Suomen keskusjohdosta

ehkä presidentti ennen istuntoa tai istunnon aikana voisi sanoa, onko asia pieni, eli menisikö se asiantuntijoille vai konsuleille.

Ehkä sen voisi toisella tapaa, eli asiantuntijat päättäisivät kaikista lakien säätämisistä. Siinä on haittana se, että heille tulee niin paljon hommia, että väsyy ja myös on silloin painetta suurentaa asiantuntijarymien kokoa per asia, koska he väsyvät ja myöskin siksi, että valta ei menisi päähän niin helposti.

ehkä sen voisi tehdä niin, että ei asiantuntijat kokoontuisivat valiokuntiin, eikä isoa salia lain säätämiseen enää käytettäisi. Olisivat konsulit mukana kuitenkin muissa kuin lakien säätämisissä niin kuin äskeinen kirjoittaja kirjoitti.

kuntien tai maakuntien tai läänien johdossa ei pidä olla vaaleilla valittuja henkilöstöä, koska asiantuntijuus on mielestäni parempi kuin sekalaisen joukon kannatus.

Jos näin on, niin olisi parasta ehkä, että valtion keskusjohto valitsisi kaupunkien johtajat ja kuntien valtuustot ja kuntien hallitukset.

En tiedä noista maakunnista tai lääneistä, muuta kuin edellä uskomani

mitä vähemmän vaaleja ja vaalien merkitystä sen parempi, koska vaalikampanjassa joutuu kiusaukseen, että mielistelläkö kansaa.
Kansan mielistely on viettellyä, sekö on kannatettavaa - ei vaan sitä mahdollisimman vähän. Mielistelyssä vedotaan järjettömyyteen.

Niinpä, 1930-luvullahan näitä tämmöisiä yritelmiä oli kun demokratia alkoi kyllästyttää, minunkin isäni kaatui sitten lopputaisteluissa Kannaksella.

pitäisi ehkä lisätä vielä, että asiantuntijat tai konsulit eivät olisi presidentin alaisia kuin ehkä ulkopolitiikkassa, koska muuten valta voi ehkä noussa presidentillä päähän ja myös koska muutoin nämä tai yksi yhteisöä olisivat liian läheisissä väleissä presidenttiin ja presidentti niihin. Ulkopolitiikka on ehkä erikoistapaus, koska siinä mennään valtion rajojen ulkopuolelle hallintojärjestelmässä.

konsulien sijaan kansan pitäisi ehkä ennemmin valita presidentti ei muuta johtoa, koska sen kansan pitäisi valita, jolla on veto-oikeus perustuslain muuttamiseen ja hajottamisoikeudet tai hajottamisoikeus näihin kahteen yhteisöön. Eli oikeusvation turva on juuri presidetti ja hänet kansan pitää saada valita.

tohon vois ehkä lisätä, että vain isossa salissa tehtäisiin lopullinen lainsäädäntä ja samalla se tekisi nykyhallituksen tehtävät tämä päättäjäelin.

koska vaikea on ensinnäkin sanoa heti tai jossain vaiheessa onko asia pieni vai suuri ja sitä paitsi pieni ja suuri poliittinen ongelma ovat liian samankaltaisia, että ne voitaisiin lajitella osa-alueisiin suuruuden perusteella

asiantuntijat eivät vastaisi kenenkään protestiin vaan kommenttiin.

ja asiantuntijat saisivat kirjallisena parannusehdotukset toimiinsa, koska suullisesti he eivät saa ehkä riittävästi aikaa vastaukseen ja koska silloin ehkä pystyy objektiivisemmin vastaamaan ja koska mukana ei ole silloin huonoa ryhmädynamiikkaa mukana.

Nykyisin ryhmädynamiikka haittaa päätäntää.

ja parannusehdotuksia antaisivat asiantuntijoille toiset pienet asiantuntijaryhmätä, jotka ryhmissä keskustelisivat, mitä ovat mieltä itse päättävän elimen ehdotuksista. Ne muodostaisivat yhdessä kommentaattoriasiantuntijayhteisön

päättäjäasiantuntijaelin koostuisi ryhmistä, jotka kehittäisivät uskoakseen parhaat ideat, eli parhaat ideat valittaisiin ja niitä kommentaattoriryhmät kommentoisivat.

yksi asiantuntijaryhmä säätäisi laeista, toinen kommentoisi niitä, mutta ei protestimaisesti, koska se luo turhaa painetta päättäjille.

Molemmat asiantuntijaryhmät koostuisivat asiantuntijaryhmistä.

jonkin verran suullista päätäntää saisi olla mukana, mutta vähintään puolet olisi kirjallista kommentointia.

asiantuntijaryhmät molemmilla puolilla koostuisivat riittävän erilaisista työntekijöistä, että saataisiin riittävän heterogeeninen toiminta.

tuo äskeinen artikkeli oli vähän sekava, niin jos ei tulllut selväksi, niin päättäjäpienryhmät tekisivät monta ehdotusta päättämisestä, joista he valitsisivat parhaan

ja päättäjäryhmien valitsemaa ehdotusta kommentaattoriryhmät kommentoisivat. ja äskeisessä vaiheessa ei olisi valittu parasta kommenttia.

voisi ehkä tehdä niin, että viimeisessä vaiheessa olisi keskustelua suullisesti viimeistelyn tavalla.

suullista keskustelua voisi olla vielä päättämisprosessin alussa herättämässä näkökulmia ja pientä alustusta päättämisprosessiin.

on monella tavalla perusteltua se, että kirjoitettu viesti on parempi kuin suullinen, esim se, että siinä pystyy editoimaan ja jalostamaan viestiä paremmin kuin suullisessa viestissä ei pysty ehkä.