Olemme molemmat suomalaistuneita "ulkomaalaisia" täällä Suomessa. Suhteemme oli lähes täydellinen ensimmäiset puolivuotta. Kuitenkin tämän puolenvuodrn jälkeen tässä alkusyksystä mies on muuttunut oudoksi, etäiseksi ja sellaiseksi ihmiseksi jota en usko tuntevani. Mies suuttuu asioista mitkä on silkasta " kuuntelemattomuudesta " tullut ( pari kertaa) ja on vihainen niistä seuraavan kokonaisen viikon. Nyt sitten tein hänen mielestään toisen virheen ( korotin ääntäni kaverin edessä koska hän provosoi minua ja kyllä itsekkin hän käyttäytyi samanlailla kuten minä) nyt hän ei voinu sitten unohtaa tätä ja hän halusi ottaa eron. Tuli aika yllättäen sillä hänkin on tehnyt ko vaikka mitä. Miehellä on stressiä perheessä, ja kuulemma töistä tullu kans stressiä mit ei koskaan puhunut mulle niistä vaikka monesti kyselin. Mikä häntä vaivaa :(
Vihainen mies?
Mitääääääää
26475
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Lupa plakkarissa joku suomitantta on paksuna hänelle.
En kyllä.
No siinähän kärsit sitten.
Voi olla, että miehestä alkaa paljastua kusipää, mutta muitakin mahdollisuuksia on. Toinen nainen? Monesti ihmiset pettäessään alkavat haastaa riitaa ja ikään kuin hakevat oikeutusta teolleen, kun puoliso muka on niin mahdottoman hankala ihminen. Joillakin ei ole selkärankaa tehdä vaikeaa päätöstä itse, vaan he provosoimalla ja riitelemällä ajavat puolison ottamaan eron.
Entäs masennus? Tunnistan omalla miehelläni alkavan masennuksen pinnan kiristymisestä ja ärsyyntymiskynnyksen laskusta. Mies tulkitsee sanomisiani oman mielensä mukaan ja on kuulevinaan äänensävystä jotain muuta kuin mitä olen tarkoittanut. Leikinlaskusta tulee käytännössä mahdotonta. Muita merkkejä ovat mm. väsymys (vaikka kuinka nukkuisi) ja epämääräiset säryt.
Aluksi mieheni oli vaikea itse nähdä pahan olon syytä. On paljon helpompi syyttää muita kuin puhua tunteistaan. Puoliso voi olla ymmärtäväinen ja miettiä omaa käytöstä niin, ettei pahenna tilannetta, mutta viime kädessä huonoa kohtelua ei tarvitse hyväksyä. Pitää ilmaista selvästi ja rauhallisesti, missä raja menee. Jos mies tuntuu vieraalta ja käytös loukkaa, se kannattaa sanoa ääneen. Parisuhteessa puolisoiden pitäisi olla samalla puolella. Ja toisaalta, vaikka on hyvä osoittaa empatiaa, toisen ongelmia ei voi ottaa omille harteilleen. Pitää nähdä asiat erillisinä ja huolehtia omasta jaksamisesta.
"Entäs masennus? Tunnistan omalla miehelläni alkavan masennuksen pinnan kiristymisestä ja ärsyyntymiskynnyksen laskusta. Mies tulkitsee sanomisiani oman mielensä mukaan ja on kuulevinaan äänensävystä jotain muuta kuin mitä olen tarkoittanut. Leikinlaskusta tulee käytännössä mahdotonta. Muita merkkejä ovat mm. väsymys (vaikka kuinka nukkuisi) ja epämääräiset säryt."
Mistä tiedät, että juuri sinun miehelläsi ei ole toista naista? Merkit viittaavat siihen.
En siitä olekaan täysin varma, mutta epäilen. Hänellä on stressiä omassa perheessään tai lähinnä hänen pikkuveljestään joka odottaa lasta!! Purkaako hän sitten minuun? Koska mielestäni noi kaks syytä miks hän jätti minut on outoa, hän on ollut niin vihainen ja lähinnä ollut kuin eri maailmassa...
siis pikkuveli, joka odottaa lasta??? no ei ihme jos on stressiä... :DD
Meinasin kirjoittaa eilen samaa, mutta en kehdannut, kun kyseessä on selvä ajatusvirhe... toivottavasti? :D
Valoja päähän ymmärsitte varmasti oikein
Ai mä vai?
Ei kai kukaan koskaan voi täysin varma ollakaan enkä voi miestäni kytätä kaikkina vuorokauden tunteina, mutta
- pääsääntöisesti tiedän, missä hän milloinkin on
- hänellä tuskin on aikaa pettää
- kokemusta on kertynyt lievistä masennusjaksoista (ja niistä selviämisistä), joten se nyt on luonnollisin selitys
- valintatilanteissa perhe on #1
- hänellä ei ole syytä pettää; tekemistä on tarpeeksi yhdenkin naisen kanssa
Näillä mennään :)
Tuohan on kuin minun irakilainen miesystävä. Keski-ikäinen ukko, joka koko ajan vihainen ja tressiä töissä,perheellä ongelmia terveyden kanssa ja omakin terveys retuperällä.
Treffailee "muka salaa" muita naisia.
Oletkos varma, ettei meillä ole sama mies :D
Olen juu, 22 vuotias nuori mies vielä. En vain ymmärrä miksi olen tässä tilanteessa missä olen .. Niin yllättävä ero ja minun syytäni taas kaikki ..
