Olen koko elämäni elänyt naisten keskellä ja tykkään pyöriä naisten piireissä, ei siinä mitään... Mutta kaikki vaan sanoo et kuinka söpö mä olen ja siihen se jää... Kaikki naiset vaan haluaa puhua mun kanssa, mutta yrityksestä huolimatta sitä rakasta ei löydy... Vaikka kuinka olen kiltti, söpö ja hallitsen tantran, niin kukaan ei halua minua pidempiaikaiseen suhteeseen...
Naisia ympärillä, yksikään ei minun..
Sivistynyt renttu
315459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Terve kohtalotoveri!
Sama juttu. Asiat kunnossa, jopa mielestäni hyvässä(en kuitenkaan tuo niitä mitenkään ylimielisesti esille) Olen myös sosiaalinen.
Jos olen kriittinen itseäni kohtaan, niin uskon sen johtuvan siitä, että olen liian kunnollinen. Minusta ei löydy mitään "cowboy-tyyppiä" ja minun kanssani ystävystyy liian helposti. Eli en saa kipinää aikaiseksi, vaikka seuraa kyllä saan.
Toisaalta luonnetta ja asennetta on vaikeaa muuttaa. Ehkä liikun myös väärissä paikoissa.
Kerrankin olin kaverin luona bileissä, vaikken juonut niin juttu luisti aika hyvin. Silti kaikki naiset jatkoi bileiden jälkeen noiden räkäkännisten kanssa jatkoille ja siitä petipuuhiin.
Olen aika avoin ja tykkään kertoa itsestäni pimeitäkin asioita (se että olen joutunut kotia puolustamaan pesismailalla) ja sellaisia mitä ei kukaan muu kertoisi.
Juon harvoin, poltan tupakkaa silloin kun ei ole lapsia lähellä (eli todella harvoin) ja harrastan taiteita. Mutta mikä kiikastaa? Kroppani on timmissä kunnossa, mutta siitä tuskin on kiinni.. Kai en ole tarpeeksi pahis, ainakaan menneisyydeltäni...
Itse juon melko paljon mutta muuten vaikuttaa tutulta. Olen väärällä tavalla avoin ja sosiaalinen. Voin heittää juttua lähes kaikista (mukaan lukien "vakavat" aiheet, filosofia, psykologia, historia,jne. mutta myös hassuja tarinoita, omia mokia jne.). Harrastukset on aika "äijämäisiä" mutta en pullistele tai esitä...mitään. Oma kohtaloni on olla aina kaveri, ei muuta. Yksi suuri puute on tarpeeni tutustua naiseen (edes jollakin tavalla) ennen kuin lähden ehdottelemaan. Tosimies iskee kiinni ensin ja katsoo sitten pitääkkö kiinni vaiko lempata.
Ja täällä yksi lisää.
Ovat väittäneet pitkäksi komeaksi mieheksi. Ovat väittäneet hyväksi sängyssä. Ovat väittäneet hyväksi keskustelijaksi (harvoja joiden kanssa voi keskustella syvällisesti niin lyhyen tapaamisen jälkeen - näin sanoi eräs misu). Eräs tuttu väitti että olen liian avoin. Ehkä se pelottaa ihmisiä?
Kuitenkin lyhytaikainen tutustuminen, vaikkapa vain yhdenyön suhteet, tuntuvat olevan liian vaikeita. En oikein osaa toimia niiden vaatimalla tavalla? Takana on toki useita vuosia pidemmissä parisuhteissa mutta nyt tuntuu olevan jumissa. Deittailla olisi kiva, mutten osaa.
Täällä olis "tilaus" tuollaiselle kunnolliselle miehelle. Etenkin tuo lause; -että tupakkaa poltan vain silloin, kun lapsia ei ole lähellä-.
Tutulta kuulostaa.Baareissa löytyy kyllä halukkaita "kehnääjiä", mutta käy kukkaron ja terveyden päälle ja näistä ei oikke saa mitään puhetta irti.
Olen myös sosiaalinen ja hyvä keskustelemaan syvällisesti...ehkä tosiaan liika avoimuus on yksi tekijä.Olisko toinen tekijä liika kiltteys?
