Kävin tänään katsomassa taidenäyttelyä, jossa oli esillä varmanakin satoja teoksia, mutta minuun teki vaikutuksen vain muutama niistä. Taulut olivat lähinnä tussi- ja liitupiirroksia, joten ne eivät olleet kovinkaan autenttisia mutta tavallaan kyllä ihan tyylikkäitä.
Erään teoksen nimi oli Onnelliset. Siinä kaksi henkilöä suutelee ja pitelevät toisistaan kiinni. Jokainen varmasti näkee siinä haluamansa henkilöt ja minun silmissä siinä oli minä ja viimeisin tyttöystäväni. Ajattelin tuota teoksen nimeä ja muistelin kuinka onnellinen olin silloin.
Sen vieressä oli teos, jonka nimi oli Yksin. Käsittääkseni siihen sisältyi kolme kuvaa, jossa ensimmäisessä joku mies istuu pöydän ääressä ja pöydällä on viinilasi ja maljakollinen ruusuja. Seuraavassa kuvassa mies juo sitä viiniä ja haistelee ruusuja. Kolmannessa kuvassa mies nojaa kännisen näköisenä pöytää vasten ja näkee tyhjän viinilasin moninkertaisena. Näin tässä kuvassa itseni nykyisin.
Kolmas teos, johon kiinnitin huomiota oli nimeltään Ajatustensa vanki. Siinä oli mietteliään näköinen mies ja taustalla näkyi kaupunkimaisema kerrostaloineen ja siltoineen. Se mies olisi hyvin voinut olla minä. Tänäänkin kun kävelin jokirantaa pitkin tuonne Wäinö Aaltosen museolle, muistelin niitä yhteisiä hetkiä joita vietin tyttöystäväni kanssa jokirannassa. Olen kai itsekin jonkinlainen ajatusteni vanki, sillä ajattelen ihan liikaa näitä entisiä suhteitani ja moni pieni arkipäiväinen asia, paikka tai kappale muistuttaa minua niistä.
Olisi ollut kiva käydä tuolla jonkun tytön kanssa ja sen jälkeen keskustella teoksista vaikka kahvikupillisen ääressä. Se on kyllä melko epärealistinen ajatus, sillä ainakin eksieni ja muiden tapaamieni naisten kiinostuksen kohteet rajoittuivat lähinnä Justin Bieberiin ja Big Brotheriin.
Erään teoksen nimi oli Onnelliset. Siinä kaksi henkilöä suutelee ja pitelevät toisistaan kiinni. Jokainen varmasti näkee siinä haluamansa henkilöt ja minun silmissä siinä oli minä ja viimeisin tyttöystäväni. Ajattelin tuota teoksen nimeä ja muistelin kuinka onnellinen olin silloin.
Sen vieressä oli teos, jonka nimi oli Yksin. Käsittääkseni siihen sisältyi kolme kuvaa, jossa ensimmäisessä joku mies istuu pöydän ääressä ja pöydällä on viinilasi ja maljakollinen ruusuja. Seuraavassa kuvassa mies juo sitä viiniä ja haistelee ruusuja. Kolmannessa kuvassa mies nojaa kännisen näköisenä pöytää vasten ja näkee tyhjän viinilasin moninkertaisena. Näin tässä kuvassa itseni nykyisin.
Kolmas teos, johon kiinnitin huomiota oli nimeltään Ajatustensa vanki. Siinä oli mietteliään näköinen mies ja taustalla näkyi kaupunkimaisema kerrostaloineen ja siltoineen. Se mies olisi hyvin voinut olla minä. Tänäänkin kun kävelin jokirantaa pitkin tuonne Wäinö Aaltosen museolle, muistelin niitä yhteisiä hetkiä joita vietin tyttöystäväni kanssa jokirannassa. Olen kai itsekin jonkinlainen ajatusteni vanki, sillä ajattelen ihan liikaa näitä entisiä suhteitani ja moni pieni arkipäiväinen asia, paikka tai kappale muistuttaa minua niistä.
Olisi ollut kiva käydä tuolla jonkun tytön kanssa ja sen jälkeen keskustella teoksista vaikka kahvikupillisen ääressä. Se on kyllä melko epärealistinen ajatus, sillä ainakin eksieni ja muiden tapaamieni naisten kiinostuksen kohteet rajoittuivat lähinnä Justin Bieberiin ja Big Brotheriin.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Käsittämätöntä että noin herkkä ja kultturelli nuori toimitusjohtaja ei löydä kaunista nuorta naista itselleen.
