Ihminen voi viimekädessä vaikuttaa tehokkaasti VAIN itseensä. Älä siis hae kumppanistasi liikaa vikoja taikka edes paljoa niitä korjaile, vaan keskity omiin asioihisi ja niiden kautta vaikuta kumppanisi toimintaan.
Oikeastaan ainoa keino vaikuttaa kumppanin luonteeseen on alunalkaen hakea sellainen kumppani, joka alusta alkaen on oikeanlaatuinen. Ihmisen muuttaminen kun on äärimmäisen vaikeaa ja harvoin onnistuu. Tässä tuhlaantuu vain paljon aikaa ja vaivaa ja lopputulokset ovat säännöllisesti huonoja: ihminen ei kuitenkaan muutu kuin omasta halustaan.
Toinen vaihtoehto on hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on ja opetella tulemaan toimeen sellaisen kanssa.
Ei siis kannata keskittyä kumppaninsa parantamiseen tai terapoimiseen suhde vääristyy....
Oikeastaan ainoa keino vaikuttaa kumppanin luonteeseen on alunalkaen hakea sellainen kumppani, joka alusta alkaen on oikeanlaatuinen. Ihmisen muuttaminen kun on äärimmäisen vaikeaa ja harvoin onnistuu. Tässä tuhlaantuu vain paljon aikaa ja vaivaa ja lopputulokset ovat säännöllisesti huonoja: ihminen ei kuitenkaan muutu kuin omasta halustaan.
Toinen vaihtoehto on hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on ja opetella tulemaan toimeen sellaisen kanssa.
Ei siis kannata keskittyä kumppaninsa parantamiseen tai terapoimiseen suhde vääristyy....
Vastaukset 8
Vanhimmat
Viisaita sanoja Dr Alban. Olen tuosta kaikesta samaa mieltä. Erityisesti siitä että vain omaa käytöstään ja toimintaa voi muuttaa menestyksekkäästi.
Juurikin näin. Toista et voi muuttaa. Itseäsi tai omaa asennettasi taas voit muuttaa (ehkä). Eli punnittava asiat itsestään käsin.
Nämä lähtökohdat kun pitää mielessään uuden kumppanin kohdatessaan, niin voi säästää molemmilta "turhia" vuosia.
Ap:n ohje on hyvä. Tämä edellyttää kunnioitusta toista ihmistä kohtaan. Sitä tarvitaan ennen kaikkea. Mutta löytyykö sitä?
Vaikka tää on "hömppä" juttu, on näissä jutuissa ihan oikeesti totuuden siemen.
Pikku juttuja silloin tällöin.
http://www.voice.fi/suhteet/onnellisuus-ei-vaadi-suuria-katso-vinkit-toimivaan-parisuhteeseen/4/56340
Parisuhteessa on myöskään lähes mahdotonta ymmärtää toista ellei keskustele tai selvittää mitään tai oppia tuntemaan toista ellei puhu, kysele ja mieti. Toisen kanssa asuminen on kompromisseja. Loukkaavaa toimintaa voi käskeä lopettamaan ellei toinen sitä itse tajua.
Kommentissasi on suuri totuus, ei voi ymmärtää toista jos toinen osapuoli ei puhu. Meidän kommunikointikulttuuri ja kommunikointitaidot eivät aina ehkä ole ajantasalla, tulee paljon väärinymmärryksiä. Tällaisessa kohdassa tulee helposti katsottua ja tunnettua vain ne toisen osapuolen "negatiiviset" ominaisuudet.
Linkissä on hyvää tekstiä parisuhteen kommunikoinnista
""Ei ole hyväksi parisuhteelle, jos puhumattomuuden katkaisee ainoastaan negatiivinen palaute –etkö sinä vieläkään tehnyt tätä, etkö sinä tätä osaa. Jos tämä on ongelma, molemmat voivat pyrkiä tietoisesti tekemään juuri päinvastoin; välttämään nalkutusta keskittymällä positiivisiin asioihin. Negatiiviset asiat voi jättää taustalle ja pyrkiä niiden huomioimisen sijaan kehumaan toista tämän tekemistä asioista""
Puhumattomuus on tuhoisaa
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_kriisit/puhumattomuus/
Hyvään parisuhteeseen kuuluu myös rehellisyys, eikä se ole mielestäni vain sitä, ettei valehtele. Rehellisyys on myös rehellisyyttä omista tunteista ja ajatuksista, avoimuutta. Voi sanoa suoraan, mikä mättää tai mistä tykkää eikä jättää asioita puolison arvattavaksi ja ihmetellä sitten, kun ei se ikinä huomaa.
Emme todellakaan ole ajatuksenlukijoita, eikä pitkässäkään suhteessa todella tunne toista.
Joten pitää puhua ja puhua.
Toista ei voi muuttaa, itse voi kuitenkin itseään muuttaa.
Puhumalla moni asia aukenee, se on vain mätkäistävä asiat toiselle ja vaadittava vastaus tai ajatus. Muutoinhan elämästä ei tule mitään.
Ihmettelen vain, miten sitä on mykän kanssa yhteen joutunut?