Ok-talon asuinkulut n. 250 eur/kk

Onhan tuossa melkein kymmenkertainen hintaero per neliö asuinkuluissa. Siis toki vuokra sisältää yleensä muut kulut paitsi sähkö ja vesi (ja useimmiten netti ei sisälly vuokraan).

Ok-talo 220 neliötä kokonaisala ja asuinkulut n. 255 eur/kk = n. 1,16 eur/neliö/kk.

Asuinala 171 neliötä eli 1,49 eur/neliö/kk.

Itsekin vuokraan tosin 21 neliöistä yksiötä 358 eurolla kuukaudessa eli siinä on vuokra 17,05 eur/neliö/kk, siihen päälle vesi, sähkö ja netti. Mutta parilla kympillä kuussa per neliö saa vuokrattua asunnon kaikkine kuluineen. Itse otan vuokratuoton omaan käyttööni tuosta, käteen verojen jälkeen jäävä osuus kattaa omat asuinkuluni kätevästi.

Tosin maksoihan se sijoitusyksiökin jotain, mutta arvo nousee ja jatkuvaa vuokratuottoa tulee.

Kuten palstalla on moneen kertaan käyty läpi, niin viihtyisä perheasunto on noin 200 neliön kokoinen (2 aikuista 2 lasta). Eli meidän tapauksessa ei olisi puhettakaan, että vuokrattaisiin tuon kokoinen talo 11 eurolla neliöltä.

Huh-huh!! kirjoitti:

Kuten palstalla on moneen kertaan käyty läpi, niin viihtyisä perheasunto on noin 200 neliön kokoinen (2 aikuista 2 lasta). Eli meidän tapauksessa ei olisi puhettakaan, että vuokrattaisiin tuon kokoinen talo 11 eurolla neliöltä.

Lue lisää

Isommassa luukussa neliövuokra on reilusti halvempi kuin pikkuyksiössä. Yksiöiden vuokrat voi olla parikin kymppiä neliöltä, samassa talossa joku lestaluukku 100 neliötä alle 8 euroa neliöltä.

Ok-Loordi kirjoitti:

Onhan tuossa melkein kymmenkertainen hintaero per neliö asuinkuluissa. Siis toki vuokra sisältää yleensä muut kulut paitsi sähkö ja vesi (ja useimmiten netti ei sisälly vuokraan).

Ok-talo 220 neliötä kokonaisala ja asuinkulut n. 255 eur/kk = n. 1,16 eur/neliö/kk.

Asuinala 171 neliötä eli 1,49 eur/neliö/kk.

Itsekin vuokraan tosin 21 neliöistä yksiötä 358 eurolla kuukaudessa eli siinä on vuokra 17,05 eur/neliö/kk, siihen päälle vesi, sähkö ja netti. Mutta parilla kympillä kuussa per neliö saa vuokrattua asunnon kaikkine kuluineen. Itse otan vuokratuoton omaan käyttööni tuosta, käteen verojen jälkeen jäävä osuus kattaa omat asuinkuluni kätevästi.

Tosin maksoihan se sijoitusyksiökin jotain, mutta arvo nousee ja jatkuvaa vuokratuottoa tulee.

Lue lisää

"Onhan tuossa melkein kymmenkertainen hintaero per neliö asuinkuluissa. Siis toki vuokra sisältää yleensä muut kulut paitsi sähkö ja vesi (ja useimmiten netti ei sisälly vuokraan).

Ok-talo 220 neliötä kokonaisala ja asuinkulut n. 255 eur/kk = n. 1,16 eur/neliö/kk."

Hohhjoijaa, ei se todellakaan noin mene. Pitää laskea asunnon arvo, siihen sijoitetun pääoman menetetty tuotto. Helpointa se on siten että laskee paljonko asunnosta saisi vuokraa. Jos esim. Loordi menettää vuokratuloja 2000 euroa kuussa pitää tämä laskea asumismenoihin. Silloin asumismenot neliötä kohti on lähellä kymmentä euroa eikä yhtä euroa.

Näin se vain on kirjoitti:

"Onhan tuossa melkein kymmenkertainen hintaero per neliö asuinkuluissa. Siis toki vuokra sisältää yleensä muut kulut paitsi sähkö ja vesi (ja useimmiten netti ei sisälly vuokraan).

Ok-talo 220 neliötä kokonaisala ja asuinkulut n. 255 eur/kk = n. 1,16 eur/neliö/kk."

Hohhjoijaa, ei se todellakaan noin mene. Pitää laskea asunnon arvo, siihen sijoitetun pääoman menetetty tuotto. Helpointa se on siten että laskee paljonko asunnosta saisi vuokraa. Jos esim. Loordi menettää vuokratuloja 2000 euroa kuussa pitää tämä laskea asumismenoihin. Silloin asumismenot neliötä kohti on lähellä kymmentä euroa eikä yhtä euroa.

Lue lisää

Pitää sen vuokra-asunnonkin kohdalla laskea menetetty pääoman tuotto samalla lailla, kun sitä vuokraa menee esim. 2000 euroa kuukaudessa sen sijaan että sen sijoittaisi jatkuvana säästönä kuukausittain esim. ETF:iin verrattuna että asuu itse jossain ja se raha menee vuokraan. Siis jos ei asuisi missään niin sen vuokrarahan voisi sijoittaa samalla lailla kuin jos ei asuisi missään niin siihen omaan asuntoon sijoitetun rahan voi sijoittaa (joko kertasijoituksena tai kuukausittain oman talon myynnistä saadun rahan pikkuhiljaa toistuvasti sijoittaen). Siis asumalla itse vuokra-asunnossaan menettää vuokraan menevän rahan jonka voisi sijoittaa kun omassa talossaan menettää rahan jonka voisi sijoittaa kun ei taloaan myy vaan käyttää sitä itse.

Siis asumalla itse menettää asunnosta saatavan taloudellisen hyödyn.

Vuokra-asuntoon sijoittamalla vuokralla voisi tienata eri tavoin siis: Asumalla itse vuokra-asunnossaan menettää jälleenvuokraustuoton, eli voisi jälleenvuokrata sen asuntonsa jos siinä ei itse asuisi ja saisi itselleen vuokratuottoa, ok-talossa asumalla itse menettää vuokratuoton, vuokra-asunnossa jälleenvuokraustuoton, ei siinä sen isompaa eroa ole, jälleenvuokratulosta menee pääomavero siinä missä vuokratuotostakin.

Sehän se erikoisinta tuossa onkin että vaikka talo on vanha jo niin sen reaalihinta on silti vain noussut. Esim. kun itse olin hankkimassa taloa niin vertailin 30 vuotta vanhoja 1980-luvun kohteita ja 4 vuotta vanhoja 1005 valmistuneita kohteita vuonna 2009. Uusi maksoi 300 tuhatta, vanha 220 tuhatta ja sen vanhan reaalihinta on inflaatio huomioiden ollut v. 1985 n. 120.000 euroa. Kun sen uuden vaihtoehtona on vanha niinn kun uusi on kalliimpi rakentaa niin se nostaa vanhankin hintaa.

Siis kun talo on 40 vuotta vanha myyn sen voitolla ja ostan uuden tilalle, toki se uusi saattaa maksaa silloin jo 500.000, vanhasta saa 400.000, ja se vanha on aikoinaan maksanut sen 300.000.

Kerrostaloissa vasta kalliiksi tuleekin kun tehdään putkiremontti ja julkisivuremontti, maksaa yli puolet uuden asunnon hinnasta nuo jo. Putkiremontti maksaa kerrostaloasuntoon esim. 1000 euroa neliö ja 80 neliöiseen asuntoon se on 80.000 euroa. Ok-taloon se maksaa n. 10.000 euroa. Parveke ja julkisivuremontti esim. 500 euroa / neliö vielä eli 40.000 euroa 80 neliön läävään ja ok-taloon saa julkisivuremontin n. 5.000 eurolla.

Minä ainakin asun omaa taloani ja sen arvo vain kasvaa. Asuinkulut 250 eur/kk (suunnilleen) ja 10 vuodessa arvonnousu ainakin 50.000 euroa, eli inflaatio vähän päälle. Nyt arvo on noussut n. 40.000 euroa viimeisen 4 v. aikana, tosin pihan laittoon meni siitä n. 20.000 euroa eli nettovoitto n. 20.000 euroa 4 vuodessa. Mutta nyt ajat ovatkin olleet huonot taloudessa, siksi arvonnousu on vähän ollut tavanomaista hitaampaa.