Ja yhdenillan suhteet on vaikeita sen takia koska haluan tuntea naisen myös henkisesti..se ei tapahdu muutamassa tunnissa ja silloin pystyy tuntemaan korkeintaan fyysistä nautintoa.
Olet tyhjä säkki, ihan kiva olemassa mutta varsinaista tarvetta säkille ei koskaan tule. Seinäkoriste jonka kaikki näkevät mutta kukaan ei huomaa. Naisen kemialliset reaktiot eivät käynnisty lähelläsi, kriittinen massa ei ylity, säteilysi on puoliintunut jo ennen syntymääsi.
Ole huoleti, jossain vaiheessa joku eronnut/yh ottaa sinut halutessaan tuntea lisää marttyyriuden tuskaa piehtaroidessaan itsesäälissä. Se tulee olemaan elämäsi huippukohta naismaailmassa, sen alakulttuurissa.
Oletkin näköjään jo tyytynyt kohtaloosi. Hyvä kun olet valinnut oman tiesi, muutakaan kai et voi.
Sinulla ei ole enää toivoa. Meillä muilla onneksi sitä vielä on.
Taas kerran saimme ansiostasi huomata, että totuus satuttaa ei valhe eikä siloitellut mitäänsanomattomuudet.
muistutin sinua totuudesta.
Eihän satu enää paljon?
Puhallanko?
Mee kotiis :-)
M.O.T.
Jaksakaa yrittää Te ihanat ja kunnolliset miehet! Mutta pitäkää myös rima korkealla, mihin tahansa ei kannata tyytyä. Olen iloinen, että Teitäkin vielä tästä maailmasta löytyy..
olemme leluja!!
Tää topicci kolahti ja liityn vahvasti edellä kirjottaneisiin eli tunnun olevan se jonka kanssa kaikki haluavat olla kaveria ja aina kun yritän vähä lähestyä jotain niin ymmärretään että haluaisin olla kaveria tai sitten yhdenyön jutun jälkeen haluavat vaan pitää kaverina ja usein tuleee se sama viesti olet tosi hyvä tyyppi ja niitä ainoita joihin luotan täysin vaikka vasta tavattiin... mutta suurin osa on halunnut pitää kaverina vain.. ja kuten muut jo mainitsi tää on luonteesta kiinni ei mistään ulkonäöstä, toimeentulosta tai vastaavasta.. eli ainoa vika liian kiva ja sosiaalinen :(
mutta minähän en luovuta taas kerran yksi tällainen yritelmä päällä ja saas nähä mitä tulee. ainoa ero tällä kertaa että muija juuri eronnut niin siksi en viitsi yrittääkään edetä heti vaan annan jutun mennä hänen ehdoillaan nyt hyviä kavereita joista muut jo tulevat kyselemään että onko teillä jotain ja pientä jotain ehkä onkin ollut mutta toivon vaan että tää ei taas jää vaan siihen kaveruuteen, mutta en silti viitti mennä kysyyn haluuko muuta ku se just eronnu...
että tämmöstä selitystä täältä ;)
Joskus luin jostain, että parinvalinta tapahtuu pitkälle hajuaistin varaisesti pääasiassa tiedostamattomasti.
Jos näin on, onko ominaishajumme jotenkin erilainen? Ensimmäinen kysymys on, mikä siinä on vikana parinvalinnan kannalta? Seuraava kysymys on, voimmeko vaikuttaa ominaishajuumme jotenkin?
Luin myös aiheesta joskus, että pari valitaan hajun perusteella! =)
itse olen vain nainen ja hieman nyt viime aikoina mietiskellyt mikä
tämä minun ominaishajuni oikein on?!
Sillä ikäväkseni täytyy myöntää, etten ole kohdannut vielä yhtään
kunnollista miestä. Tosin haluan ajatella, että olen vasta 19, kyllä se
vielä löytyy. =)
Baarissa löytyy kyllä näitä yhden yön suhteiden tavoittelijoita, mutta
minulle se ei riitä. En ole edes "halvan" näköinen, eikä minulla ole
koskaan ollut yhden yön juttuja, mutta aina 14- vuotiaasta lähtien
kukaan mies ei ole halunnut minusta muuta kuin pikapanoa.. EN ymmärrä.