Onko sulla miespuolisia kavereita ollenkaan?
" Käsittämätöntä että noin herkkä ja kultturelli nuori toimitusjohtaja ei löydä kaunista nuorta naista itselleen. "
Ehkä ongelma onkin juuri siinä, että olen liian herkkä ja sivistynyt jonka vuoksi suuri osa naisista ei koe mitään yhteenkuuluvuuden tunnetta kanssani. Enkä ole ulkonäköni tai työni osalta mikään sätkäkonehippi tai muusikonrenttu, joille edellämainitut piirteet kuten herkkyys ja kultturellisuus ovat sallittuja. Ehkä naiset näkevät minut vain yleisesti ottaen nössönä kun en kuulu mihinkään selkeään viiteryhmään.
" Onko sulla miespuolisia kavereita ollenkaan? "
Ei paljoakaan, sanoisin että ehkä kaksi miestä voidaan laskea kaverikseni. Toista en ole nähnyt melkein pariin kuukauteen ja toisen näin hiljattain mutta sitä ennen vierähti puolisen vuotta.
Ootko hieman erakko miespuolisten kavereiden suhteen..? Lähinnä naisseura siis kiinnostaisi?
Kyllä miespuolisetkin kaverit kiinnostavat, mutta eivät nekään viihdy seurassani sen paremmin kuin naisetkaan. Naisista haen lähinnä treffiseuraa, sillä naisen ja miehen ei ole helppoa olla pelkkiä kavereita.
Kiinnostaisiko sua nähdä miespuolisia tyyppejä tämän palstan kautta? Naispuolisia täältä tuskin saa, heh. Tällä palstalla on ainakin useampi turkulainen ilmaissut kiinnostuksensa miittiin. Sitä voisi mennä esim. keilaamaan tai baariin :)
Mahdollisesti, vaikka minua kyllä hieman arveluttaa nähdä ketään palstalaista oikeassa elämässä, kun ottaa huomioon kaikki kirjoittamani törkyviestit. Tosin suurin osa niistä on varmaankin poistettu tai sitten ne ovat hautautuneet palstan arkistoon. Niin ja tunnen oloni muutenkin aina ulkopuoliseksi tapahtumissa, joissa on paljon ihmisiä joten en kyllä hirveän innostunut ole mistään palstameetistä.
EI sinua ainakaan tämän näytön takaa tuomita, vaikka myönnän että jotkut aikaisemmat viestisi arviolta puolen vuoden takaa aika kärjikkäitä olivatkin. Mutta sinun iässäsi minullakin oli suhteessa hankalampi luonne ja saatoin helposti loukata läheisiäkin ihmisiä.
Miittien suhteen saat tietenkin tehdä aivan miten haluat. Vaikutat ihmiseltä joka tarvitsisi hieman enemmän ymmärtäväistä seuraa ympärilleen joka voisi vuorostaan rohkaista sinua elämässä eteenpäin ja uskomaan itseesi enemmän, mutta jos sinusta itsestäsi tuntuu että haluat ennemmin pitää identiteettisi salassa meiltä muilta palstalaisilta niin sekin on ihan ok.
Ok, no täytyy pitää mielessä ja harkita.
Onko tämän palstan kirjoittajat muuten koskaan oikeasti kokoontuneet vai onko se aina jäänyt vain suunnitteluasteelle?
Kyllä ymmärtääkseni jotkin palstan pidempiaikaiset vakkarit kuten esim. hämis, boredom ja jotkut muut ovat kokoontuneet. Siitäkin lienee tosin jo aikaa. Vähän uskoisin että jos miitti oikeasti järjestettäisiin niin sinne tulisi lähinnä meitä turkulaisia.
Olisiko Turussa päin jotain miittiä vai?
Loppuvuodesta saattaisi olla jonkinlaista. Aika moni vissiin olisi täältäpäin innostunut tulemaan.
Jos oot kerran kiinnostuneempi jostain syvällisemmistä asioista ja keskustelunaiheista, niin miksi sitten oot niin kiinnostunut näistä teininaisista, joiden kiinnostuksen kohteet rajoittuvat vaan johonkin biebereihin ja big brotheriin?
Koska he ovat seksuaalisesti samalla viivalla kanssani, tai ainakin näiden teininaisten joukosta niitä löytyy todennäköisemmin kuin ikäisteni naisten joukosta.
