töistä tulessani ilmoitettiin että nyt tuli ero. syyt oli minun velkani,lapseni ja exä. tuntuivat niin keksityiltä. meni viikko jotenkin sain puhuttua että koitettaisiin korjata vielä,ja ehkä välimatka tekisi hyvääkin. vaimo oli myös samaa mieltä ja sanoikin että pidetään silti luottamus välillämme (ei siis muita suhteita). vaimon muutto viivästyi olimme erilleen muutto päätöksen jälkeen 2kk saman katon alla eropaperitkin makasi pöydän alla mutta riidan päätteeksi vaimo ne postitti. oli pirun raskasta yöt olimme samassa vuoteessa eipä ole koskaan tuntunut niin kylmältä. minua vaivasi se kun en saanut kunnon selitystä,velat ja lapset olivat ollut jo suhteemme alusta lähtien ettei ollut mikään yllätys. jankkasin koko 2kk taukoamatta selvittäen mistä kiikastaa. ajoin vaimoa kauemmaksi. tuli päivä kun vaimo lähti (4viikkoa sitten) edeltävän yön oli tiukasti kainalossani. muutto oli suoritettu vaimo sanoi että ole nyt vain hetki hiljaa kaikki järjestyy sain halin ja pusunkin poskelle. koitin udella muuton jälkeen vaimon ystävältä asioita joka olikin ihan ymmärtäväinen. sain hetken oltua hiljaa. mutta sitten oli niitä tyhjiä lupauksia että voidaan puhua, kävi lasta hakemassa oli sormukset taas sormessa. en vain osannut olla hiljaa. nyt tämä viiminen viikko oli raskas annoin sen rauhan vihdoin ja viimein mutta nyt hänellä onkin uusi heila ja nyt vasta vaimo alkanut kertomaan oikeita syitä mitkä myös omasta mielestäni ovat pinnallisia en koskaan laittaisi eron syyksi. mitä ihmettä tapahtui? tiedän että ajoin jankkaamalla hänet kauemmaksi ja olisi pitänyt antaa aikaa. mutta ei myöskään vaimo puhunut antoi ehkä vinkkiä että tarvii sen tilan mutta pilasin sen...viikko sitten oli vielä pientä toivoa ja nyt on uusi mies (ei ole kuulemma "laastari-suhde"). en osaa antaa periksi ja kun vaimosta näkee että tunteita mua kohtaan on,on niin pirun vaikeana ja välttelee muutenkin seuraani. aika näyttää niin on moni sanonut mutta en tiedä kestääkö rakkaus enään tuollasia laastareita. taikka mitä sen naisen päässä liikkuu. pitäisi kait vaan jatkaa omia polkujaan. niin juu ja heti ensimmäisen ero ilmoituksen jälkeen laitoin velkajärjestelyn pyörimään että niitä syitäkin on tässä korjailtu...
vaimo lähti,syy jäi kertomatta.
sekaisin-
38623
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
-- taikka mitä sen naisen päässä liikkuu--
Sitä on vaikea käsittää mitä noiden naisten päässä liikkuu, täällä myöskin rouva ilmoitti eroavansa, on kuulemma tylsää ja vaikka mitä selityksiä ja asiasta ei hänen mielestään kannata turhaan puhua.
helppohan se on nyt sanoa jälkikäteen että olisimpa ollut vain hiljaa. tuo epätietoisuus raastaa edelleen. mistä näistä ottaa selvää luvataan puhua mutta ei kuitenkaan elettäkään... maltti on valttia mut taitaa olla liian myöhä. 3kk aikaa saada selvitettyä tuntuu vain siltä että jää selvittämättä. sitten otetaan laastari (joka ei kuulemma ole laastari) siihen ihastutaan ja on niin hyvä olla kun muuten oli vaikeaa. ja muutenkin ei olla annettu sitä tilaa/aikaa omille tunteilleen... nooh arki tulee aina vastaan
Naiset valitettavasti tekevät sitä (jotkut miehet myös), että hyppäävät uuteen suhteeseen heti eivätkä yritä tarpeeksi korjata sitä vanhaa suhdetta.
Et voi väkisin pitää toista luonasi. Voit vain lohduttautua sillä, että tuolla tavalla vaimosi aloittama suhde päättyy erittäin todennäköisesti.
Hoida raha-asiasi kuntoon ja selvittele mielessäsi, että mitä asioita olisit voinut tehdä toisin. Asioista voi ottaa opikseen. Jos on rahaa, niin käy psykologin luona juttelemassa erosta, sillä se yleensä nopeuttaa erosta paranemista. Joillakin työpaikoilla työterveyshuollon kautta voi päästä 1-2 kertaa psykologille.
Keskity myös lapsiin ja anna heille tukesi, koska ero koskettaa myös heitä. Toivottavasti et ole viinaan menevä, koska monelle ero merkitsee ryyppyputkia, mikä vain pahentaa rahaongelmaa, suhdetta lapsiin, työongelmia, terveyttä jne.
Kuules!
Voihan olla myöskin niin, että suhdetta on yritetty hoitaa, korjata ja terapoida pitkäänkin, mutta lopulta on pakko vaan tempautua irti.
Vähän kuin pahaan säärihaavaan on jo käytetty kaikki mahdolliset hoidot, mutta lopulta kuolio iskee kuitenkin ja jalka on pakko amputoida nopeasti.
Se, mikä yritys on tarpeeksi? Sitä harvoin ulkopuoliset voivat arvioida, tuomita näemmä kyllä.
Ja jos hyvä uusi suhde iskee kohdalle, niin mikäpäs ettei. Se todellakin voi toimia muutakin kuin laastarina. :)
on sitä yritetty hoitaa. tunteet ovat vaan kuolleet ei enään rakasta.
ero ilmoituksen jälkeen kun sain pään käännettyä että onhan se 6kk aikaa koittaa tehdä perheenä ja kahdestaan jotain jos ne tunteet lopulta löytyisivät.
se oli kuulemma ihan ok ajatus,mutta tarvitsisi hetken aikaa.
kyselemällä kokoajan joko puhutaan jne.. ajoin hänet kauemmas tein kait pahanolon ja koitti kokoajan keksiä muuta tekemistä ettei tarvitse ajatella asiaa
kun on vaikeaa niin varmasti tuntuu hyvältä saada joltain huomiota ja varmasti tulee onnelliseksi. väitän silti että oisi kannattanut hiukan jarrutella, tai saattaa se niin tehdäkkin kunhan vääntää veistä haavassa.
mitä siihen laastariin tulee niin kyllä uskon myös niihin ihmeisiin että ne voi kestää. voisi melkein sanoa että vaimoni oli "laastari" alkuun oli vaikeuksia haikailin entisen perään vaimo joutui silloin koville ja särjin sydämmen monesti.
joka tapauksessa minussa kait oli jotain niin hyvääkin että jaksoi seistä rinnallani. siitä olen ollut kiitollinen ja olen sen yrittänyt osoittaa.
koitin olla se "parempi mies" mielestäni onnistuinkin.
nyt vaimoni vetosi vanhoihin arpiin ja totesi että jollei hän silloin alussa oisi joutunut antamaan kaikkeansa niin nyt varmaan olisi voimia vielä yrittää.
vanhat asiat painaa pitkään ja varmasti vaikuttaa suhteeseen.
oli minullakin suuria ongelmia vaimon syrjähypyn kanssa.
ehkä sen jälkeen tätä yritettiinkin elvyttää mutta ajauduttiin vain kauemmas toisistamme.
nyt kuitenkin tilanne se että meillä ei ole kuulemma enään puhuttavaa ja on oikeesti aika jatkaa elämää.
-Se, mikä yritys on tarpeeksi?--
Ja toisilla ei ole halua yrittää ollenkaan edes puhua koko asiasta.
Ei kannata ottaa viinaa. Miksi aina oletetaan että ero=ryyppyputki. Kannattaa ottaa sopivasti jotain mietoa huumetta ja jättää viina kokonaan. Alko on aika paska aine kuitenkin, kovempaakin huumetta voi harkita kunhan on varovainen. Joka vaivaan on joku hyvä opiaatti tai benzo olemassa jotka turruttaa pois kaikki turhat tunteet kuten pelot ja ahistukset ja varsinkin surut. Vain totaalinen idiootti suree=)
Kirjoituksestasi kumpuaa esiin asia jota olisi syytä miettiä.
Kyselet, että mikä on tarpeeksi yritetty, siihen ei ole kuin aika ja sitä tarvitaan monesti hyvinkin pitkään, riippuen siitä mitä asian taakse kätkeytyy.
Sitä vain kiivastutaan ja odotetaan, että jo muutaman hetken päästä kaikki on ok, tai toinen muuttuu kun minä määrään.
Jos kaksi ihmistä on yhdessä, heillä kummallakin on oma taustansa ja siitä kumpuavat tavat toimia, joten on hyvä tutustua toisen elämään lapsesta lähtien, jotta osaa ymmärtää erilaisen ajatuksen eri asioissa ja osaa joustaa ja ymmärtää näiden syiden vaikutuksen. Pikkuhiljaa muotoutuu se perheen oma tapa kaikille perheille ja päästään ulos osittain niistä lapsuudessa saaduista opeista, olemme kuitenkin aina omia persooniamme ja sitä puolison tulisi ymmärtää.
Valitettavasti ulkopuoliset näkevät asiat paljon paremmin kuin asian sisällä rimpuilevat väsyneet ja joustamattomat ihmiset.
Puhut tuosta tuomitsemisesta, mikä on tuomitsemista. Erilainen mielipide ei ole mielestäni tuomitsemista, se on toisenlainen mielipide asiasta ja sitä voisi hieman ajatellakin, sillä hiomalla vähän omaa mielipidettään näiden toisten mielipiteiden kanssa, saattaa saada asialle järkevämmän suunnan ja huomaa ajatelleensa liian suurella tunnevoimalla vähäpätöistä asiaa.
Ihmisen pitää myös oppia pettymään ja silti pääsemään sen yli, ilman että heti laitetaan eropapereita liikkeelle.
Tätä sanotaan kai aikuisuuteen kasvamiseksi.
Eli mielestäni liian usein loukkaannutaan toisen mielipiteestä ja koetaan se loukkauksena , jota se ei suinkaan ole eikä ole tarkoitettukaan.
Sitten otat esiin heti tuon uuden suhteen. No mikä on hyvä uusi suhde ja miten tiedät kerran tai parin tapaamisella, että nyt tämä on parempi, en minä ainakaan voisi mennä sanomaan noin heti.
Kerran eräs tyyppi sanoi, että jos ei hän (juuri tällainen uusi suhde) niin voisi olla huonompikin.
No tämän päivän tiedoilla sanoisin, että enää huonompaa ei voi olla kuin hän on.
Kaikki on särkynyt, ihan kaikki. Kun totuus on valjennut, se on jotain ihan hirvittävää.
Sanoisin, että jättäkää ne laastaroinnit ja hypyt uuteen jos ette ole entisessäkään suhteessa osanneet elää, sillä tulette varmasti ennen pitkää katumaan noita hyppyjä.
Tässä maassa on monia naisia ja miehiä, jotka elävät ns. vanhanpiian tai vanhanpojan elämää ja voivat ihan hyvin, ei ole suhdekriisejä.
Lisäksi heillä on monilla asiat kunnossa, on oma koti maksettu, on auto, voi tehdä lomamatkoja ja on laaja ystävä ja kaveripiiri, joiden kanssa pitävät kiinteästi yhteyttä.
