Koen olevani todella omituinen kysyessäni tätä. Olen päälle kolmekymppinen mies ja ollut muutamassa pitkässä parisuhteessa ja kerran naimisissakin. Nyt olen tavannut mukavan, hauskan naisen (okei no tottakai puutteitakin on mutta niinhän kaikissa joten ei nyt saivarrella siitä :P ) ja sovimme 6 viikon tapailun jälkeen että olemme nyt parisuhteessa.
Nainen on todella mukava ja meillä on hauskaa yhdessä mutta nyt minua kuitenkin ehkä pelottaa tai arveluttaa yhteinen jatko. En tiedä johtuuko tämä siitä että aikaisemmat parisuhteet ovat päättyneet vaikka kaikki puitteet tuntuivat olevan kohdallaan vai mistä tämä johtuu? Todella ristiriitainen olo. Haluan viettää hänen kanssaan aikaa ja olen todella iloinen että löysimme toisemme (ja sain voitettua hänet itselleni) mutta nyt silti on tunne että haluaisin olla keskenäni esim. nyt illalla kotona katsoen elokuvaa... miksi YKSIN, miksi en hänen kanssaan? Outo tilanne.
Jotenkin niin järjenvastaista että kaikki tuntuu hyvälle mutta silti pelkään jotain enkä tiedä itsekään mitä... En edes tiedä mitä kysyä vaan laitoin nyt tähän tuntemuksiani ja toivon että joku heittäisi tähän ajatuksiaan ja saisin jotain itsestäni irti :D
Sen tiedän että seksin harrastaminen minua jännittää uuden ihmisen kanssa aina. Sitäkin olemme jo kyllä tehneet mutta sanotaanko suoraan että olen ollut toistaiseksi aika pettynyt omaan esitykseeni... :) Voiko etäisyydenhaluni johtua jotenkin alitajuisesti suorituspaineista? Nainen on tottakai ymmärtänyt asian mutta ei se minua lohduta...
Nainen on todella mukava ja meillä on hauskaa yhdessä mutta nyt minua kuitenkin ehkä pelottaa tai arveluttaa yhteinen jatko. En tiedä johtuuko tämä siitä että aikaisemmat parisuhteet ovat päättyneet vaikka kaikki puitteet tuntuivat olevan kohdallaan vai mistä tämä johtuu? Todella ristiriitainen olo. Haluan viettää hänen kanssaan aikaa ja olen todella iloinen että löysimme toisemme (ja sain voitettua hänet itselleni) mutta nyt silti on tunne että haluaisin olla keskenäni esim. nyt illalla kotona katsoen elokuvaa... miksi YKSIN, miksi en hänen kanssaan? Outo tilanne.
Jotenkin niin järjenvastaista että kaikki tuntuu hyvälle mutta silti pelkään jotain enkä tiedä itsekään mitä... En edes tiedä mitä kysyä vaan laitoin nyt tähän tuntemuksiani ja toivon että joku heittäisi tähän ajatuksiaan ja saisin jotain itsestäni irti :D
Sen tiedän että seksin harrastaminen minua jännittää uuden ihmisen kanssa aina. Sitäkin olemme jo kyllä tehneet mutta sanotaanko suoraan että olen ollut toistaiseksi aika pettynyt omaan esitykseeni... :) Voiko etäisyydenhaluni johtua jotenkin alitajuisesti suorituspaineista? Nainen on tottakai ymmärtänyt asian mutta ei se minua lohduta...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos olet pettynyt omaan suorittamiseesi, niin sitten voit ainkin parantaa. En ole asian tuntija mutta auttaisiko alkoholi...
On ongelmat,siitä psykologille kun noin vanne kiristää päätä.
Kaikki johtuu todennäköisesti selvittämättömistä asioista aikaisemmissa suhteissasi. Välttämättä et tiedosta niitä, mutta ne velloo siellä pinnanalla ja pomppaa esiin juuri silloin kun vähiten odottais.
Esim. tuo ristiriitaisuus yksinolon ja parisuhteen välillä on sellainen asia.
Suosittelen, että sukellat mieleesi ja mietit asioita edellisista suhteista mistä sulla on jäänyt epävarma olo tai asia joka ei oo selvä sinulle.
Seksin saralla varmaan olet epävarma uuden naisen kanssa ja jotenkin vertaat häntä/aktia edellisiin kumppaneihin.
Ihan ymmärrettäviä tunteita. Kehottaisin kertomaan kumppanillesi tunteistasi. Hän kyllä huomaa, että et ole ihan mukana parisuhteessa ja luulee, että kiinnostuksesi on lopahtamassa ja etsii syytä itsestään. Useimmat naiset lankeavat polvilleen jos mies purkaa syvimpiä tuntojaan. Siis PUHU, tai kirjoita. Seksi asioissa minua ärsyttää kun mieheni vieläkin (15v jälkeen) selittelee seisokki ongelmiaan. Minä olen täysin tietoinen, että hänen seisokkinsa heikkenee aina jos on jotain sydämellä. Puhumattomia asioita ja stressiä. Se, että mies ja vehje ei toimi aina täydellisesti tuo seksiin luonnollisuutta ja antaa naiselle tunteen, että voi kertoa omista hankaluuksistaan. Minä esim. teeskentelin kaikki orgasmini aikaisemmissa suhteissani. Nykyisen mieheni kanssa olen pystynyt puhumaan asioista ja nyt minun ei tarvitse teeskennellä. Autan itse tai kerron mitä tarvitsen. Ei kukaan ole täydellinen sängyssä, eikä etenkään aina.
Tarkennan vielä edelliseen, että selittelee seisokki ongelmiaan. Siis kiertelee ja ahdistuu, yrittää kovasti ja saa silloin rakastelun tuntumaan työltä. Minulle riittäisi ihan suora puhe ja tieto, että haluaako vielä yrittää vai mitä haluaa. Yhden illan seisokki ongelmat, aiheuttavat sitten vähän kierrettä. Tosin, sinä et maininnut miksi et ole esitykseesi tyytyväinen.
Oletko ollut ennen yksin? Vai oletko lähestulkoon aina seurustellut? Minäkin kyllä suhteen alussa himmailen vaikka olisin tosi kiinnostunut enkä haluaisi muita. Ehkä ei halua antaa itsestään kaikkea heti ja näkeminen jännittää liikaa vaikka haluaisikin hirveästi nähdä.
Olen lähestulkoon aina seurustellut eli onko kyseessä se että nyt vasta kolmekymppisenä olen oppinut olemaan yksin... en tiedä? No, pitää selvittää ajatuksia itselleni. Sen tiedän että yhdessä on hauskaa mutta ehkä pelkään sitä että mokaan jollain tavalla, esim. just seksin suhteen.
ET mokaa seksissä etkä muutenkaan jos kommunikoit riittävästi. Mielettömän tärkeää naiselle on Se henkinen puolikin, sanat helpottaa hermostumistakin. Jos nainen on ujo kyselet tekemällä: hyväilet kahdella tavalla ja kysyt kumpi parempi. Saat piitkän esileikin kun selvität naisen ominaisuuksia ja naisen taivaaseen. Unohda Se mistä edelliset naiset tykkäsivät. Toisen kroppa vaatii rajumpaa, useimpien hellyyttä. Esim. klitorista moni hinkkaa liian kovaa ja nopeasti. Tosin mun mielipide ;). Tosi helppo kysyä: näin vai näin. Kokosi ja kestosi on todella pieni osa rakastelua. Sitten kyselet samoja asioita välillä aina uudelleen. Jos olet liian ujo, niin yrität sitten vaan kovasti seurata naisen merkkejä. Jos teet liian kovaa nainen "pakenee" jos teet hyvin nainen taipuu kaarelle ja lähemmäs. ET voi mokata :)