Ok-Loordi kirjoitti:

Sehän se erikoisinta tuossa onkin että vaikka talo on vanha jo niin sen reaalihinta on silti vain noussut. Esim. kun itse olin hankkimassa taloa niin vertailin 30 vuotta vanhoja 1980-luvun kohteita ja 4 vuotta vanhoja 1005 valmistuneita kohteita vuonna 2009. Uusi maksoi 300 tuhatta, vanha 220 tuhatta ja sen vanhan reaalihinta on inflaatio huomioiden ollut v. 1985 n. 120.000 euroa. Kun sen uuden vaihtoehtona on vanha niinn kun uusi on kalliimpi rakentaa niin se nostaa vanhankin hintaa.

Siis kun talo on 40 vuotta vanha myyn sen voitolla ja ostan uuden tilalle, toki se uusi saattaa maksaa silloin jo 500.000, vanhasta saa 400.000, ja se vanha on aikoinaan maksanut sen 300.000.

Kerrostaloissa vasta kalliiksi tuleekin kun tehdään putkiremontti ja julkisivuremontti, maksaa yli puolet uuden asunnon hinnasta nuo jo. Putkiremontti maksaa kerrostaloasuntoon esim. 1000 euroa neliö ja 80 neliöiseen asuntoon se on 80.000 euroa. Ok-taloon se maksaa n. 10.000 euroa. Parveke ja julkisivuremontti esim. 500 euroa / neliö vielä eli 40.000 euroa 80 neliön läävään ja ok-taloon saa julkisivuremontin n. 5.000 eurolla.

Minä ainakin asun omaa taloani ja sen arvo vain kasvaa. Asuinkulut 250 eur/kk (suunnilleen) ja 10 vuodessa arvonnousu ainakin 50.000 euroa, eli inflaatio vähän päälle. Nyt arvo on noussut n. 40.000 euroa viimeisen 4 v. aikana, tosin pihan laittoon meni siitä n. 20.000 euroa eli nettovoitto n. 20.000 euroa 4 vuodessa. Mutta nyt ajat ovatkin olleet huonot taloudessa, siksi arvonnousu on vähän ollut tavanomaista hitaampaa.

Lue lisää

Muistelen kyllä että 4-5 v. sitten Helsingissä 81 m2 kerrostalokolmion julkisivuremontti. 3h k, parveke aika iso, tosin syvyys vain n. 1,3 m.
Parvekkeen ehostus, talon päätyseinien eristys, elementtisaumojen hiekkapuhallus täyttö, ehkä joku maalaus seinille. Ikkunoiden vaihto, parvekeoven vaihto.
Lasku 18.000 €.

Putkiremontti on ehkä 700 €/m2, jos ei uusita mitään muuta siinä ohessa(usein uusitaan).

"Siis pääomakulut."
Pitäähän se vuokraajankin maksaa vaikkapa 1500 € minunlaisestani talosta, ja joka kuukausi, ei sitä rahaa voi sijoittaa muu henkilö kuin vuokra-isäntä.

Omassa kun asun, niin pääomakulut(siis koron) lasken mukaan kyllä asumiskuluihin. Lyhennys on säästöä, tai sitten sijoittamista jos se halutaan näin nähdä arvon noustessa.
Itse katson sen säästö-osuudeksi.

"Talossa on kiinni puoli miljoonaa, jolla summalla huonompikin sijoittaja saisi helposti parikymmentä tuhatta vuosituloa."
Ja josta tuo 20tuhatta menee helposti vuokriin. Mitä järkeä siinä on, riskikin suurempi kuin kotinsa omistamisen riski arvonlaskuna?

laupias60 kirjoitti:

"Siis pääomakulut."
Pitäähän se vuokraajankin maksaa vaikkapa 1500 € minunlaisestani talosta, ja joka kuukausi, ei sitä rahaa voi sijoittaa muu henkilö kuin vuokra-isäntä.

Omassa kun asun, niin pääomakulut(siis koron) lasken mukaan kyllä asumiskuluihin. Lyhennys on säästöä, tai sitten sijoittamista jos se halutaan näin nähdä arvon noustessa.
Itse katson sen säästö-osuudeksi.

"Talossa on kiinni puoli miljoonaa, jolla summalla huonompikin sijoittaja saisi helposti parikymmentä tuhatta vuosituloa."
Ja josta tuo 20tuhatta menee helposti vuokriin. Mitä järkeä siinä on, riskikin suurempi kuin kotinsa omistamisen riski arvonlaskuna?

Lue lisää

En minä väitäkään, että ok-talon vuokraaminen on halvempaa kuin omistaminen. Väitän vain, että ok-talossa asuminen on paljon kalliimpaa kuin aloittajan laskelmassa.

Ehkä tämä ajatus on tullut mieleen siitä, että minulla ei ole omistusasunnossa kiinni kaikki rahat vaan niitä on sijoitettuna muuallakin. Pääomatulot riittävät hyvin kattamaan kaikki asumismenot. Voisin tietysti myydä osakkeeni ja ostaa koko rahalla komean talon, mutta siihenpä ne osinkotulot sitten loppuisivatkin. Pitäisi ehkä jopa mennä töihin.

laupias60 kirjoitti:

"Siis pääomakulut."
Pitäähän se vuokraajankin maksaa vaikkapa 1500 € minunlaisestani talosta, ja joka kuukausi, ei sitä rahaa voi sijoittaa muu henkilö kuin vuokra-isäntä.

Omassa kun asun, niin pääomakulut(siis koron) lasken mukaan kyllä asumiskuluihin. Lyhennys on säästöä, tai sitten sijoittamista jos se halutaan näin nähdä arvon noustessa.
Itse katson sen säästö-osuudeksi.

"Talossa on kiinni puoli miljoonaa, jolla summalla huonompikin sijoittaja saisi helposti parikymmentä tuhatta vuosituloa."
Ja josta tuo 20tuhatta menee helposti vuokriin. Mitä järkeä siinä on, riskikin suurempi kuin kotinsa omistamisen riski arvonlaskuna?

Lue lisää

"Pitäähän se vuokraajankin maksaa vaikkapa 1500 € minunlaisestani talosta, ja joka kuukausi, ei sitä rahaa voi sijoittaa muu henkilö kuin vuokra-isäntä."

Juuri näin, tuon summan menetät koska et asuntoa vuokraa. Koska vuokratulo on pääomatuloa josta pitää maksaa pääomavero ei omassa asuminen ole vuokralla asumista kuin 30% halvempaa. Jos taasen on halpa kaupungin vuokra-asunto ei kannata omaa ostaa vaikka saisi suuren perinnön ja varaa olisi.

Epätäydellistä kirjoitti:

En minä väitäkään, että ok-talon vuokraaminen on halvempaa kuin omistaminen. Väitän vain, että ok-talossa asuminen on paljon kalliimpaa kuin aloittajan laskelmassa.

Ehkä tämä ajatus on tullut mieleen siitä, että minulla ei ole omistusasunnossa kiinni kaikki rahat vaan niitä on sijoitettuna muuallakin. Pääomatulot riittävät hyvin kattamaan kaikki asumismenot. Voisin tietysti myydä osakkeeni ja ostaa koko rahalla komean talon, mutta siihenpä ne osinkotulot sitten loppuisivatkin. Pitäisi ehkä jopa mennä töihin.

Lue lisää

"Voisin tietysti myydä osakkeeni ja ostaa koko rahalla komean talon, mutta siihenpä ne osinkotulot sitten loppuisivatkin. Pitäisi ehkä jopa mennä töihin. "


No ei tietenkään järkeä, jos olet jo omassa.
Ja jos osakkeilla osaa pelata, onhan ne todennäköisesti paremmintuottavia kuin sijoitusasunnot?

Hyvä ettei tarvitse töitä tehdä, mutta se on vaihtoehtona kuitenkin.

Jätesumma vaikutti pieneltä verrattuna sähköön. Tosin meillä lämmitetäänkin osin sähköllä, joten asiat on eri tavalla. Mutt absoluuttisestikin jätekulut oli pienet.

Oulussa nousee ensi vuonna 3,50 euroon kuutiolta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/vesimaksu-nousee-oulussa-18-senttia/648662/

Kilpailutapa tuo kiinteistön täysarvovakuutus. Meilläkin nimittäin on reilu 400 euroa vuodessa, vaikka talo on huomattavasti huokeampi kuin loordilla. Nuohous oli viimeksi 38 euroa, mutta sillä ei kokonaiskustannuksissa ole väliä. Sekapuuklapeja ostan n.40 euroa per pinokuutio.

