onko mahdollista rakastua uudelleen?

onneton kirjoitti:

itselläni tuli juuri puolitoista vuotta täyteen ja ite luulin että meillä menee tosi hyvin, ei juurikaan riitoja ollut, jotain pieniä tottakai, tehtiin yhdessä paljon kaikkea ja siinäkään ei mitään ongelmaa ollut kun pidimme samoista asioista, itse olen pitänyt häntä sitä oikeana minulle ja niin hänkin on minulle sanonut. ja hän on aina ollut hieman omistushaluinen että koko aika hänen kanssaan pitänyt olla, mutta oli meillä omaakin aikaa, harrastukseni vei aika paljon aikaa. tammikuussa lähdin armeijaan ja se oli kova paikka hänelle, hän itki jo monta viikkoa ennen armeijaa että on minua ikävä ja ei halua että lähden, joka ilta tuollaista! ollaan oltu yhdessä siis todella paljon kuukauden seurustelun jälkeen olin joka yönkin hänen vieressä ennen armeijaan ja armeijan jälkeen jatkui sama tähän päivään asti.

hän ilmoitti minulle vain että ahdistaa olla minun kanssani ja ei osannut sanoa syytä, kun rakastaa minua paljon ja olen ollut hänen mukaan täydellinen poikaystävä sellainen kun hän on aina halunnut ja pyysi saada omaa aikaa vähän enemmän ja viikon se kesti kunnes ilmoitti, että ei pysty tähän enää. hän rakastaa minua, mutta jotenkin eri tavalla. tuonkin viikon aikana melkein joka ilta laittoi minulle että rakastaa mua paljon ja pääsen kohta hänen viereensä takas. aina kun yritin kysyä mistä ahdistus johtuu, niin vastaus aina sama, ettei tiedä. eropäivä kun tuli niin olimme menossa yhdessä syömään ja siiinä matkalla kertoi, että ei pysty tähän, haluaa erota ja hakea saman tien kaikki tavarat minun luontani. oltiin jo kateltu yhteistä asuntoa ja mietitty tulevaisuuttakin yhdessä. voiko kaikki tuo rakkaus vain kadota yhtäkkiä? minusta hän on hätiköinyt tässä päätöksessä, kun ei edes keskusteltu asiasta mitään..

hänellä kyllä ollut rankkaa kotonakin kun hänen isä jätti noin kuukaisi sitten heidät ja lähti toisen naisen mukaan, hänkin vain ilmoitti keskellä päivää ettei halua olla heidän luona ja lähti samantien ulos talosta ilman mitään tavaroita mukaan otettuna. se oli naiselleni rankkaa ja kun myös koko perheelle. hän oli niin isin tyttö, itki viikon koko aika ja jankutti että haluaa isin kotiin ja tuolloin hän ilmoitti heti ettei pysty vielä muuttamaan minun kanssani, kun koton on asiat huonosti ja haluu olla äitinsä tukena. minusta ihan ymmärrettävää ja sanoin että ei murehdita siitä nytten!! voiko tuo vaikuttaa meidän tilaan näin paljon.. ? ehdotin hänelle että on nyt perheensä kanssa ja mä lähden siks aikaan kotiin. hän suuttui siitä ehdotuksesta ja sanoin jos tämän takia erotaan niin me ei kuuluta yhteen.. no sitten mä jäin hänen luo ja viikko eteen päin alkoi tämä ahdistus.

mulle tämä ero on ollut tosi rankka, kun rakastan häntä todella paljon, enkä osaa päästää hänestä irti, kun tuntuu että hän hätäili tämän päätöksen kanssa. hän kyllä satutti mua paljon kun vain jätti mut noin eikä ole voinut puhua siitä juurikaan..vaikeaa on kuvitella että näin kävi kun puhunnut aina miten rakastaa minua ja meidän tulevaisuudesta ja ollaan käyty jo kattomassakin asuntoja. hän on sanonut että tietää mitä tekee ja tämä oli ainoa oikea ratkasu, eikä meistä enää voi tulla mitään, ehkä kavereita.. ja että ei hän ole edellistäkään miestään kaivannut takaisin miksi nyt kävisi niin, siitä suhteesta sen verran että mies petti häntä ja sitten jätti tylysti hänet, tuskin kukaa tuollaista kaipaa takaisin? onko minulla mitään mahdollisuutta saada häntä takaisin? auttaisiko aika ja että jätän hänet nyt kokonaan rauhaan?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä