Hei tänään on se kansainvälinen miestenpäivä!
Ja miehetkö muka tuntevat nuo mystiset hienot opit eri metodeihin?
Ja tuskin kiinnostaakaan sitä ihan tavallista perusmiestä.
Itse olen tällä hetkellä vasta 56 vee, ja elämäni kunnossa. Miksi?
Olin armeija-aikanani 180 cm pitkä ja painoa sotilaspassin mukaan 69 kg. Muuta silloin ei mitattukaan. Näin siis vuonna 1977.
Nyt olen 178 cm pitkä ja painan 74-76 kg välillä.
Mitä on siis 37 vuodessa muuttunut?
Lyhentynyt olen, varmaankin välilevyt ovat litistyneet. Pitäisi kai roikkua enemmän rekissä.
Paino on lisääntynyt jonkin verran, mutta olen selvästi rotevampikin kuin silloin nuorena. Armeijassa ei mitattu rasvaprosentteja, mutta nykyinen 12-14% oli varmaan silloinkin mahdollinen.
Miten olen elänyt ja elän? Avioliitto oli joskus, ja kolme aikuista jälkeläistä, ja kolme suloista lapsenlapsea ovat ihan totta! Sähköinsinööri olen ammatiltani, mutta ikinä ei ole mikään koskaan onnistunut pitämään minua itse niistä suorittavista töistä erossa. Kiipeilen edelleenkin pitkin tikkaita ja nostimia päivät pitkät, ja teen kevyttä ja raskasta työtä käsilläni.
Harrastukseni on aina ollut liikunta, tavalla tai toisella. Tai paremminkin tarpeena liikkua. Se kun ei saa olla mitään pakkopullaa, vaan hauskaa hommaa yksin tai porukassa.
Mitä sitten syön? En syö perunoita, pullaa, pastaa enkä sokeria. Viljasta vain ruisleipää sen kuidun vuoksi. Kalaa kaikissa muodoissa. Kavereiden toimittamia hirvenlihoja ja poroa. Kaikkia mahdollisia hyviä vihanneksia, varsinkin niitä värillisiä. Ja kanaa ja kananmunia. Kaljaa kohtuudella vain seuraksi, hyvää viiniä vain sen paremman seuran kanssa, ja viinaa en ollenkaan. Ja jos vähän tekee mieli hyvää, niin hedelmiä ja rahkaa, raejuustoa ja kaikkia muitakin ihania juustoja.
Ja olen se oikea aikuinen äijä! Helppo oppi kaikille!
Ja en koe menettäväni edelleenkään mitään herkuttelun vaikealla saralla!
On moninaisia oppeja vanhenemisen ongelmien voittamiseen. Sieltähän löytyy ihan mitä vain! Yksi yhteinen tekijä löytyy kuitenkin kaikilta: liiku, liiku, liiku, ihan miten vain!
-pete kohta 57 vee
Ja miehetkö muka tuntevat nuo mystiset hienot opit eri metodeihin?
Ja tuskin kiinnostaakaan sitä ihan tavallista perusmiestä.
Itse olen tällä hetkellä vasta 56 vee, ja elämäni kunnossa. Miksi?
Olin armeija-aikanani 180 cm pitkä ja painoa sotilaspassin mukaan 69 kg. Muuta silloin ei mitattukaan. Näin siis vuonna 1977.
Nyt olen 178 cm pitkä ja painan 74-76 kg välillä.
Mitä on siis 37 vuodessa muuttunut?
Lyhentynyt olen, varmaankin välilevyt ovat litistyneet. Pitäisi kai roikkua enemmän rekissä.
Paino on lisääntynyt jonkin verran, mutta olen selvästi rotevampikin kuin silloin nuorena. Armeijassa ei mitattu rasvaprosentteja, mutta nykyinen 12-14% oli varmaan silloinkin mahdollinen.
Miten olen elänyt ja elän? Avioliitto oli joskus, ja kolme aikuista jälkeläistä, ja kolme suloista lapsenlapsea ovat ihan totta! Sähköinsinööri olen ammatiltani, mutta ikinä ei ole mikään koskaan onnistunut pitämään minua itse niistä suorittavista töistä erossa. Kiipeilen edelleenkin pitkin tikkaita ja nostimia päivät pitkät, ja teen kevyttä ja raskasta työtä käsilläni.
Harrastukseni on aina ollut liikunta, tavalla tai toisella. Tai paremminkin tarpeena liikkua. Se kun ei saa olla mitään pakkopullaa, vaan hauskaa hommaa yksin tai porukassa.
Mitä sitten syön? En syö perunoita, pullaa, pastaa enkä sokeria. Viljasta vain ruisleipää sen kuidun vuoksi. Kalaa kaikissa muodoissa. Kavereiden toimittamia hirvenlihoja ja poroa. Kaikkia mahdollisia hyviä vihanneksia, varsinkin niitä värillisiä. Ja kanaa ja kananmunia. Kaljaa kohtuudella vain seuraksi, hyvää viiniä vain sen paremman seuran kanssa, ja viinaa en ollenkaan. Ja jos vähän tekee mieli hyvää, niin hedelmiä ja rahkaa, raejuustoa ja kaikkia muitakin ihania juustoja.
Ja olen se oikea aikuinen äijä! Helppo oppi kaikille!
Ja en koe menettäväni edelleenkään mitään herkuttelun vaikealla saralla!
On moninaisia oppeja vanhenemisen ongelmien voittamiseen. Sieltähän löytyy ihan mitä vain! Yksi yhteinen tekijä löytyy kuitenkin kaikilta: liiku, liiku, liiku, ihan miten vain!
-pete kohta 57 vee
Vastaukset 2
Vanhimmat
Saman suuntainen tarina löytyy täältäkin, tosin vuotta vanhempi. Liikunta ja hiukan syömisistään kiinostunut mies pysyy toimintakuntoisena vielä pitkään mikäli geenit on samaa mieltä..
Kuulostaa hyvältä, olen tosin vaihtanut hedelmät marjoihin. Tuossa kuidun lähteitä, leipä ei kovin hyvä..
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2168&fuclass=all&specdiet=none&items=40&from=top&portion=100g&lang=fi