Mitä minun kannattaisi tehä että saan hänet takaisin
Aloittajalle: Valitettavati sinun ei kyllä kannata tehdä yhtään mitään saadaksesi hänet takaisin. Kertomasi käytös on sinua alistavaa henkistä väkivaltaa ja valitettavasti se annetaan huomattavasti herkemmin anteeksi kuin nyrkin isku, vaikka vahingot ovat samanlaisia, yhtä tuskaisia ja satuttavia.
Todennäköisesti tämä miehesi käyttää tätä jo aiemminkin tässä ketjussa käytettyä keinoa saada oikeutusta pettämiselleen. Sinusta tehdään pikkuhiljaa syyllinen kaikkeen ja sen myötä hänellä o siis oikeus löytää uusi nainen.
Forget him. Trus me, I know (olen ollut itse joskus tuollaisessa tilanteessa, kylläkin ihan suomalaisen miehen kanssa). Tunnusmerkit käytökseen ovat melko lailla selvää pässinlihaa.
Ensimmäinen mikä vaivaa on se että hän on fiktiohahmo.
Oikeesti menkää muualle
aloittajalle: miehillä on muitakin syitä olla hermostuneita kuin toiset naiset. Pyydän anteeksi näiden kirjoittajien puolesta jotka vastasivat epäasiallisesti.
Olen suomesta ja minulla on pohjois-afrikkalainen mies. Ennen tätä nykyistä miestä olin kymmenen vuotta vietnamilaisen miehen kanssa. En usko että kyse olisi välttämättä naisesta, oma isäni tiuskii äidilleni ja on vihainen. Hänellä on syöpä. Sinä olet luultavasti se läheisin kaikista joten sinuun helppo purkaa stressi sun muu. Minä hyväksyn mieheni satunnaisen kiukuttelun, hänkin hyväksyy minun.
Suutuspäissään kun lähtee vaikka koiran kanssa ulos niin ovelta sanoo : I hate you but I love you. Ehkä miehelläsi on tosiaan stressiä jos kerta pikkuveljen perhe odottaa lasta ja muuta. Puhukaa! Ja paljon. Minun mies alkaa helposti kertoa mikä stressaa JOS en tenttaa. Voimia sinulle ja kaikkea hyvää teille
kirjoitan vielä lisää. Esimerkiksi inhoan sitä kun mies polttaa ( sisällä) !. No silloin kun on ´´tilanne päällä´´ niin en valita tupakoinnista. Jos valittaisin niin kaikki ymmärtää mitä siitä seuraisi..iso riita, Eli en valita vaan olen mahdollisimman huomaamaton. Jos riehuisin tai jotain niin riideltäisiin sitten. No, kun olen vaikka kylppärissä niin mies alkaa puhua mikä ärsyttää. En heitä omia mielipiteitäni keskusteluun vaan kuuntelen. En tiedä teetkö näin ja toimiiko sama teillä mutta ei kannata valittaa eikä niin sanotusti hyökätä takaisin. Eikä tässä ole mistään alistamisesta kyse, kun minä suutun niin mies on äkkiä rauhoittelemassa. Mutta jotenkin ymmärrän mun miestä, täytyy hankkia rahaa ja perhe kaukana ja vieras kulttuuri täällä ( johon tosin yrittää sopeutua ja jonka haluaa oppia).
Eiiiiiihän tuo nyt kuulosta normaalilta. Pelkäät miestäsi, välttelet konflikteja hänen kanssaan. Olet vain väärän ihmisen kanssa yhdessä. Problem solved.
Niitä konflikteja on viisasta vältellä ihan molemmin puolin..
Siskolla on suomalainen mies. Arvaa vaan millaista heillä elämä? Enkä nyt tarkoita että suomimiehen kanssa olisi jotenkin kauheata mutta hajottaa se kämppää ja itkettää siskoa samalla tavalla kuin ei-suomalaiset mua, Te miehet!!
Ei oikeassa parisuhteessa pelätä konfliktien syntyä. Oikeassa parisuhteessa ollaan omia itsejään. Ei omia tunteitaan tarvitse peitellä, kun vierellä on sinua tukeva puoliso. Jos väkivallan pelko on olemassa, niin mitä suurimmiten kyseessä on väärä puoliso.
Kiitos sanoistasi. Ongelma on nyt vain se että kyseinen henkilö jätti minut? Olen täysin ymmälläni enkö tiedä mitä tehdä asialle? Kaipaan häntä takaisin ja huomaan että hänellä ei ole kaikki hyvin, mutta ei päästä lähellekkään! Mitä minun kannattaisi tehdä?:) kiitos
Ja vielä että, minulla on ongelmana se että heitän kaikenlaista itsekkin väliin mikä provosoi häntä.. mutta eromme ja tauomme jälkeen( on kestänyt siis 3 viikkoa jo) olen tajunnut vasta että pitäisi vaan antaa murista loppuun asti ja jutella vaikka aamulla.. kyseessä on ensimmäinen suhteeni ( aloin seurustelemaan 20-vuotiaana vasta) ja en tiedä, voiko asiat olla siksi että en tajunnut mitä suhde sisältää vai mitä?
Kyllä mä ainakin pelkään kun toinen raivoaa älyttömästi. Mahdotonta että mä ajattelisin että kaikki hyvin joo ei tuo muhun käsiksi käy.
Siinä kun joku sua isompi raivoaa sun edessä niin kokeilepas pistää vastaan.
Täysin samaa mieltä