajat olittepa sitten opettajia tai rehteoreita tai koulujohtajia. Mädäntykää tunkkaiseen pimeään pahuuteenne senkin käärmeet, tukehtukaa ahneuteenne ja sokeutukaa ylpeyteenne. Saatte itsellenne pitkän hiipuvan kituvan tuskaisen kuoleman tai nopean rykäisevän kuoleman saamatta koskaan nauttia elämästä ja rahoista ja vallasta, jotka saitte raivaamalla tieltänne viattomia ihmisiä. Helvetissä teitä kiusaa yhtä monta petoa kuin te eläessänne kiusasitte viattomia sieluja, olivatpa he oppilaitanne, työtovereitanne tai keitä tahansa eläviä olentoja.

Huh huh. Oonpa tyytyväinen kun en enää lähtenyt opetushommiin viime lukuvuoden rääkin jälkeen. Nyt opiskelen ihan toista alaa. Tsemppiä kaikille kiusatuille!