Itse MUUTIN pois ja nyt ikävöin miestäni

Olimme suhteellisen vasta avioituneet.

Meninne nopeasti yhteen ja naimisiin.
Emme tunteneet toistemme taustoja tarpeeksi hyvin.
Minä kerroin avoimesti millainen olen, mistä tulen ja
Millainen elämä on ollut.

Mieheni ei kertonut. Piti kaiken ja paljon muuta sisällänsä.
Olisin auttanut ja tukenut. Yritin aina rohkaista,
Koskaan en ole torjunut tai ollut kylmä.

Ei onnistunut. Yleensäkin minussa oli vika ja sain haukut.
Lähes kaikesta mitä tein tai sanoin. En vaan jaksanut kuunnella.


Jätin eropaperit, muutin pois. Nopeasti. Olisin niin kaivannut
Vielä oikeanlaista ja normaalia keskustelua.
Meilläkin oli hetkemme. Kaipaan aviomiestäni ihan hirmuisesti.

Rakkaudella ja kaikke hyvää. Aina ei ole jättäjä katala nainen joka
Vaan lähti. Aina on joku syy.
4518
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Aina syytetään lähtijää, mutta siinä täytyy olla helvetisti voimaa, että jättää eropaperit eikä suhde, jossa ollaan sulkeutuneita tai eri aallonpituudella ole mitään todellista oikeaa suhdetta....ehkä vain yksittäisiä hyviä hetkiä tai ulkonaisesti vaan miellyttävä ulkomuoto tms, josta ei haluaisi luopua. Ei se ole ihme, jos jää kuitenkin kaipuu entiseen, mutta onko se vain läheisriippuvuutta??
Itse lähdin 25 vuotta kestäneestä liitosta toista vuotta sitten ja ihmettelen sitä mistä silloin sain voimaa eropaperien vientiin. Heikolla hetkellä yritän aina muistella asioita, jotka johtivat tähän tilanteeseen ja näin saan pahimman kaipuun helpottumaan.
Kaikki suhteet ei vaan ole tarkoitettu onnistumaan, parempi vaan, jos tämän selville saamiseen ei menisi 25 vuotta.
Ihminen on kokemustensa summa, eikä kaikki luojan kiitos joudu kokemaan samoja tilanteita, mutta siinä tuleekin monesti se ongelma, mistä on vaikea päästä yli jos ei uskalleta avautua.
Tiesin mihin ryhdyn, mutta vituttaa tämä yksinäisyys välillä ihan satasella. Uuteen suhteeseen en ole vielä valmis jos milloinkaan....

Voimia sinulle ja muista, että vielä tulee päivä jolloin huomaat kaiken menneen niinkuin pitikin ja puolittainen suhde on pelkkää itsepetosta.
Vielä se aurinko paistaa meillekkin :)

Äänestä
  • --Aina syytetään lähtijää, mutta siinä täytyy olla helvetisti voimaa, että jättää eropaperit eikä suhde, jossa ollaan sulkeutuneita tai eri aallonpituudella ole mitään todellista oikeaa suhdetta--

    Ja lisäksi on myös paljon niitä --ei nyt vaan enää huvita-- lähtijöitä, ja niitä jotka ovat pettäneet puolisoaan ja lopulta sitten hakevat eroa että pääsevät uuden kultansa kainaloon.

    Äänestä

  • EXmies. kirjoitti:

    --Aina syytetään lähtijää, mutta siinä täytyy olla helvetisti voimaa, että jättää eropaperit eikä suhde, jossa ollaan sulkeutuneita tai eri aallonpituudella ole mitään todellista oikeaa suhdetta--

    Ja lisäksi on myös paljon niitä --ei nyt vaan enää huvita-- lähtijöitä, ja niitä jotka ovat pettäneet puolisoaan ja lopulta sitten hakevat eroa että pääsevät uuden kultansa kainaloon.

    Nostan tosiaan hattua noille tuollaisille lähtijöille, jotka lähtevät ja vasta sitten etsivät, jos etsivät toisen. Itse olen riutumassa liitossa, joka natisee niin, että pahaa tekee. Ei mitään syytä jatkaa, mutta monta asiaa on vielä, jotka ovat sitä eroa vaikeuttaneet ja tietenkin tärkeimpänä lapset. Mutta onhan lapsillekin parempi, että on kaksi aikuista jotka ovat ainakin vähemmän epäonnellisia, kuin surullisia. Se nakertaa pienen ihmisen mieltä kun kaksi väsynyttä vanhempaa riutuu.
    Itse taijan olla se joka sen avioeropaperin vie. Vaimo on sillä uhkaillut, mutta ei sitä pysty tekemään. Minun on se tehtävä ja olen tässä kokoajan rohkeutta kerännyt. Olen punninut asioita ja vaaka on milloin eron ja milloin korjauksen kannalla.
    Tällä hetkellä olen sitä mieltä, ettei korjatusta saa enää ehyttä ja ei ole olemassa mitään väliaikaisratkaisuja. Luulen, että ajoissa tehty ja siisti avioero voi pelastaa enemmän kuin raastamalla korjausta yritetty ja sitten räjähtämällä hajoava liitto.

    Äänestä

jos miehesi rakkaus on suuri sinuun, palaatte yhteen. Minä läksin, minä palasin. Tiedän, hullua, mutta rakkaus on hullu. Hulluus on viisauden alku. ;))

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Särkynytsydän kirjoitti:

Olimme suhteellisen vasta avioituneet.

Meninne nopeasti yhteen ja naimisiin.
Emme tunteneet toistemme taustoja tarpeeksi hyvin.
Minä kerroin avoimesti millainen olen, mistä tulen ja
Millainen elämä on ollut.

Mieheni ei kertonut. Piti kaiken ja paljon muuta sisällänsä.
Olisin auttanut ja tukenut. Yritin aina rohkaista,
Koskaan en ole torjunut tai ollut kylmä.

Ei onnistunut. Yleensäkin minussa oli vika ja sain haukut.
Lähes kaikesta mitä tein tai sanoin. En vaan jaksanut kuunnella.


Jätin eropaperit, muutin pois. Nopeasti. Olisin niin kaivannut
Vielä oikeanlaista ja normaalia keskustelua.
Meilläkin oli hetkemme. Kaipaan aviomiestäni ihan hirmuisesti.

Rakkaudella ja kaikke hyvää. Aina ei ole jättäjä katala nainen joka
Vaan lähti. Aina on joku syy.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu