Olen 20 vuotias tyttö jonka ystävät ovat unohtaneet..
Kouluaikoina en ollut erokko tai omistanut vain yhden ystävän, tunsin paljon ihmisiä ja oli iso kaveriporukka jonka kanssa nähtiin joka viikonpollu.. Paljon hyviä muistoja.
Nyt tilanne on se, että ei ole edes ihmistä jolle soittaisi kun on hätä..
Kaikki tietenkin muuttivat omilleen ja hankkivat puoliskon niinkun itse myös tein, asun poikaystävän kanssa käy lukioo ja vakituinen työpaikka löytyy myös (joka vie paljo aikaa)
Mutta kukaan ei ikinä jaksa tulla edes kylään/juhliin..
Tuntuu niin paskalta kun oltiin kuitenkin niin läheisiä kaverini kanssa..
Sovittiin parhaan ystävän kanssa että nähdään lauantaina töitteni jälkeen ja mennään meille asentamaan yhdessä joulukuusi ja juomaan glögiä..
Noh työni loppuivat 6lta ja kello 3 olin soittanut varmuuden vuoksi ja kysynyt että kaikki on varmasti voimassa kun joulukuusi poikaystäväni pitäisi hakea, hän sano olevansa meidän yhteisellä kaverilla ja sen tyttöystävällä auttamassa muutossa ja sen jälkeen tulee.
Soitin kello 6 kun pääsin töistä, vastaus oli että ei varmaa jaksa että pitää vielä käydä himassa.. Olin junassa ja olo oli kauhea.. Poikaystäväni pesi koko kämpän toi joulukuusen ja teki ruokaa meille ja nyt sit ihan turhaan..
Kouluaikoina en ollut erokko tai omistanut vain yhden ystävän, tunsin paljon ihmisiä ja oli iso kaveriporukka jonka kanssa nähtiin joka viikonpollu.. Paljon hyviä muistoja.
Nyt tilanne on se, että ei ole edes ihmistä jolle soittaisi kun on hätä..
Kaikki tietenkin muuttivat omilleen ja hankkivat puoliskon niinkun itse myös tein, asun poikaystävän kanssa käy lukioo ja vakituinen työpaikka löytyy myös (joka vie paljo aikaa)
Mutta kukaan ei ikinä jaksa tulla edes kylään/juhliin..
Tuntuu niin paskalta kun oltiin kuitenkin niin läheisiä kaverini kanssa..
Sovittiin parhaan ystävän kanssa että nähdään lauantaina töitteni jälkeen ja mennään meille asentamaan yhdessä joulukuusi ja juomaan glögiä..
Noh työni loppuivat 6lta ja kello 3 olin soittanut varmuuden vuoksi ja kysynyt että kaikki on varmasti voimassa kun joulukuusi poikaystäväni pitäisi hakea, hän sano olevansa meidän yhteisellä kaverilla ja sen tyttöystävällä auttamassa muutossa ja sen jälkeen tulee.
Soitin kello 6 kun pääsin töistä, vastaus oli että ei varmaa jaksa että pitää vielä käydä himassa.. Olin junassa ja olo oli kauhea.. Poikaystäväni pesi koko kämpän toi joulukuusen ja teki ruokaa meille ja nyt sit ihan turhaan..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pahin oli kuitenkin se, että meillä oli vaikea muutto poikaystäväni kanssa Espoosta Helsinkiin ja sit vielä 3pvä päästä vielä yksi Helsingin sisäinen..
Kukaan ei auttanut vaikka soitin ja pyysin apua kun itselläni oli töitä 9 iltaan asti ja poikaystävä yksin pesee edellistä muuttaa seuraavaan ja itse vasta 8tunnin duunin jälkeen auttamassa häntä..
Kukaan ei tullut vaikka niin lähelle heitä muutettiin..
Ja nyt kaikki auttamassa toista kaveriani ja sen tyttöystävää..
Nuo auttamisasiat ovat molemminpuolisia. Oletko muistanut auttaa muita? Laittakaa ylimääräinen ruoka pakastimeen ja viettäkää kullan kanssa ihana pikkujoulu.
Ystävyydessä ja kaveruudessa on monia asteita, ne selviää pikkuhiljaa iän myötä ketkä on kavereita ja ketkä tuttuja. Ne hylkäykset tuntuu tietenkin ikäviltä, mutta niistä se tilanne ainakin selviää.
Itselläni isot kaveriporukat katosi kuin tuhka tuuleen kaksvitosena ja kolmekymppisenä jouduin itse potkimaan selkäänpuukottajia pois. Pari jäi, mutta eipä sitä muuta tarvikaan. Älä vaivu synkkyyteen, kyllä sieltä erottuu vielä niitä joiden kanssa ei tarvi laskea kuka on velkaa kenelle sen palveluksen ym.
Ja sulla on oma kumppani rinnalla, kaikilla ei ole. Viettäkää mukava joulu, äläkä murehdi :)
M35
No mitä sinä ystävillä teet jos sinulla on kerran "poikaystävä"? Itsehhän sinä olet valintasi tehnyt. Eihän kukaan halua olla kenellekkään mikään kakkosluokan ystävä kun kaikki tietävät että poikaystäväsi on sinulle tärkeämpi kuin he muut.
Voi että. Minusta tuntuu ihan samalta kuin sinusta. Minullakin oli aikaisemmin iso kaveriporukka. Nykyään (olen 25 v.) on hankala saada järjestettyä edes kerran vuodessa tapaamista vanhalla kaveriporukalla, kun kaikilla muka aina jotain muuta tärkeämpää menoa.
Onneksi sinulla on poikaystävä! Toivottavasti saat pian parempia uusia ystäviä, jotka eivät niin vain katoa elämästäsi :)
Minulle ystävät ovat erityisen tärkeitä senkin takia, että olen sinkku ja kaipaan läheisiä ihmisiä, joiden kanssa jakaa asioita. Minun (entiset) ystäväni ovat vaan järjestään unohtaneet minut sen jälkeen kun ovat pariutuneet. Toki välillä lähettelevät viestejä, kuinka on niiiiin ikävä ja