Joten ei niin kamalaa ole elää ilman suhdettakin, ainakin odottaa sitä järkiintymistä.
tuossa on sellaisia asioita joista on täysin samaa mieltä.. itselläni on ero takana ja muutenkin melko rankka menneisyys mistä olen hyvin avoin ollu. on myös hiukan tullut tuota elämänkokemusta.. vaimonihan on 6vuotta nuorempi ja sanotaan nyt että alle 25vuotias.. se tosiaan olisi tarvinnut varmasti sitä aikaa että asioista olisi voinut puhua...
joku joskus sanoi että eroaminen on tehty niin helpoksi että siihen pitäisi saada jonkunlainen muutos.lakipykälä että ennen kun koko asumuseroa myönnetään pitäisi käydä jossain yhdessä/erikseen keskustelemassa asiasta ulkopuolisen kanssa se että saisi omiemme mielipiteiden lisäksi jonkun kolmannen osapuolen näkökulman asiaan..
siellä nyt on hypätty uuteen suhteeseen mies (poika) näyttäisi melkein olevan muuttanut vaimoni luokse.
siinä voi jopa toimia ei voi tietää. tuskin kuitenkaan avioliittoa missä on yhteinen lapsi kukaan päättää hetken mielijohteesta uskoisin että on ajatellut asiaa molemmin puolin... toki kovalla painostuksella näytin itsestäni ne huonot puolet joita varmasti halusikin nähdä vakuuttaakseen itselleen että on oikea päätös...
kokemuksesta tiedän että ei ole oikein sitä "laastaria" kohtaan hypätä suhteeseen kun vielä on asioita selvittämättä ei ehkä enään sen puolison kanssa mutta omassa päässä... tiedän että murheiden keskellä kun joku tulee ja antaa tukea niin se tuntuu hyvältä mutta ne tunteet tulee vielä joskus pintaan..
juu en voi toista väkisin pitää enkä myöskään pakottaa puhumaan.
sehän on aika selvää että tunteet on selvittämättä niin ei sitä uutta suhdetta kannata kovinkaan vakavasti ottaa.
apua on lääkäreiltä haettu,säännöllisesti pari kertaa viikossa juttutuokioita.
kokeilin sitä ryypiskelyä ei oikein toiminut.
lasten kanssa toimii nyt hiukan paremmin. jopa heidän äitinsä kanssa ollaan voitu puhua yhteisistä pelisäännöistä... niiden lasten kanssa olen pärjännyt huonosti koska ajoin silloin ammatikseni enkä juurikaan ollut kotona ja lasten äidistä ero meni todella rumaksi. siitä jäi katkeruutta ja vihaa paljon ja lapset ovat kärsineet paljon en voi sanoa että niillä oisi vieläkään kaikki hyvin.
tästä nykyisestä liitosta meillä on yhteinen lapsi sen kanssa ei ole ongelmaa pärjään hyvin ja muutenkin tähän liittoon panostin enemmän opettelin puhumaan tulin erittäin avoimmeksi. pidin perheestäni huolta otin oikeestaan sen "vaimon roolin" ja olin siihen tyytyväinen.
tarkoitus olisi että saisin elämäni järjestykseen velat alkaa olla hoidossa (sain yllättävän paljon anteeksi). ajatus oli että ainakin itse annan aikaa tunteilleni enkä sotke muita. kyllä tässä vielä kerkee juoksemaan,mikä tosin ei ole ollut koskaan alaani. vaimo tulee toisiin aatoksiin jos tulee. aika näyttää ja maltti on valttia (niin helppoa sanoa toteutus eri)
--kokeilin sitä ryypiskelyä ei oikein toiminut. --
Siihen ei kannata ryhtyä, vit.tuskäyrä vaan nousee entisestään, terveys ja rahat menee, sanon ihan kokemuksesta.
Toivottavasti petturit saa lähtönsä jälkeen reilusti pask.a niskaansa sen ovat ansainneet.
Tuttu tilanne eroon ilman syytä... aina siihen on jokin syy. Itselläni oli aika samanlainen ero. Kaivettiin kaikenlaisia nuoruuden hölmöilyjä esiin ja vedottiin vaikka mihinkä. Todellisuudessa paljastui että vaimollani oli suhde työkaveriinsa. Edelleenkään exä ei tätä tunnusta ja tuskin tulee koskaan tekemäänkään. Vaikka petoskumppani onkin tahollaan tunnustanu omalle vaimolleen. Mitä nopeammin alat laittamaan elämääsi järjestykseen ja sillä ajatuksella että se jatkuu yksin. Niin silloin alkaa vasta paraneminen. Tsemppiä ja voimia kyllä se elämä vielä hymyilee
tuota työkaveria taikka tässä tapauksessa koulukaveria olen hiukan epäillyt viihtyvät kuulemma hyvin yhdessä ja heillä on aivan omat jutut ja molemmilla on hiukan parisuhde ongelmia helpottaa toiselle puhumista. vaimon "kylmyys" alkoi kouluporukan kemuista ja neljä viikkoa siitä ilmoitettiin erosta.
toki tämähän epäily kääntyi siihen että kyseinen kaveri oli täysin vain kaveri ja antoi mulle suuren tuen asian kanssa. käytiin paljon keskusteluita ja koitti mua puolustella että vaimo olisi puhunut. nyt tosiaan on uusi ukko ja on joku täysin tuntematon tuttavuus
Toi on todella hyvä että saitte sen kaverin kanssa jutun selväksi. Nimittäin ei ole kovin mukavaa jäädä näissä asioissa ilman vastausta.
siis niillähän ei ollut minkäänlaista suhdetta. mutta juu silloin vaimo asui vielä kotona ja otin härkää sarvista ja kysyin suoraan mikä juttu tämä on että kirjoitellaan facebookissa yökaudet... oli siis lähinnä tukemista molemmin puolin ongelmia kotona molemmilla oli kait helppoa avautua... mutta tosiaan omalle miehelle ei voinut/pystynyt puhumaan.
Ei se elämä tavallaan jatku. Fyysisesti valitettavasti kyllä, mutta ei se yksin mukavaa ole, eikä mukavaksi muutu. Typeriä juttuja täällä.
Siksipä ei saisi mihinkään "kemuihin" lähteä ilman puolisoa. Nämä "omat tilat" ja "omat ajat" ja varsinkin omat "ystävät" ovat myrkkyä suhteelle kuin suhteelle ja hajoittavat perheet. jokaisessa esiintyy sana "oma" ja on oiva esimerkki ITSEKKYYDESTÄ.
Miksi se nyt omalle miehelle olisi edes puhunut. Vaimosi on h.uora joka haluaa "vaihtelua" ja "uusia" miehiä. Sinä et enää kiinnosta, sen vittua kutittaa.
niinhän siinä meinasi käydä että oli mopo karkaamasta käsistä.
en ole oikeestaan ryyppymiehiä kaljasta kyllä pidän mutta harvemmin humala hakuisesti sitä juon.
niin kuin taisi tulla jo selväksi että emäntä on lähdön jälkeen vain mennyt luvannut ja luvannut... ei ole antanut aikaa itselleen selvittää tunteitaan vaan keksinyt kokoajan muuta tekemistä. ainakin luulen näin koska vinkkiä antanut että puhutaan ja kaikki järjestyy. nyt tunteet sekaisin ero sattuu niin onhan se ihan mukava "ihastua" saada huomiota ja tuntea olonsa hyväksi. mutta harvemmin tuollaiset viikonloppuna alkunsa saaneet suhteet kaikkea kestää...
ja emäntä on melko tempperamenttinen joka tuskin alku onnen aikaan tulee esiin. siinä on nuori poika ihmeissään vielä. mulla meni 4 vuotta tottua siihen että vaatimattomana yritti toista auttaa kun toisella oli huono olla siinä tuli paljon kirosanoja kuultua ja kiukuttelua pahemmasta päästä.
jää nähtäväksi koska tajuaa ja ottaa yhteyttä että tulikin ikävä ja haluaa puhua
Vaimosi jätti sinut, kurja homma sinulle, se oli kuitenkin vaimosi ratkaisu. se mitä luulet vaimosi rakkaudeksi sinua kohtaan on sääli.
saattaa olla totta. tunnistitko tapauksen meinaan se on varmaan juurikin sitä sääli tällä hetkellä. potki mut melko syvälle kuraan. tämän saa kiitokseksi kun luottaa liikaa
--tämän saa kiitokseksi kun luottaa liikaa --
Juu, ei kannata liikaa luottaa, petollisia akkoja riittää.