Ootko käynyt koskaan Lynissä kattelemassa. Siellä ne nuorimmat täysikäiset kissat ovat. Tai no kaikki niistä ei oo ees täysikäisiä...
Kävin kaksi kertaa maaliskuussa 2010. Olin molemmilla kerroilla kuskina muutamalle tytölle ja eräälle ytm:lle jotka olivat samalla luokalla kanssani ammattikoulussa. Istuin siellä lähinnä yksin, join kokista ja katselin kun nämä kaverini tanssivat. Tämä ytm-kaverini pakotti myös minut hetkeksi tanssimaan, mutta en osannut yhtään joten en viihtynyt lattialla kauaa.
Ekalla kerralla sain kympin bensarahaa kun heitin näitä kavereitani ympäri Turkua. Tokalla kerralla kukaan ei suostunut maksamaan minulle, vaikka heitin heidät koteihinsa aamulla klo 4, joten en enää sen jälkeen mennyt heidän kanssaan baariin ja välimme huononivat muutenkin.
Muutenkin koen tuollaiset yökerhot kaoottisina paikkoina, jossa on niin paljon hälinää ja melua yms. että ei siellä pysty keskustelemaan kenenkään kanssa mitään.
Kaoottisia paikkoja ne kyllä ovat. Mutta kun on tarpeeksi jurrissa itekin ni siellä pystyy olemaan jotenkin. Hyvällä tsäkällä voi joku leidi tarttua vielä mukaan.
Jos luopuisit noista typeristä pakkomielteistäsi, niin voisit tutustua vaikka johonkin itseäsi vanhempaan naiseen ja saisit hänestä syvällisempää ja parempaa seuraa kun näistä teini-ikäisistä.
Tämä kysymys on Perikselle. Jos tuo neitsyeen löytäminen alkaa näyttämään toivottomalta, mites se puumavaihtoehto? Eikö se ollut yksi vaihtoehto, että selvästi vanhempi ja kokeneempi nainen ekalle kerralle. Tuollainen puuma olisi helpompi hommata. Jostain netistäkin kun hakee seksiseuraa, ni vois onnistua. Tai miksei ravintolastakin.
Se oli enemmänkin sellainen heitto ja ajatusleikki. Ja en edes usko että itseäni vanhemmat naiset olisivat sen kiinnostuneempia minusta. Niillä on varmasti vielä kovemmat vaatimukset kuin teinitytöillä.
Jos ajatellaan tilastollisesti, niin uskoisin että olen saanut aloitteita eniten noin 14-18 vuotiailta naisilta. Asiasta tekee jännän se, että tuo ikähaarukka on pysynyt samana, olin itse 16v tai nyt kohta 22v.
Täytyy pitää silmät auki ja katsoa eteenpäin. Mutta en ole oikeasti kiinnostunut itseäni kokeneemmista naisista. En varmasti kestäisi sitä häpeää kun tietäisin että mitä kaikkea sellainen nainen on kokenut/kokeillut ja minulle se olisi ensimmäinen kerta. Ajattelin jatkossakin pelata samalla tavalla riskillä kuin tähänkin asti. Joko löydän puhtaan naisen tai sitten jään kokonaan ilman. Varsinkin ensimmäisen ja toisen tyttöystäväni kanssa minulla olisi ollut tilaisuus päästä sänkyyn, mutta onnistuin sössimään ne omaa tyhmyyttäni. Se luo toki hiukan toivoa tulevaisuuteen, mutta onhan niistäkin ajoista vierähtänyt kohta 5-6 vuotta.
Olisit toiminut silloin, kun sinulla oli niitä tyttökavereita, joiden kanssa et suvainnut harrastaa seksiä.
Minäkin jättäisin melko pian naisen, jos ei pesää heruisi.
Sanos muuta. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli elämäni suurin virhe kun en tarttunut tilaisuuteen.
Ei siitä kannata itseään syyttää! Jos sä olisit halunnut panna niitä tyttöjä TOSI paljon, olisit kyllä pannut niitä. Silloin meinaan unohtuu kaikki periaatteet sitouttamisesta yms. Sulla on varmaan ihan ok libido, mutta ei sellainen superkova, joka mm. saa muuten järkevän miehen panemaan muijia, joita ei kannattaisi panna, ainakaan ilman kumia. Kun kiima on äärimmäinen, sitä on pakko päästä työntämään kalu pimppiin ja heti!
Mikä sä olet muita valistamaan typeristä pakkomielteistä!! Sun jos jonkun pitäisi tajuta, että joskus on niin vaikea toimia tietyllä tavalla kun pakkomielteet käskevät toisin. Vai onko tässä sellaine psykologinen juttu, että käsittelet omia pakkomielteitäsi torumalla muita samasta virheestä. Ehkä saat mielihyvää kun pääset näpäyttämään toista sellaisesta ongelmasta, jonka alitajuisesti tiedät itselläsikin olevan. Pääset siis edes hetken huijaamaan itseäsi ja tuntemaan itsesi paremmaksi.
Tulisit jo rohkeasti ulos kaapista. Ei siinä nykyään ole mitään hävettävää.
Jos on seurustellut puolen tusinaa naisen kanssa ja on poikuus tallella, voi vetää vain yhden valistuneen johtopäätöksen...
Joo, siltä se vähän vaikuttaa...mutta toisaalta kaikilla miehillä ei oo niin voimakas libido tai sitten on jänittänyt se eka kerta niin paljon, että ei vaan oo saanut aikaseks. Jos peris kerran saisi seksiä, ehkä se siitä lähtisi rullamaan ja sen jälkeen tulisi harrasteltua sitä seksiä vähän useamminkin.
Jos tätä kaappihomoteoriaa alettais pyörittelemään, ni voishan joku sellainenkin olla mahdollista, että alitajuisesti peris on kehittänyt tuollaisen ajatuksen, että kyllä panisi naista jos vain saisi neitsyttä. Mutta kun sitä neitsyttä on niin vaikea saada, ni sitten ei _tarvitse_ panna. Muutaman vuoden päästä voi sitten hyvällä omallatunnolla lopettaa naisten etisimisen ja todeta, että ei sitten tullut saatua pillua, vaikka yritinkin. Ei siis olisi periksen vika ku pillua ei tullut eikä ainakaan siitä siis johdu, että joku HOMO olisi...Vuoden vierii ja sitten jossain kolmenkymmenen päälle joku kaunis päivä peris toteaa, että ei saatana, homohan mä olen, umpihomo! Sitten tulee sellainen ajanjakso, jolla peris koittaa ottaa kiinni kaikki menetetyt panotilaisuudet ja ramppaa homobaarissa etsimässä miestä ja ottaa kullia perseeseen niin pal että heikompaa hirvittää :D
Ehkä yhden kerran voisi nykyaikana käydä niin, että seurustelusuhteessa jäisi ilman seksiä, mutta jos sama toistuu, niin se on jokseenkin luonnotonta. Jatkuvastihan tälläkin palstalla sanotaan, että naiset antavat muitta mutkitta, ja ainakin minä ja varmasti moni muukin on kokenut sen, että ekana iltana pehkuun.
Joko tyyppi on homo tai sitten nuo eivät ole olleet oikeita seurustelusuhteita, vaan kaveri uskoo seurustelleensa, vaikka ovat olleet vain kavereita ja käyneet ehkä syömässä tai parilla drinksulla yhdessä.
No siis kyllä minulle oli ekassa ja tokassa suhteessani seksiä tarjolla, mutta kieltäydyin koska luulin että se vahvistaa suhdettamme ja nostaa minun arvoa tytön silmissä kun en ole seksin perässä juokseva paska.
Kuten muutama viestiä ylempänä sanoin, se kieltäytyminen oli elämäni suurin virhe. Harmi vain että tajusin sen vähän myöhässä.
Sori vaan, mutta ei kuulosta kovin uskottavalta.
Mitä tarkoitat? Mikä se oikea syy sun mielestä sitten on?
Uskonnollinen kasvatus?
Jos seksittömyys = puhtaus ja seksi likaista, niin ei ihme, ettei seksielämän aloittaminen suju.
Herkkyys ei oo yhtään huono juttu ihmisessä, miehessä varsinkaan, koska sellaisia miehiä on vähemmän ja monet naiset arvostaa sellaista. Mutta, ihan kaikille herkemmille tyypeille sukupuolesta riippumatta on tärkeää ymmärtää ihmissuhteiden dynamiikkaa ja sitä millaiset tyypit sopii herkkien ihmisten kavereiksi ja partnereiksi.
Osata valita seuransa. Ettei valtse sellaisia tyyppejä, jotka sopis paremmin vähän kovemmille tyypeille, sit satuta itseään ja rupea syyttämään esim. kaikkia toisen sukupuolen edustajia siitä, mitä joku itselle täysin sopimaton ihminen on tehnyt.