Meillä menee sähkölämmitteisessä ( LTO varaava takka) kaikkinensa noin 420 euroa kuukaudessa. Mukana on netti, joka kustantaa 40 euroa kuukaudessa. Valokaapelia ei ole.

Tuo edellä olikin taas "vale-Loordi".

Ohessa oikeaa tietoa nuohouksesta:

http://www.nuohoojat.fi/vihjeita ja vinkkeja/nuohooja tulossa-mita se tarkoittaa/

Nuohousmaksun suuruus perustuu tulisijojen ja savuhormien määrään. Tavanomaisten toimenpiteiden hinta on noin 30 - 60 euroa. Laskutus perustuu alueen pelastuslaitoksen vahvistamaan nuohoustaksaan.

Nuohousvastuu on kiinteistön omistajalla

Nuohouksen järjestäminen kuuluu pelastuslain mukaan alueellisille pelastuslaitoksille. Ne voivat huolehtia siitä itse, tai hankkia tarvittavat nuohouspalvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Pelastuslaitokset voivat sallia myös sen, että rakennuksen omistajat tai haltijat sopivat nuohouksesta yksityisten palvelujen tuottajien kanssa.

Kiinteistön tulisijojen ja hormien nuohoamisvastuu on lain mukaan kuitenkin yksiselitteisesti kiinteistön omistajalla. Hänen tulee huolehtia siitä, että nuohoaminen on käytännössä mahdollista.

Jos nuohousta ei jostakin syystä ole hoidettu, alueen pelastusviranomainen voi määrätä kiinteistön omistajalle uhkasakon nuohouksen laiminlyönnistä. Varsinkin loma-asuntojen omistajia on usein vaikea tavoittaa. Myös uusien asuinalueiden pientalojen omistajien tavoittaminen voi tuottaa ongelmia, jos tieto ei kulje rakennusviranomaisilta nuohoojille.

Talon omistaja tai haltija saa ennen nuohousta sitä koskevan ilmoituksen. Se edellyttää, että joku on nuohouksen aikana paikalla huolehtimassa, että nuohooja voi tehdä työnsä.

Käytössä oleva kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Suuluukuttoman tulisijan (avotakka) tulipesää ei nuohota, ellei siitä erikseen sovita.

Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että tulisija voidaan nuohota esteettä. Sen lisäksi on huolehdittava siitä, että savuhormille on esteetön ja turvallinen pääsy. Se tarkoittaa turvallisia ja kiinteästi asennettuja tikkaita ja tarvittaessa kattosiltoja ja nuohoustelineitä. Erityisesti talviaikaan on varmistauduttava siitä, että kattotikkaat ovat kunnossa. Rakennuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava paloturvallisessa paikassa palamisjätettä varten palamaton astia. Tarkoituksenmukaisin tuhka-astia on esimerkiksi peltinen kannellinen säiliö.

Korjauskuluja ja remonttikuluja tai talon perusparannusta kuten pihan uusimista tai lisäistutusten laittoa ei makseta hoitovastikkeessa kerrostalossakaan vaan ne maksetaan korjausvastikkeessa. Kun kerrostaloon tulee esim. putkiremontti niin sen joutuu maksamaan korjausvastikkeessa tai kertasummanakin voi maksaa pois. Eli ei ole juokseva asuinkulu.

Nyt vertailtiin juoksevia asuinkuluja ok-talossa ja kerrostalossa. Kerrostalossa ne ovat vastike sähkö vesi. Esim. nettiä, maksu-tv:tä yms. en laske asuinkuluiksi. Ok-talon asuinkulut ovat ne mitä aloituksessa kerroin.

Ok-talon remonttikulut tai pihanlaittokulut eivät ole juoksevia asuinkuluja. Kerrostalossakin on erikseen asuinkulut ja korjauskulut.

Kerrostaloasunnon voi myydä ennen putkiremonttia toki. Niin voi ok-talonkin myydä ennen remonttia.

Putket uudessa ok-talossa kestävät 50 vuotta, ehkä pidempäänkin. Lisäksi ok-talon putkiremontti maksaa vain kymmenesosan neliötä kohden verrattuna kerrostaloon.

pikkusälän laskeminen kuten talon huolto ja korjaaminen / remontti ja puutarhan laitto eivät ole asuinkuluja vaan parannus / korjauskuluja. Kun on pihan laittanut ok-talossa niin ei sitä jatkuvasti tarvitse istutuksai lisätä. Eihän kerrostalossakaan jatkuvasti tehdä yhtiön pihalle jotain uutta. Jos haluaa harrastaa ok-talossa jotain kasvimaan laittoa tai muuta niin se ei ole asuinkulu. Hiekoitushiekkaa en ole koskaan laittanut, ei ole tarvinnut. Ei sekään hiekka paljon maksaisi jos laittaisi ja saahan hiekkaa ilmaiseksikin maastosta / metsästä tarvittaessa.

Kotivakuutus 1000 euroa on todella kallis. 500 eurollakin saa jostain yhtiöistä, kannattaa kilpailuttaa. Kannattaa myös vähän katsoa onko siinä vakuutuksessa turhiakin korvaustasoja ja hintoja. Talolle täysarvovakuutus, mutta esim. irtaimistolle, kokoelmille jne jne voi olla "turhia" ja nekorvausten omavastuut yms. voi säätää myös, jos talo palaa niin ei ole väliä onko omavastuu 500 eur vai 1500 eur, jos korvataan 300.000 euron talo, mutta vakuutuksen hintaan se omavastuu vaikuttaa

Tiemaksuja ei Loordilla ole. Ruohonleikkurin tankki on litran ja sen kun tankkaa 6-7 kertaa kesässä niin noin kymppi menee. Satasta ei saa menemään ruohonleikkuriin mitenkään ellei ole golfkenttää hoidettavana.

250 eurolla saa juoksevat kulut ok-talossa hoidettua jos lämmitykseen menee n. 1000 euroa vuodessa ja sähköön n. 500 euroa vuodessa. Jos sähköä ei käytä lämmitykseen niin ei sitä nykyaikaisella tekniikalla pitäisi mennä juuri yli 5000 kWh vuodessa ok-talossa sen enempi kuin kerrostalossakaan, eihän eroa ole kuin ulkovalaistuksessa kulutuksen suhteen useimmiten.

Jaa meinaat että meillä kolmehenkisessä perheessä menisi vettä melkein 500 litraa vuorokaudessa? Minä tarkastelin äsken vanhoja vesilaskuja ja silloin kun oli vielä kaksi asukasta niin vuosikulutus oli 47 kuutiota, nyt toki kolmella on enemmän.

47000 litraa vuodessa on 128,8 litraa päivässä ja siis asukasta kohden 64,4 litraa päivässä. Vesi maksaa (vesi jätevesi) Loordilla 3,45 eur / kuutio, tosin siihen on tulossa korotus kuulemma.

Tuosta laskien 47 kuutiota x 3,45 eur/kuutio = 162,5 eur/vuosi. Tekee kuukautta kohden 13,51 euroa. Eli kun hintaa vähän korotetaan ja kulutus on kolmannen asukkaan myötä noussut niin nyt se on arviolta n. 250 eur/vuosi.

Mutta jos haluaa lotrata tuhannella eurolla vuodessa vettä niin voi niinkin tehdä.

Ok-Loordi kirjoitti:

Jaa meinaat että meillä kolmehenkisessä perheessä menisi vettä melkein 500 litraa vuorokaudessa? Minä tarkastelin äsken vanhoja vesilaskuja ja silloin kun oli vielä kaksi asukasta niin vuosikulutus oli 47 kuutiota, nyt toki kolmella on enemmän.

47000 litraa vuodessa on 128,8 litraa päivässä ja siis asukasta kohden 64,4 litraa päivässä. Vesi maksaa (vesi jätevesi) Loordilla 3,45 eur / kuutio, tosin siihen on tulossa korotus kuulemma.

Tuosta laskien 47 kuutiota x 3,45 eur/kuutio = 162,5 eur/vuosi. Tekee kuukautta kohden 13,51 euroa. Eli kun hintaa vähän korotetaan ja kulutus on kolmannen asukkaan myötä noussut niin nyt se on arviolta n. 250 eur/vuosi.

Mutta jos haluaa lotrata tuhannella eurolla vuodessa vettä niin voi niinkin tehdä.

Lue lisää

eine ole litroissa

"En kyllä ihan usko melkein tuplakokoiselle talolle noita lukemia"

Talon sijainti vaikuttaa paljon lämmityskustannuksiin. Asun saaristomerellä, joten täällä on suomen lämpöisintä. Selvästi kylmepää on muutama kilometri rannikolta sisämaahan. 200 eur/kk keskimäärin maksaa suurperheeltä tämän velattoman matalenergitalon asumien. Jäteastian tyhjennys 4 viikon välein riittää.Lämmityskausi on lokakuu-toukokuu pikkulämmöllä, paitsi pakkaskausi on joulukuu-maaliskuu, silloin enemmän lämpöä tarvitaan.