Ehkä minun ominaishajuni estää sitten kunnollisen miehen löytämisen..?
Liityn kerhoon, yksi lelu lisää ;)..
Jatkuvasti kuulee naisten sanovan miten mahtava tyyppi, miten ihmeessä et seurustele. Ja silloin kun seurustelee niin tyttöystävien kaverit ihmettelee mistä noita saa, mä haluan kans sellaisen.
Mutta ei toimi seurustelu, itse olen miettinyt asian silleen että jos mies oikeasti on avoin, puhuu ja keskustelee niin se on jotenkin liian pelottavaa joittenkin naisten mielestä.
Ollaan prkl liian kilttejä ei voi johtua mistään muusta...kai se on aika rankaa naiselle jos sitä kunnioittaa ja pitää kun kukkaa kämmenellä.
En ainakaan usko että se johtuu mistään ulkonäköseikoista, tai en tiedä..Pitää varmaan nyt naisilta kysyä, miltä kuulostaa tällainen. Pitkä ja iso, kroppa kunnossa, kalju, tatuoitu mies..
Olen huomannut (kuten muutkin) että meitä kunnon miehiä on paljon. Ja sitten kuitenkin kuulee kahvilassa tai raflassa naisten keskusteluissa (yleensä sinkkunaisten) et ei meinaa löytyä sitä herrasmiestä tai kunnon kaveria syysiltojen seuraksi taikka loppuelämäksi. Voi olla että sekä miehet että' naiset ovat niin sokeita että eivät huomaa ihmisistä noita kultaisia piirteitä.
Monesti olen huomannut että joku varattu nainen ehdottaa sinkkunaiselle treffejä minun kanssa (olen kuullut puheita jälkeenpäin) mutta tämä sinkku on aina vastannut suunnilleen näin: "Miten mä voisin olla sen kanssa, se kun on niin hyvä kaveri?" tai "Se on niin mukava ihminen et sil varmaan on jo joku".
Hei naiset huomio! Kun luette tätä keskustelua, niin on varmaan herännyt kysymys siitä että jospa ne ennakkoluulot meistä kunnon miehistä olisikin väärin? Eivät kaikki kunnon miehet ole varattuja saatikka naisten kohteena.
Jotkut kunnon miehet taasen ovat hieman ujoja, jolloin naisen täytyy itse käydä "räjäyttämässä" puheen pato tämän kunnon miehen suusta. Se yksin istuva mies siellä baarin nurkkapöydässä voi olla sen verran ujo, ettei uskalla aloittaa keskustelua. Se että mies istuu yksin baarissa, ei suinkaan tarkoita että olisi jotenkin luuseri, yleensä he pohtivat jotain. Kun käy kysymässä,et "mitäs mietit" niin kyllä se lorulaatikko aukeaa ja juttu alkaa luistaa. Mielestäni tasa-arvo ulottuu myös tähän: keskustelun aloittamiseen. Ei miehen tarvitse aina tehdä aloitetta. Ja kun nainen tekee aloitteen keskustelussa, niin hän näyttää miehen silmissä älykkäältä ja vahvalta persoonalta. Siitä me miehet yleensä pidämme.
Ei ole olemassa sukupuolen taso-arvoa..nainen odottaa että hänet valitaan ja arvoa jos mies uskaltaa aloita
No ehkäpä kannattaisi joskus kokeilla toisinkin päin. Onhan naisilla nykyisin housut jalassa ja miehillä koruja korvissa.
Tasoarvoja... öh, tasa-arvoja ei olekaan, totta kai mies ja nainen ovat fyysisesti ja henkisesti AINA erilaisia. Sen sijaan kaikki muu on valmiiksi luotuja rooleja, muun muassa tämä keskustelun aloittaminen. Jos mies on luotu aloittamaan keskustelu, miksi nainenkin pystyisi tekemään sellaista? Eikö Jumalan tai jonkun hermosolun pitäisi estää naista tekemästä moista luonnottomuutta?