Olla ok oman herkkyytensä kanssa, sallia sama muillekin, eikä vaatia herkkyyden ymmärtämistä niiltä, joille sellainen on mahdotonta.
Jostain syystä epäilen, että Nörtti_N ei olisi kovin kiva tyttöystävä vähänkään herkemmälle miehelle...
Kaikkein herkimmät miehet tarvii kiltin ja kotona viihtyvän, ymmärtävän naisen. Mä en jaksa aina ymmärtää tai paijata päätä kun toisella on paha olo (ja monilla herkillä on usein kun maailma on paha paikka). Kiltteyden kanssa on vähän niin ja näin (riippuu miten kiltteys määritellään) ja kotonakin viihdyn parhaiten yksin. ;)
Mulle sopii parhaiten keskitason herkkyydellä varustetut. Machojahan en tunnetusti siedä, joten tietty määrä herkkyyttä on hyvä olla. Tosin moni macho vasta herkkä on, hyppii seinille vähänkin trollaavasta naisesta. ;)
@ nörtti_n
Perseaatteen mies on täällä joskus avautunut äidistään ja omasta alullepanostaan, joka on joku satunnainen pano. Eli klassinen keissi: äiti on tavaraansa jakava ilmainen horatsu, jonka kanssa aikamiespoika asuu,eikä osaa irrottautua ja nähdä sitä faktaa, että suurin osa maailman naisista ei ole hänen äitinsä kaltaisia ilmaishuoria.
Tuskinpa sinä olet koskaan oikeasti seurustellut.
Ymmärsit vain väärin ne tytöt. He olivat vain kavereitasi ja niillä oli jotain muuta tähtäimessään. Kaipasivat juttuseuraa, kun samalla haaveilivat jääkiekkoilijasta tai mopopojasta.
ATM voi olla naiselle ihan hyvä kaveri, mutta ei sitten yhtään enempää.
Kyllä se on silloin seurustelua jos ja kun osapuolet erikseen niin sopivat.
Ei teillä sen takia poikki mennyt, ettet antanut tytöille seksiä?
Voi olla että se oli yksi osatekijä, mutta tämä koskee vain kahta ensimmäistä suhdettani jolloin seksiä oli tarjolla. Kahdessa jälkimmäisessä suhteessa olisin toiminut toisin, mutta ehdimme eroamaan ennen kuin seksijutut tulivat ajankohtaisiksi.
En jaksaisi jauhaa enää tästä samasta asiasta enempää. Täällä on kaksi isoa viestiketjua täynnä keskustelua minun suhteistani ja poikuudesta enkä ehdi muuta kuin vastailemaan molempiin koko ajan joitain. Toki itsehän olen nämä ketjut luonut, mutta silti.
Kaaliini ei vain mahdu sellainen skenaario, että meidän aikanamme tyyppi seurustelee monta kertaa ja poikuus jää tallelle. Ainoat vaihtoehdot ovat:
a) hän on syvästi uskovainen ja odottaa papin aamenta
b) tytöt olivat uskovaisia
c) hän on homo
d) hänellä on jokin fyysinen tai psyykkinen vajavaisuus (joka ilmeisesti paljastui tytöille jossain vaiheessa)
e) seurustelu ei ollut aitoa
Turhaan stressaat. Sen ku suljet koneen tai et ainakaan tuu koko palstalle enää. Voit tietty kertoa, ettet jaksa enää käydä näitä kahta threadia kattomassa. Eiköhän kaikki ymmärrä.
Oon mäkin peris vahingossa vetänyt välistä montakin kertaa. Ja KYLLÄ, uskon että elämäni OLISI ollut toisenlaista joskus vuonna yks tai kaks jos en näin olisi tehnyt.
Tehnyt mitä? Miksi pitää muistella menneitä, tai jossitella jotain vanhoja tekemättä jättämisiä?
Sä oot myös nuori mies, kuten suurin osa tämän palstan kirjoittajista, joten kaikilla on vielä hyvin aikaa tehdä ja kokea elämässä mitä tahansa.
Totta, mutta en suoranaisesti tuolla viestillä implikoinut että elämäni joskus esim. teiniaikoina olisi välttämättä ollut suoranaisesti parempaa laadullisesti tai sisällöllisesti rikkaampaa mikäli olisin seurustellut. Yritin vain perikselle sanoa sitä, että on turha katua joitain vanhoja ratkaisuja joita ihminen on päätöksenteon itsensä hetkellä järkeillyt oikeiksi. Varmaankin siihen oli joku järkevä syy.