Näin alkuun voisin kertoa olevani 19-vuotias, juuri lukion suorittanut jätkä. Lukiossa sain monta uutta kaveria, joista muutamasta on oikeastaan tullut kaikkein parhaimpia ystäviäni.
Minulle ystävyyden ylläpito on hieman haastavaa. Asun nimittäin melko syrjässä, kaukana kaikista kavereista ja näen heitä nyt varsin harvoin päivittäisen koulussa käynnin loputtua aikaa sitten. Eikä ole ollut tapana varsinaisesti viestitellä tai soitella. Eihän jätkät sitä tee
Minulle ystävyyden ylläpito on hieman haastavaa. Asun nimittäin melko syrjässä, kaukana kaikista kavereista ja näen heitä nyt varsin harvoin päivittäisen koulussa käynnin loputtua aikaa sitten. Eikä ole ollut tapana varsinaisesti viestitellä tai soitella. Eihän jätkät sitä tee
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ehkä olisi syytä aloittaa viestittely ja soittelu. Ei jatkuva, mutta silloin tällöin. Kyllä jätkät sitä tekee. Broidilla on laaja kaveripiiri ja jatkuvasti se soittelee ja sille soitellaan.
Kato, jos ei yhteyttä pidetä, yhteys katkeaa ja yhteydenpito loppuu. Niin yksinkertaista se on.
Parasta mitä voisit tehdä on, että alkaisit ehdottelemaan kavereillesi näkemistä. Ehdottelet vaikka tyyliin "nähtäiskö perjantaina kaupungilla?" "Käytäskö kahvilla?" "Mentäskö kattoo Hobitti?"
Tai jos tunnette kaikki toisenne, voisit yrittää järjestää yhteistä tekemistä "mentäiskö vaikka porukalla hohtokeilaamaan?"
Useimmat ihmiset ilahtuvat kun heitä pyydetään johonkin. Jos kieltäytyvät, kutsu uudestaan, älä heti luovuta. Ihmisistä on tullut laiskoja näkemään, jos peruvat treffit, ei se välttämättä tarkoita etteivät halua tavata. Laiskuus vaan voitti.
Älä päästä kavereistasi irti noin helpolla! Ties vaikka siellä yksinään pohdiskelisisvat ihan samoja!