Hyvin eritelty, ja samanlainen lopputulema kuin Laupiaan laskelmissa:
Vuokra ei kannata, koska menetät lyhennys-osuuden vuokra-isännälle.
Teidän tapauksessa vielä ahtaammassa asunnossakin.

Asumiskulut (sähkö, vesi) saa nousta vielä paljonkin, niin silti oma on kannattavampi, tokihan ne nousee myös vuokralla.

No, jos ei ole lainaa niin sitä ei tarvitse maksaa eikä tietenkään korkojakaan. Jos lainaa on niin se korko on asuinkulu, lyhennys ei.

Tuota tonnia pikkutilpehööriin ei lasketa asuinkuluksi sitäkään. Työkalujen osto ei ole asuinkulu sen enempää kuin vaikka imurin tai tietokoneen ostaminenkaan. Remonttikulut ovat kulut nekin erikseen (myös kerrostaloissa), nyt oli kyse jatkuvista, juoksevista asuinkuluista jotka menevät vaikka ei remonttia teekään.

Sähkölämmitys ja öljylämmitys on kallista. Talon ikäkin vaikuttaa lämmityskuluihin, uusi matalaenergiatalo eristein ja koneellisella hallitulla ilmanvaihdolla lämmön talteenotolla on halvan kaukolämmön kaupungissa halpaa lämmitystä, eli n. 1000 euroa vuodessa kaukolämpöön 171 neliöisessä talossa.

Kun sähköä ei käytetä lämmitykseen vaan vain elektroniikkaan ja valaistukseen niin sitä ei mene ok-talossa sen enempää kuin kerrostalossakaan (vain pihavalaistus omasta sähköstä on ero kerrostaloon siis).

500 eurolla vuodessa saa tarpeeksi prime-sähköä jos sähköä ei käytä lämmitykseen. Katso vaikka energialaskureista paljonko menee ok-talossa sähköä jos ei sitä lämmitykseen käytetä ollenkaan, tulee tyypillisesti n. 5000 kWh vuodessa kulutusarvioksi.

Veden hinta vaihtelee, sen kulutus vaihtelee jne.

250 eur/kk saan juokseviksi kuluiksi 3 hengen taloudessa 171 / 220 neliöinen talo. kun on edullinen kaukolämpö ja 2005 valmistunut talo.

Ok-Loordi kirjoitti:

No, jos ei ole lainaa niin sitä ei tarvitse maksaa eikä tietenkään korkojakaan. Jos lainaa on niin se korko on asuinkulu, lyhennys ei.

Tuota tonnia pikkutilpehööriin ei lasketa asuinkuluksi sitäkään. Työkalujen osto ei ole asuinkulu sen enempää kuin vaikka imurin tai tietokoneen ostaminenkaan. Remonttikulut ovat kulut nekin erikseen (myös kerrostaloissa), nyt oli kyse jatkuvista, juoksevista asuinkuluista jotka menevät vaikka ei remonttia teekään.

Sähkölämmitys ja öljylämmitys on kallista. Talon ikäkin vaikuttaa lämmityskuluihin, uusi matalaenergiatalo eristein ja koneellisella hallitulla ilmanvaihdolla lämmön talteenotolla on halvan kaukolämmön kaupungissa halpaa lämmitystä, eli n. 1000 euroa vuodessa kaukolämpöön 171 neliöisessä talossa.

Kun sähköä ei käytetä lämmitykseen vaan vain elektroniikkaan ja valaistukseen niin sitä ei mene ok-talossa sen enempää kuin kerrostalossakaan (vain pihavalaistus omasta sähköstä on ero kerrostaloon siis).

500 eurolla vuodessa saa tarpeeksi prime-sähköä jos sähköä ei käytä lämmitykseen. Katso vaikka energialaskureista paljonko menee ok-talossa sähköä jos ei sitä lämmitykseen käytetä ollenkaan, tulee tyypillisesti n. 5000 kWh vuodessa kulutusarvioksi.

Veden hinta vaihtelee, sen kulutus vaihtelee jne.

250 eur/kk saan juokseviksi kuluiksi 3 hengen taloudessa 171 / 220 neliöinen talo. kun on edullinen kaukolämpö ja 2005 valmistunut talo.

Lue lisää

Missään Etelä-Suomen kaupungissa ei ole noin halpaa kaukolämpöä eli energia vain 47 €/MWh alvillisena. Aika pieni täytyy sen tilaustehonkin (virtaama) olla jotta 250 euron perusmaksulla per vuosi pärjää.

Ok-Loordi kirjoitti:

No, jos ei ole lainaa niin sitä ei tarvitse maksaa eikä tietenkään korkojakaan. Jos lainaa on niin se korko on asuinkulu, lyhennys ei.

Tuota tonnia pikkutilpehööriin ei lasketa asuinkuluksi sitäkään. Työkalujen osto ei ole asuinkulu sen enempää kuin vaikka imurin tai tietokoneen ostaminenkaan. Remonttikulut ovat kulut nekin erikseen (myös kerrostaloissa), nyt oli kyse jatkuvista, juoksevista asuinkuluista jotka menevät vaikka ei remonttia teekään.

Sähkölämmitys ja öljylämmitys on kallista. Talon ikäkin vaikuttaa lämmityskuluihin, uusi matalaenergiatalo eristein ja koneellisella hallitulla ilmanvaihdolla lämmön talteenotolla on halvan kaukolämmön kaupungissa halpaa lämmitystä, eli n. 1000 euroa vuodessa kaukolämpöön 171 neliöisessä talossa.

Kun sähköä ei käytetä lämmitykseen vaan vain elektroniikkaan ja valaistukseen niin sitä ei mene ok-talossa sen enempää kuin kerrostalossakaan (vain pihavalaistus omasta sähköstä on ero kerrostaloon siis).

500 eurolla vuodessa saa tarpeeksi prime-sähköä jos sähköä ei käytä lämmitykseen. Katso vaikka energialaskureista paljonko menee ok-talossa sähköä jos ei sitä lämmitykseen käytetä ollenkaan, tulee tyypillisesti n. 5000 kWh vuodessa kulutusarvioksi.

Veden hinta vaihtelee, sen kulutus vaihtelee jne.

250 eur/kk saan juokseviksi kuluiksi 3 hengen taloudessa 171 / 220 neliöinen talo. kun on edullinen kaukolämpö ja 2005 valmistunut talo.

Lue lisää

"Tuota tonnia pikkutilpehööriin ei lasketa asuinkuluksi sitäkään. Työkalujen osto ei ole asuinkulu sen enempää kuin vaikka imurin tai tietokoneen ostaminenkaan. Remonttikulut ovat kulut nekin erikseen (myös kerrostaloissa), nyt oli kyse jatkuvista, juoksevista asuinkuluista jotka menevät vaikka ei remonttia teekään."

Kyllä sitä jatkuvaa pikkuremppaa ja kunnossapitoa aika paljon sisältyy kerrostalo-osakkeen vastikkeeseen (saati sitten vuokraan). Omakotitalossa kun ne tulee pitkälti tehtyä itse, täytyy niihin myös hankkia työkalut ja tarvikkeet. Jos ei keskimäärin tuota tonnia vuodessa mene, niin aika heikoilla kantimilla on talon kunnossapito. Melkoinen menoerä oli jo ekana vuonna, kun piti ihan vaan kaikkenlaista kynnysmattoa, rappurallia, lumikolaa, pyörätelinettä sun muuta hommata, jotka kerrostalossa oli taloyhtiön puolesta. Meille on sentään rouvan työn puolesta (töissä rautakaupassa) tullut vaikka kuinka kaikenlaista työkalua ilmaiseksi ruuvauskärjistä ruohonleikkuriin, kun tuote-esittelijät lahjovat kauppaamaan edustamiaan merkkejä.

"Sähkölämmitys ja öljylämmitys on kallista. Talon ikäkin vaikuttaa lämmityskuluihin, uusi matalaenergiatalo eristein ja koneellisella hallitulla ilmanvaihdolla lämmön talteenotolla on halvan kaukolämmön kaupungissa halpaa lämmitystä, eli n. 1000 euroa vuodessa kaukolämpöön 171 neliöisessä talossa."

Persaukiselle on kaikki kallista. Mulla menee lämmityssähköön ja -öljyyn vuodessa alle 1300 euroa ja polttopuihin ehkä se satanen. 1400 eurosta vuodessa on paha lähteä isoja säästöjä hakemaan eli investointien, joilla säästöä haetaan, pitää olla pieniä. Kaukolämpöä ei tällä alueella ole saataville, mutta vaikka olisi, en todellakaan näillä kuluilla alkaisi investoimaan.

Muutaman satasen puukiuas näyttäytyy hyvinkin kannattavana investointina. Maksaa itsensä mun lähes ilmaisilla puilla takaisin muutamassa vuodessa ja kiukaan kestoikä varmasti toistakymmentä vuotta. Pannuhuoneesta voisi putkia hieman eristää, kun kaikki kattilalta lähtevät putket on paljaina ja talon päädyssä sijaitsevan, suoraan ulos tuulettuvan pannuhuoneen lämpötila sen mukainen. Muutaman euron Bilteman vaahtomuoveilla varmaan saisi aika paljon pienennettyä lämpöhukkaa. En vain vielä ole viitsinyt laittaa, kun ihan mielenkiinnosta haluan nähdä, paljonko niillä oikeasti säästää. Nyt kun alkaa olla jotain vertailudataa, voisi ne hommatakin.

"Kun sähköä ei käytetä lämmitykseen vaan vain elektroniikkaan ja valaistukseen niin sitä ei mene ok-talossa sen enempää kuin kerrostalossakaan (vain pihavalaistus omasta sähköstä on ero kerrostaloon siis)."

Ainoa vaan, että iso osa talotekniikasta, kuten esim. kiertovesipumppu ja se hallittu koneellinen ilmanvaihto, joka toki omasta talostanikin löytyy, kuluttaa sähköä. Kyllä vähintään 1000 kWh pitäisi vuodessa tuohon mennä, tai sitten on ilmanvaihto aivan liian pienellä. Kerrostalossa harvemmin on asuntokohtaisia ilmanvaihtokoneita, joista sähkölasku lankeaisi asukkaalle.

Omakotitalo on ylivoimaisesti edullisin asumismuoto, kun ei ala omalle työlleen ynnäilemään hintaa (mitä en itse ainakaan tee, palkkatöitä teen niin paljon kuin niitä on tarjolla ja vapaa-aikanani puuhailen ihan mielelläni oman talon parissa). Ei asumisen hinnasta nyt silti liian ruusuista kuvaa tarvitse yrittää antaa. Vaikka olisi kuinka matalaenergiaa ja passiivia, vaatii se kunnossapito, joka osakkeessa sisältyy vastikkeeseen, aina oman työn lisäksi myös rahallisia investointeja. Kyllä se kerrostalon huoltoyhtiö joutuu vastikkeeseen kuuluviin töihin ne samat työkalut hankkimaan kuin mitä ok-talollinen tarvitsee. Miksi toisessa se kuuluisi asumiskuluihin ja toisessa ei?

ok-talollinen kirjoitti:

"Tuota tonnia pikkutilpehööriin ei lasketa asuinkuluksi sitäkään. Työkalujen osto ei ole asuinkulu sen enempää kuin vaikka imurin tai tietokoneen ostaminenkaan. Remonttikulut ovat kulut nekin erikseen (myös kerrostaloissa), nyt oli kyse jatkuvista, juoksevista asuinkuluista jotka menevät vaikka ei remonttia teekään."

Kyllä sitä jatkuvaa pikkuremppaa ja kunnossapitoa aika paljon sisältyy kerrostalo-osakkeen vastikkeeseen (saati sitten vuokraan). Omakotitalossa kun ne tulee pitkälti tehtyä itse, täytyy niihin myös hankkia työkalut ja tarvikkeet. Jos ei keskimäärin tuota tonnia vuodessa mene, niin aika heikoilla kantimilla on talon kunnossapito. Melkoinen menoerä oli jo ekana vuonna, kun piti ihan vaan kaikkenlaista kynnysmattoa, rappurallia, lumikolaa, pyörätelinettä sun muuta hommata, jotka kerrostalossa oli taloyhtiön puolesta. Meille on sentään rouvan työn puolesta (töissä rautakaupassa) tullut vaikka kuinka kaikenlaista työkalua ilmaiseksi ruuvauskärjistä ruohonleikkuriin, kun tuote-esittelijät lahjovat kauppaamaan edustamiaan merkkejä.

"Sähkölämmitys ja öljylämmitys on kallista. Talon ikäkin vaikuttaa lämmityskuluihin, uusi matalaenergiatalo eristein ja koneellisella hallitulla ilmanvaihdolla lämmön talteenotolla on halvan kaukolämmön kaupungissa halpaa lämmitystä, eli n. 1000 euroa vuodessa kaukolämpöön 171 neliöisessä talossa."

Persaukiselle on kaikki kallista. Mulla menee lämmityssähköön ja -öljyyn vuodessa alle 1300 euroa ja polttopuihin ehkä se satanen. 1400 eurosta vuodessa on paha lähteä isoja säästöjä hakemaan eli investointien, joilla säästöä haetaan, pitää olla pieniä. Kaukolämpöä ei tällä alueella ole saataville, mutta vaikka olisi, en todellakaan näillä kuluilla alkaisi investoimaan.

Muutaman satasen puukiuas näyttäytyy hyvinkin kannattavana investointina. Maksaa itsensä mun lähes ilmaisilla puilla takaisin muutamassa vuodessa ja kiukaan kestoikä varmasti toistakymmentä vuotta. Pannuhuoneesta voisi putkia hieman eristää, kun kaikki kattilalta lähtevät putket on paljaina ja talon päädyssä sijaitsevan, suoraan ulos tuulettuvan pannuhuoneen lämpötila sen mukainen. Muutaman euron Bilteman vaahtomuoveilla varmaan saisi aika paljon pienennettyä lämpöhukkaa. En vain vielä ole viitsinyt laittaa, kun ihan mielenkiinnosta haluan nähdä, paljonko niillä oikeasti säästää. Nyt kun alkaa olla jotain vertailudataa, voisi ne hommatakin.

"Kun sähköä ei käytetä lämmitykseen vaan vain elektroniikkaan ja valaistukseen niin sitä ei mene ok-talossa sen enempää kuin kerrostalossakaan (vain pihavalaistus omasta sähköstä on ero kerrostaloon siis)."

Ainoa vaan, että iso osa talotekniikasta, kuten esim. kiertovesipumppu ja se hallittu koneellinen ilmanvaihto, joka toki omasta talostanikin löytyy, kuluttaa sähköä. Kyllä vähintään 1000 kWh pitäisi vuodessa tuohon mennä, tai sitten on ilmanvaihto aivan liian pienellä. Kerrostalossa harvemmin on asuntokohtaisia ilmanvaihtokoneita, joista sähkölasku lankeaisi asukkaalle.

Omakotitalo on ylivoimaisesti edullisin asumismuoto, kun ei ala omalle työlleen ynnäilemään hintaa (mitä en itse ainakaan tee, palkkatöitä teen niin paljon kuin niitä on tarjolla ja vapaa-aikanani puuhailen ihan mielelläni oman talon parissa). Ei asumisen hinnasta nyt silti liian ruusuista kuvaa tarvitse yrittää antaa. Vaikka olisi kuinka matalaenergiaa ja passiivia, vaatii se kunnossapito, joka osakkeessa sisältyy vastikkeeseen, aina oman työn lisäksi myös rahallisia investointeja. Kyllä se kerrostalon huoltoyhtiö joutuu vastikkeeseen kuuluviin töihin ne samat työkalut hankkimaan kuin mitä ok-talollinen tarvitsee. Miksi toisessa se kuuluisi asumiskuluihin ja toisessa ei?

Lue lisää

Kerrostalon vastikkeeseen ei tosiaan kuulu pikkukorjauksia tai huoltoja. Esim nykyään kaikista huoltoyhtiön käynneistä tulee melkein lasku, ainoastaan lumityöt tms kuuluu sopimushintaan kaikki muut erikseen. Lisäksi maksat isännöitsijästä, hallituksesta jne. Mitään näitä ei tarvitse oktssä maksaa. Ja sen rappurallin, lumikolan ja pyörätelineenkin muuten maksat vastikkeessasi. Lisäksi maksat naapurin vesivahingoista oman osuutesi, kuin myös typeristä ruusupuskista b-talon takana jne. Lisäksi maksat vastikkeessasi putkimiehen ja huoltomiehen työkaluista jne.

On suuri illuusio tuo että vain okt:ssä maksat lumitöistä, pihavälineistä, jatkuvista huolloista. Täytyypä seuraavaksi rakentaa kerrostalo kokonaan itselle, ei kuluja lainkaan ja pysyy itsekseen kunnossa!

ok-talollinen kirjoitti:

"Tuota tonnia pikkutilpehööriin ei lasketa asuinkuluksi sitäkään. Työkalujen osto ei ole asuinkulu sen enempää kuin vaikka imurin tai tietokoneen ostaminenkaan. Remonttikulut ovat kulut nekin erikseen (myös kerrostaloissa), nyt oli kyse jatkuvista, juoksevista asuinkuluista jotka menevät vaikka ei remonttia teekään."

Kyllä sitä jatkuvaa pikkuremppaa ja kunnossapitoa aika paljon sisältyy kerrostalo-osakkeen vastikkeeseen (saati sitten vuokraan). Omakotitalossa kun ne tulee pitkälti tehtyä itse, täytyy niihin myös hankkia työkalut ja tarvikkeet. Jos ei keskimäärin tuota tonnia vuodessa mene, niin aika heikoilla kantimilla on talon kunnossapito. Melkoinen menoerä oli jo ekana vuonna, kun piti ihan vaan kaikkenlaista kynnysmattoa, rappurallia, lumikolaa, pyörätelinettä sun muuta hommata, jotka kerrostalossa oli taloyhtiön puolesta. Meille on sentään rouvan työn puolesta (töissä rautakaupassa) tullut vaikka kuinka kaikenlaista työkalua ilmaiseksi ruuvauskärjistä ruohonleikkuriin, kun tuote-esittelijät lahjovat kauppaamaan edustamiaan merkkejä.

"Sähkölämmitys ja öljylämmitys on kallista. Talon ikäkin vaikuttaa lämmityskuluihin, uusi matalaenergiatalo eristein ja koneellisella hallitulla ilmanvaihdolla lämmön talteenotolla on halvan kaukolämmön kaupungissa halpaa lämmitystä, eli n. 1000 euroa vuodessa kaukolämpöön 171 neliöisessä talossa."

Persaukiselle on kaikki kallista. Mulla menee lämmityssähköön ja -öljyyn vuodessa alle 1300 euroa ja polttopuihin ehkä se satanen. 1400 eurosta vuodessa on paha lähteä isoja säästöjä hakemaan eli investointien, joilla säästöä haetaan, pitää olla pieniä. Kaukolämpöä ei tällä alueella ole saataville, mutta vaikka olisi, en todellakaan näillä kuluilla alkaisi investoimaan.

Muutaman satasen puukiuas näyttäytyy hyvinkin kannattavana investointina. Maksaa itsensä mun lähes ilmaisilla puilla takaisin muutamassa vuodessa ja kiukaan kestoikä varmasti toistakymmentä vuotta. Pannuhuoneesta voisi putkia hieman eristää, kun kaikki kattilalta lähtevät putket on paljaina ja talon päädyssä sijaitsevan, suoraan ulos tuulettuvan pannuhuoneen lämpötila sen mukainen. Muutaman euron Bilteman vaahtomuoveilla varmaan saisi aika paljon pienennettyä lämpöhukkaa. En vain vielä ole viitsinyt laittaa, kun ihan mielenkiinnosta haluan nähdä, paljonko niillä oikeasti säästää. Nyt kun alkaa olla jotain vertailudataa, voisi ne hommatakin.

"Kun sähköä ei käytetä lämmitykseen vaan vain elektroniikkaan ja valaistukseen niin sitä ei mene ok-talossa sen enempää kuin kerrostalossakaan (vain pihavalaistus omasta sähköstä on ero kerrostaloon siis)."

Ainoa vaan, että iso osa talotekniikasta, kuten esim. kiertovesipumppu ja se hallittu koneellinen ilmanvaihto, joka toki omasta talostanikin löytyy, kuluttaa sähköä. Kyllä vähintään 1000 kWh pitäisi vuodessa tuohon mennä, tai sitten on ilmanvaihto aivan liian pienellä. Kerrostalossa harvemmin on asuntokohtaisia ilmanvaihtokoneita, joista sähkölasku lankeaisi asukkaalle.

Omakotitalo on ylivoimaisesti edullisin asumismuoto, kun ei ala omalle työlleen ynnäilemään hintaa (mitä en itse ainakaan tee, palkkatöitä teen niin paljon kuin niitä on tarjolla ja vapaa-aikanani puuhailen ihan mielelläni oman talon parissa). Ei asumisen hinnasta nyt silti liian ruusuista kuvaa tarvitse yrittää antaa. Vaikka olisi kuinka matalaenergiaa ja passiivia, vaatii se kunnossapito, joka osakkeessa sisältyy vastikkeeseen, aina oman työn lisäksi myös rahallisia investointeja. Kyllä se kerrostalon huoltoyhtiö joutuu vastikkeeseen kuuluviin töihin ne samat työkalut hankkimaan kuin mitä ok-talollinen tarvitsee. Miksi toisessa se kuuluisi asumiskuluihin ja toisessa ei?

Lue lisää

Ilmaisia puita ei ole olemassa. Satasella saa aika vähän puita ostettua. Jos poltat jostain saamaasi puuta saisit siitä myydessä kuitenkin esim. 65€ irtokuutio. Nyt jos et myy niitä niin menetät tuon rahan. Jos poltat itse myynnin sijaan esim. 20 mottia puita menetät 1300€ rahaa. Eli sen verran menee "ilmaisilla" puilla lämmitykseen.

näin se on kirjoitti:

Ilmaisia puita ei ole olemassa. Satasella saa aika vähän puita ostettua. Jos poltat jostain saamaasi puuta saisit siitä myydessä kuitenkin esim. 65€ irtokuutio. Nyt jos et myy niitä niin menetät tuon rahan. Jos poltat itse myynnin sijaan esim. 20 mottia puita menetät 1300€ rahaa. Eli sen verran menee "ilmaisilla" puilla lämmitykseen.

Lue lisää

Meinaatko oikeasti, että joku tulee tosta kotipihasta itse hakemaan puut ja maksaa vielä 65 euroa motilta? Kyllä tommonen 65 euroa/motti on pihaan tuodun puun hinta ja silloin pitää taas investoida sellaiseen kalustoon, jolla sen saa vietyä. Silloin taas pitäisi olla kalustolle muutakin käyttöä tai vaihtoehtoisesti homma olla niin isoa, että 20 mottia pitäisi myydä vähintäänkin viikossa. Siihen taas tarvitsisi hieman järeämpää kalustoa pilkkomiseenkin ja erilailla tilaa puun kuivattamiseen, kun eihän kukaan ainakaan vielä märästä puusta tuollaista hintaa maksa.

Silloin tällöin käyn äitin metsässä (josta btw. muuten itse joskus perin puolet ja harvennuksilla metsän arvo kasvaa) tekemässä pientä metsänhoidollista harvennusta ja kuskaan faijan pakettiautolla peräkärryllä muutaman motin puuta kotipihaani ja pilkon omiin tarpeisiin. Aivan turha kuvitella, että lähellekään samaan rahaan saisin sen puun tuosta pihasta jollekin myytyä kuin mitä puun polttaminen omissa takoissa säästää muussa lämmityksessä.

D md dmzdmå kirjoitti:

Kerrostalon vastikkeeseen ei tosiaan kuulu pikkukorjauksia tai huoltoja. Esim nykyään kaikista huoltoyhtiön käynneistä tulee melkein lasku, ainoastaan lumityöt tms kuuluu sopimushintaan kaikki muut erikseen. Lisäksi maksat isännöitsijästä, hallituksesta jne. Mitään näitä ei tarvitse oktssä maksaa. Ja sen rappurallin, lumikolan ja pyörätelineenkin muuten maksat vastikkeessasi. Lisäksi maksat naapurin vesivahingoista oman osuutesi, kuin myös typeristä ruusupuskista b-talon takana jne. Lisäksi maksat vastikkeessasi putkimiehen ja huoltomiehen työkaluista jne.

On suuri illuusio tuo että vain okt:ssä maksat lumitöistä, pihavälineistä, jatkuvista huolloista. Täytyypä seuraavaksi rakentaa kerrostalo kokonaan itselle, ei kuluja lainkaan ja pysyy itsekseen kunnossa!

Lue lisää

Tuleehan niistä huoltoyhtiön erillisistä korjaus- ja huoltokäynneistä erillinen lasku TALOYHTIÖLLE, ei osakkaalle. Ja taloyhtiö taas maksaa sen laskun hoitovastikkeena perimistään rahoista. Ei yhden asunnon rikkinäisen patteritermostaatin vaihtoon, vuotavan vesihanan tai wc-istuimen korjaamiseen yms. pikkuremppoihin mitään ylimääräisiä vastikkeita kerätä, vaan kyllä hoitovastike mitoitetaan niin, että se kattaa tuollaiset pikkukorjaukset. Meinaatko ihan oikeasti, että kun asunto-osakeyhtiössä maksat tällaisetkin korjaukset vastikkeessasi, ei kuluja vertaillessa omakotitalossa vastaavista pienistä korjauksista ja huolloista syntyviä kuluja tarvitsisi lainkaan huomioida asumiskuluina? Toki osakas saa laskun omalle vastuulleen kuuluvista korjauksista ja huolloista, mutta osakkeessa silloin on jo käytännössä kysessä osakkaan oma huolimattomuus tai laiminlyönti.

Kun maksoin sen rappurallin, pyörätelineen ja lumenpoiston vastikkeessa taloyhtiössä, niin miten perustelet, että omakotitalossa asuessani näistä syntyvät kulut eivät vertailussa enää olekaan asumiskuluja? Toki kulut pitää jyvittää esim. työkalujen kestoiän mukaiselle ajalle, mutta kyllä tässä melkoisesti on ensimmäisen vuoden aikana jo syntynyt sitä jyvitettävää.

Itselläni oli kerrostalokolmio 9 vuotta ja kyllä tuolla tehtiin ilman ylimääräisiä vastikkeita esim. lukkojen uusiminen, patteriventtiilien vaihto termostaattisiin, lämmönvaihtimen uusiminen, ilmanvaihdon nuohous ja jopa taloyhtiön saunojen täysi remontti (sen verran oli talkoohenkeä, että vesieristyksiä, sähkö- ja putkitöitä ym. kriittisiä työvaiheita lukuunottamatta tehtiin pitkälle talkoilla ja kaksi saunaa, joista toinen vielä melkoisen suuri, pesu- ja pukuhuoneineen kustansi muistaakseni n. 30000 € vesieristyksistä alkaen uusittuna). Vastike pidettiin tarkoituksella hieman korkeana, että ei tarvinnut joka pikkuhommaa varten olla ylimääräistä yhtiökokousta koolle kutsumassa. ASOY:ssä ei tilikauden voitto ole mikään ongelma, kun sen voi asuintalovarauksilla siirtää tuleville vuosille ilman että yhtiön tarvitsee maksaa tuloksestaan veroa ja näin "liikaa" perittyä vastiketta pystyy säästämään tulevien vuosien remontteihin. Yhden 7-kerroksisen talon 49 asunnon yhtiö oli tuossa kyseessä. Ei se vastike silti mikään älytön ollut ja toki isompaan miljoonaremonttiin, kun julkisivut, katto ja ikkunat uusittiin, otettiin jo yhtiövelkakin, mutta enhän tällaisia remontteja juokseviin asumiskuluihin nyt ollut laskemassa ok-talon tapauksessakaan.

ok-talollinen kirjoitti:

Meinaatko oikeasti, että joku tulee tosta kotipihasta itse hakemaan puut ja maksaa vielä 65 euroa motilta? Kyllä tommonen 65 euroa/motti on pihaan tuodun puun hinta ja silloin pitää taas investoida sellaiseen kalustoon, jolla sen saa vietyä. Silloin taas pitäisi olla kalustolle muutakin käyttöä tai vaihtoehtoisesti homma olla niin isoa, että 20 mottia pitäisi myydä vähintäänkin viikossa. Siihen taas tarvitsisi hieman järeämpää kalustoa pilkkomiseenkin ja erilailla tilaa puun kuivattamiseen, kun eihän kukaan ainakaan vielä märästä puusta tuollaista hintaa maksa.

Silloin tällöin käyn äitin metsässä (josta btw. muuten itse joskus perin puolet ja harvennuksilla metsän arvo kasvaa) tekemässä pientä metsänhoidollista harvennusta ja kuskaan faijan pakettiautolla peräkärryllä muutaman motin puuta kotipihaani ja pilkon omiin tarpeisiin. Aivan turha kuvitella, että lähellekään samaan rahaan saisin sen puun tuosta pihasta jollekin myytyä kuin mitä puun polttaminen omissa takoissa säästää muussa lämmityksessä.

Lue lisää

Nojoo, tuo laskentatapa, jota tuhnu esitti on nyt aivan väärä.
Samahan se on laskea sitten netissä roikuttu aika, jolloin ei voi tehdä tuottavaa työtä ja lisätä tämä menetys asuinkuluihin?
24/7 palstalla, niin menettää vuodessa 150.000€ nettona, ja lisäksi koska vuokralla, niin 30.000€ lisää :)

näin se on kirjoitti:

Ilmaisia puita ei ole olemassa. Satasella saa aika vähän puita ostettua. Jos poltat jostain saamaasi puuta saisit siitä myydessä kuitenkin esim. 65€ irtokuutio. Nyt jos et myy niitä niin menetät tuon rahan. Jos poltat itse myynnin sijaan esim. 20 mottia puita menetät 1300€ rahaa. Eli sen verran menee "ilmaisilla" puilla lämmitykseen.

Lue lisää

Niin ja voihan tätä toisinkinpäin laskea:

Koivua olen tähän mennessä lähinnä kotiin tuonut ja takoissa poltellut. 100 litraa öljyä, 900 kWh sähköä ja pinomotti koivua on aikalailla sama asia hyötysuhteet huomioituna. 100 litraa öljyä maksaa jotain 110 euroa, samoin 900 kWh sähköä. Pinomotti koivua itse tehtynä maksaa mulle rahallisesti ehkä 20 euroa.

Öljy ja sähkö ovat saman hintaisia keskenään ja pinomotti koivua säästää näitä yhteensä 110 eurolla. Kun se pinomotti maksoi sen 20 euroa, on nettosäästö 90 euroa. Pinomotti metsästä tulisijoihin vie "työaikaa" mulla ehkä yhteensä 3 tuntia. Verottomaksi tuntipalkaksi omalle työlle jää siis 30 €/h!

ok-talollinen kirjoitti:

Niin ja voihan tätä toisinkinpäin laskea:

Koivua olen tähän mennessä lähinnä kotiin tuonut ja takoissa poltellut. 100 litraa öljyä, 900 kWh sähköä ja pinomotti koivua on aikalailla sama asia hyötysuhteet huomioituna. 100 litraa öljyä maksaa jotain 110 euroa, samoin 900 kWh sähköä. Pinomotti koivua itse tehtynä maksaa mulle rahallisesti ehkä 20 euroa.

Öljy ja sähkö ovat saman hintaisia keskenään ja pinomotti koivua säästää näitä yhteensä 110 eurolla. Kun se pinomotti maksoi sen 20 euroa, on nettosäästö 90 euroa. Pinomotti metsästä tulisijoihin vie "työaikaa" mulla ehkä yhteensä 3 tuntia. Verottomaksi tuntipalkaksi omalle työlle jää siis 30 €/h!

Lue lisää

"Verottomaksi tuntipalkaksi omalle työlle jää siis 30 €/h! "
Ja tuon säästön siis oikeasti VOI vaikka sijoittaa, jolloin siitä kasvaa suurempi.
Tämä näin tuhnulogiikalla ajateltuna: Ostat oikeaan aikaan talvivaaraa noilla 3tunnin nettotuotoilla, niin vuodenpäästä se voi olla satakertainen ja näinollen 3tonnin tuntipalkka omassa asumalla ja puita polttelemalla!

Itse en haluaisi ajatella noin monisyisesti, vaan yksinkertaisesti pienenä rahallisena säästönä että kerranpäivään lämmität sen takan ja lataat panoksen (siis ne puut takkaan) ja meneehän siinä n. 1.5-2h tätä "vartioidessakin" josta ei tuntipalkkaa saa mutta voihan siinä tehdä samalla kyllä töitäkin vaikkapa etänä tai ihan harrastaa jotain. Vaikkapa täällä palstalla.

Nyt on kaffetunti ohi, palaillaan.

Kaukolämpö 70€/MWH ja sähkö n. 110€/Mwh

500€/kk lienee aika lähellä, sähköllä vesi lämmitys.

Mitä huoltoa se lämmönvaihdin muka kaipaa? Huoltovapaa ollut tähän asti ja kestää ainakin 30 vuotta.

Tarkistin kaukolämmön hinnan, se on 45€ MWh alv ja perusmaksu 20€/kk alv. Kulutus 18 MWH vuodessa.