sitä petollisuuttakin oli jäi rysän päältä kiinni annoin kyllä anteeksi mikä oli pirun raskasta. emäntä taisi ottaa sen vielä raskaammin hiukan arponut tässä että osa syy hänen lähtöönsä oli se ettei voinutkaan antaa itselleen sitä anteeksi...
tuossa monesti todettu että aika parantaa. eli pitää jatkaa matkaa vain yksin
aika näyttää tuoko se emännän lähelle vai täysin uuden ihastuksen....
jotain hyvää tässäkin on tänään sain juuri kuulla että vanhin lapseni muuttaa minun luokseni. paistaa se aurinko p*ska kasaankin
Ei sitä niin vain "laiteta velkajärjestelyä pyörimään" Sitä pitää anoa ja täyttää kilo papereita ja käräjäoikeus sen sitten vahvistaa jos vahvistaa. KAIKKI ei siihen pääse. Ja käsittely kestää kuukausia.
juu olen huomannut että se ei noin vain lähtenyt pyörimään...
voi sitä vitutuksen määrää kun käynyt noita lippuja lappuja läpi.
odotellaan juuri päätöstä mitä tulee tapahtumaan. velkaneuvonta ainakin luonut paljon toivoa että hyvin tässä käy.
Niinpä. Toivon kuitenkin kaikkea hyvää tilanteeseesi. Paskan tempun eukkosi sinulle teki, ei sitä oikeuta mitkään selittelyt mistään sinun puutteistasi tai vioistasi. Ei noin saa toimia. Ole nyt vain omissa oloissasi ja haistapa paskat tuommoiselle eukolle. Kosta tarvittaessa ikävästi kun keksit jonkun hyvän tavan. Voithan sysätä jotain velkaa hänenkin silmille ja muista vaatia kunnon elarit jos lapsi jää sinulle.
kostaminen ole mistään kotoisin. mut varmasti hymyilen leveästi kun uusi suhde menee nurin.
lapsi ei jäänyt minulle.
suhteen korjaamiseen annoin kaikkeni. vaikka painostin niin ei kait siitä voi syyttää yritin kuitenkin... taisi tyttö haluta vain mennä ja tulla miten tykkää
Kannattaa se KOSTAA! Helpottaa suunnattomasti oloasi! Usko pois. Itse aikanaan tuhosin entisen huoravaimoni elämän, ihan vaan kostoksi. Samoin tuhosin häntä panneen miehen elämän.. sain ja saan siitä suunnattomasti iloa! Vainoan heitä elämäni loppuun saakka! Se on lempiharrastukseni! Mulle ei vittuilla!
Mieskin oikein aneli minua lopettamaan. Haistatin vaan vitut ja sanoin että en lopeta KOSKAAN! nyt hän astui väärille varpaille!
tämän hetkinen tilanne on se että liitto ainakin on ohi mitään puhuttavaa ei ole olen tekopyhä paska. uusi ukko on todellinen sen henkilöllisyyskin paljastui.
ehkä vaimolle hyvä näin hänellä kuitenkin oli se syyllisyyden tuska syrjähypystään.
ehkä uusi alku on tässä tapauksessa hänelle se oikea tapa päästä eteenpäin.
olin itse sinut jo asian kanssa ja kaikkeni koitin tehdä pitääkseni liiton kasassa mutta ehkä vain teinkin liikaa..
nyt alkaa matka kohti uusia pettymyksiä. en kait hetkeen uskalla luottaa suhteeseen niinku ennen mutta jossain vaiheessa sekin kait tulee eteen.
siis en ole harkitsemassa vielä mitään uutta. tarvitsen tilaa itselleni etten satuta ulkopuolisia koska tunteeni on vielä edellisessä elämässä.
--siis en ole harkitsemassa vielä mitään uutta.--
Kannattaa ensin vähän "huilata", näin ainakin itse aion tehdä.
Huumeet vie pois kaikki turhat tunteet sun muut hölynpölyn eikä tule edes krapulaa kun pitää välipäiviä. Ei muuta kun huumeita kehiin. Viina pois, siitä ei ole hyötyä.
http://www.youtube.com/watch?v=OBdabfnrws4&feature=share
Vaimollasi saattoi olla joku erittäin painava syy erota sinusta. Hän ei välttämättä osaa pukea sitä sanoiksi. Jos vaadit tietää syyn niin hän keksii jonkun tyhmältä kuulostavan selityksen. Vaimojen mukaan miehen pitäisi tietää tämä syy ilman, että sitä kerrotaan, koska mies on kuitenkin vastuussa vaimon tunnetiloista jollakin yliluonnollisella tavalla, mitä ei voi sitäkään järjellä selittää.
Toisekseen syyn tivaaminen hermostuttaa, koska mitä sillä on enää väliä, koska lopputulos ei muutu. Yritätkö syyn selvittämällä päästä syyttämään vaimoa tyhmästä päätöksestä? Perustelut jotka kuulet ovat todennäköisesti järjenvastaisia, joten niistä on tuskin sinulle apua.
Kolmanneksi vaimollasi ei ole mitään velvollisuutta kertoa, miksi erosi. Laki ei vaadi sitä, hän voi vastata, en kerro sinulle miksi erosin. Suomessa saa erota ilman syytäkin jos vain sillä hetkellä siltä sattuu tuntumaan.
Edelleen olen sitä mieltö, että ei savua ilman tulta, joten vaimosi erosi, koska hänellä olisi hyvä syy ja sen vuoksi oli jopa pakotettu eroamaan. Sitä syytä hän ei varmaan koskaan kerro, koska tuskin edes itsekään tietää mikä se syy tarkalleen on. Hänellä on ollut tunne, että jokin tälläinen painava syy on olemassa ja siksi elämä pitää laittaa kokonaan uuteen järjestykseen.
juu puhut varmasti totta.. tunteet ovat kuulemma olleet kuolleet jo aikoja sitten...
sitä syytä koitin kaivaa koska ensimmäiset 4viikkoa puhuimme siitä että yritämme vielä korjata tilannetta.. mutta tosiaan hän kait oli jo silloin päätöksensä tehnyt
eikä siinä enään mikään auttanut.
edelleen uskon siihen että vaimoni syrjähyppy meidän liiton rikkoi...
nyt tässä alkuun ei nähnyt mitään huonoa liitossa mutta nyt on alkanut "muistaa" että sen syrjähypyn jälkeen tässä on tullut ihan pienistäkin asioista riita. mulla oli kyllä hyvä olla taikka sitten olen niin hyvä valehtelemaan että uskon itsekkin siihen että kaikki oli hyvin...
Sellaisen vinkin antaisin, että elä ihmeessä jää kelailemaan, että voi kun en sillä viikolla/hetkellä antanut tilaa ja voi kun en sillon tehny niin, hitsi kun sillon hermostuin jne.. Nainen on miettinyt jo asiat valmiiks, ei antanut mitään mahdollisuutta teidän enää korjata suhdetta, oli jo valmiiks kattonu itselleen lohduttajan jne.. Naisen käytös kertoo paljon ja uskon, että vuoden päästä, kun oot käsitellyt asian ja nää enemmän "ulkopuolisen silmin" suhteenne, olet jo iloinen, että pääsit hänestä eroon ja sinulla on mahdollisuus löytää kumppani, joka ottaa myös sinun tunteesi huomioon. Toki kannattaa hyvin realistisesti analysoida suhde, myös oman toiminnan osalta ja oppia seuraavaa suhdetta ajatellen, mutta aluksi kannattaa antaa itselle lupa olla pettynyt toisen kylmään käytökseen.
mitäkö tapahtui? no uskoit, mitä nainen puhuu ja katselit jotain sormuksia ormessa. kun nainen antaa pusun ja puhuu jotain niin hän tarkoittaa päinvastaista. toinen heila on syy eroonne. pusut on vain tarkoitius pehmittää sinua kuin pihviä