Siis 55,8 € MWh ja 1004€ lämpöön perusmaksu 298€ tekee 108,50€ / kk

Ei paha sekään 171 neliöiselle talolle. Ja huom. huippukylmiä talvia ollut ja takkaa poltettu vain vähän. Uuden talon hyvä energiataloudellisuus auttaa.

Lämmönvaihdin ei ole huollettava laite, jos siis tarkoitat juuri sitä alumiinilevyistä tehtyä pakettia. Toki siinä vaihdinpaketissa on muitakin osia kuin se levyvaihdin. Kuluvia osia on venttiilien tiivisteet, venttiilien säätömoottorit, anturit, kiertovesipumput ja paisunta-astia. Jos taas se siirrinpakka alkaa vuotamaan, se menee vaihtoon. Sille ei voi tehdä mitään muuta, se on kertakäyttöinen.

lvi-gubbe kirjoitti:

Lämmönvaihdin ei ole huollettava laite, jos siis tarkoitat juuri sitä alumiinilevyistä tehtyä pakettia. Toki siinä vaihdinpaketissa on muitakin osia kuin se levyvaihdin. Kuluvia osia on venttiilien tiivisteet, venttiilien säätömoottorit, anturit, kiertovesipumput ja paisunta-astia. Jos taas se siirrinpakka alkaa vuotamaan, se menee vaihtoon. Sille ei voi tehdä mitään muuta, se on kertakäyttöinen.

Lue lisää

Satun myymään mm. myös lämmönvaihtimia. Pieniä ja suuria esim. voimalaitoksille. Levylämmönvaihtimet ovat alumiinia tai terästä sekä rosteria. Ne on kulutustavaraa joiden elinkaarta voi jonkun verran pidentää huollolla. Niihin tulee korroossio ja kattilakiveä. Eli kalkkikertymää jolloin menevät tukkoon. Putkilämmönvaihtimet huoltoystävällisempiä mutta osa levylämppäreistä hitsattuja ja kertakäyttö tuotteita. Toki voi happohuuhtelulla niitä fiksata. Niiden hinta koosta riippuen ok-taloon 500-2000 euroa. Muut mekaaniset osat kuten tiivisteet, venttiilit ja pumput lisäksi huollettava.

hmmm... kirjoitti:

Satun myymään mm. myös lämmönvaihtimia. Pieniä ja suuria esim. voimalaitoksille. Levylämmönvaihtimet ovat alumiinia tai terästä sekä rosteria. Ne on kulutustavaraa joiden elinkaarta voi jonkun verran pidentää huollolla. Niihin tulee korroossio ja kattilakiveä. Eli kalkkikertymää jolloin menevät tukkoon. Putkilämmönvaihtimet huoltoystävällisempiä mutta osa levylämppäreistä hitsattuja ja kertakäyttö tuotteita. Toki voi happohuuhtelulla niitä fiksata. Niiden hinta koosta riippuen ok-taloon 500-2000 euroa. Muut mekaaniset osat kuten tiivisteet, venttiilit ja pumput lisäksi huollettava.

Lue lisää

Remonttikuluun tuo on laskettava, 2000€ 10vuoden välein onko lähellä?
Miten usein vesivaraaja pitää uusia keskimäärin?

Hyvä näihin kuluihin on varautua jo etukäteen, varsinkin jos elää palkalla, normaalipalkalla. (onneksi ei ole lämmönvaihdinta ;)

laupias60 kirjoitti:

Remonttikuluun tuo on laskettava, 2000€ 10vuoden välein onko lähellä?
Miten usein vesivaraaja pitää uusia keskimäärin?

Hyvä näihin kuluihin on varautua jo etukäteen, varsinkin jos elää palkalla, normaalipalkalla. (onneksi ei ole lämmönvaihdinta ;)

Lue lisää

laupias60 kirjoitti:

Remonttikuluun tuo on laskettava, 2000€ 10vuoden välein onko lähellä?
Miten usein vesivaraaja pitää uusia keskimäärin?

Hyvä näihin kuluihin on varautua jo etukäteen, varsinkin jos elää palkalla, normaalipalkalla. (onneksi ei ole lämmönvaihdinta ;)

Lue lisää

Ei ole lähellä. Koko lämmönsiirtolaitteisto kaikkine osineen on (lähes) huoltovapaa.

Kaukolämpö otetaan vastaan lämmönjakokeskuksessa, jossa on lämmityksen ja käyttöveden lämmönsiirtimet ja mahdollisesti myös ilmanvaihdon lämmönsiirrin, säätölaitteet, kiertovesipumput, paisunta- ja varoituslaitteet, lämpö- ja painemittarit sekä sulkuventtiilit. Pientalojen lämpökeskus on kompakti, tehdasvalmisteinen kokonaisuus.

Kaukolämpölaitteiston tilantarve on pieni, koska lämpökattiloita, piippuja ja polttoainevarastoja ei tarvita.

Vaivaton käyttö
Kaukolämmöllä kannattaa hoitaa kaikki lämmitys, mukaan lukien märkätilojen lattialämmitys ja ilmanvaihdon jälkilämmitys sekä lämmin käyttövesi. Lämmönjakojärjestelmänä voidaan käyttää esimerkiksi vesikiertoistalattialämmitystä.

Kaukolämmitys on vaivatonta eikä järjestelmää tarvitse juurikaan huoltaa. Useimmat kaukolämpöyritykset lähettävät asiakkailleen kulutuksen seurantaraportteja, ja niitä saattaa olla mahdollista tarkastella myös internetin kautta.

Kaukolämpölaitteita ei tarvitse huoltaa, mutta laitteiston toimintaa on silti hyvä seurata aika ajoin. Jos energiankulutus muuttuu tai lämpöä ei tule normaalisti niin laitteiston voi tarkastuttaa. Tarkastus maksaa n. 125 - 200 euroa.

Laitteiston kokonaisikä on n. 25 - 30 vuotta ja uusiminen maksaa n. 2000 euroa tuo vaihdin ja toki saattaa kiertovesipumppu hajota vaikka 15 vuodessa, uusi maksaa 89 - 180 eur riippuen kuinka laadukkaan pumpun haluaa. Toki kalliimpi Grundfos kestääkin sitten sen 20-25 vuotta.

Anturist, säätömoottorit yms. toki kuluvat ja hajoavat joskus, maksavat ne toki jotain.

Mutta jos lasketaan vaikka 3000 euroa ja 25 vuotta niin ei siitä tule kuin 120 eur/v. = 10 eur/kk.

Tosin talon voi myydä esim. 20 v. ikäisenä (voitolla) ja jättää kaukolämpölaitteiston uusimisen seuraavalle asukkaalle ja itse ostaa / rakennuttaa uuden talon taas.

Ihan edullista jos kaukolämmöllä lämmitys 1300 eur/v. ja suoralla sähköllä sama energia siirtoineen yms. maksuineen on n. 3000 eur/v.

Hyvä vertailutaulukko hinnoista ja huoltokuluista yms on esim.

http://www.lahtienergia.fi/lammitys/kaukolaempoe/kaukolaempoe-saeaestaeae-rahaa-ja-luontoa

Tuossa kaukolämmön huoltokustannus alle tuon itse arvioimani, eli 3000 eur 30 vuodessa.

Tuossa on muuten ainoa taulukko mistä olen löytänyt myös kokonaiskustannukset 30 vuodelle:

Kokonaiskustannus,
käyttöaika 30 vuotta, €

kaukolämpö: 51636 eur

maalämpö: 56430 eur

suora sähkö: 75633 eur

öljy: 93500 eur

eli kaukolämpö on jopa maalämpöäkin edullisempi kokonaiskustannuksiltaan.

Halot tulee kotiin toimitettuna tuohon hintaan.

Leikkaan sen verran harvoin nurmikkoa että n. 7 litraa 98E:tä riittää koko kesäksi.

Ruohonleikkurin öljyt vaihdankin vain joka toinen vuosi, Motonetistä öljy tuon n. 5 eur eli 2,50 eur/vuosi.

Ok-Loordi kirjoitti:

Halot tulee kotiin toimitettuna tuohon hintaan.

Leikkaan sen verran harvoin nurmikkoa että n. 7 litraa 98E:tä riittää koko kesäksi.

Ruohonleikkurin öljyt vaihdankin vain joka toinen vuosi, Motonetistä öljy tuon n. 5 eur eli 2,50 eur/vuosi.

Lue lisää

Loordin tontille ei sada ollenkaan lunta, ei tarvitse lunta luoda eikä aurailla. Vai aukeaako talon ulko-ovi suoraan Kallion kadulle.