Ei ilmeisesti. Eli nainen voi vallan hyvin aloittaa keskustelun, jos on pokkaa siihen. Aivan kuten mieskin voi aloittaa, jos on pokkaa. Jos ei ole... No, kyllä sitä vielä joskus uskaltaa! Ihan varmasti.
Kunnon Miesten Klubi
Mitä mieltä?
Ehkä pitäisi :)
perustakaa klubi, sitten voisitte perustaa sähköpostiosoitteen tai jotain, mihin fiksut ja kivat paria etsivät naiset - joita elämässä ja miehessä kiinnostaa monenlaiset asiat - vois ilmoittautua.. aika totaalisen turhauttava on nimittäin tilanne tästäkin vinkkelistä katsottuna :)
Näyttää siltä että jäseniä löytyis.
Samanhenkisiä ja hyviä tyyppejä, olen sitä mieltä että yhdessä saatais paljon happeningia ja näkyvyyttä.Yksi nainenkin jo kiinnostui.
joo, meitä taitaa olla paljonkin... kaavereiden tyttöystävät pitävät todella hyvänä ihmisenä, arvostavat sitä että kanssani voi todellakin puhua asioista, kuuntelen heitä, olen empaattinen, melkeinpä valehtelematta satoja kertoja kaveriporukan järkevimmäksi ovat naiset minua sanoneet... monet varatut naiset ovat tulleet kyselemään "mistä meikäläisiä löytyy" jos kaveri on sattunut minusta jotain puhumaan... alkoholia lähinnä tissuttelen, kuten kaverini kommentoivat juomiseni vähyyttä...
mutta kun omaa emäntää ei sitten löydy mistään, lähes kaikki jutut kaatuvat enemmänkin ennemmin kuin myöhemmin... suhteen fyysisen puolen annan edetä naisten ehdoilla, eli itse en halua mitään kirehtiä. Tuo asia on alkanut ahdistaa sillä tekisi kiltinkin miehen taas sänkyynkin päästä, mutta hommat tuppaavat kaatua ennen sitä, kun kerran naisen ehdoilla on menty eivätkä löytämäni naaraat ole heti koskaan kiinni käyneet... mutta eipä tuo niin paljon haittaa koska en ikinä ole yhdenyön juttuja harrastanut muutenkaan ja verrattuna siihen, että haluaisin kuitenkin löytää sen oikean, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut, nyt jokainen päivä tuntuu valuvan hukkaan.
ulkonäössäni ei mitään vikaa ole, lähes aina olen nähnyt tapaamani naiset useampaankin kertaan
onko se vaan niin, että pitäisi olla kunnon alkoholistirenttu, joka naisen olisi pakko raahata kotiinsa säälistä tai mies joka käy jokaiseen perseeseen tai rintavarustukseen kiinni ja ottaa naisen puoliväkisin? onko noissa miehissä tarpeeksi mielenkiintoa ylläpitäviä ominaisuuksia? tylsäksihän tämmöinen omillaan toimeentuleva, hyväkäytöksinen, (mielestään) sivistynyt, muita ihmisiä kunnioittava, vieraissa juoksematon, suurempaa julkisivuremonttia tarvitsematon varmaan kävisi...
Mutta ei kai tässä muu auta kuin jatkaa samassa oravanpyörässä kunnes jollakin kierroksella joku naisihminen tarttuisi pidemmäksikin aikaa.
no jooh... kait jossain on minullekin se joku, toivottavasti ei kuitenkaan vain maapallon toisella puolella...
eiköhän olisi aika pistää kerho pystyyn poijjaat?
Se neljäs kappale kiteyttää aika paljon, mutta ei pidä tietenkään yleistää. (Olen vissiin suututtanut jo puolet lukijoista, joten pitää vähän varoa.)
Tunnen kuuluvani joukkoon. Tiedekunnassani on noin 5:1 naisenemmistö, joista tunnen montakin. Olen vain edelleen onnistunut pysymään sinkkuna. En polta, en ole koskaan juonut päätäni kipeäksi, enkä ole koskaan harrastanut yhden illan suhteita. Ulkonäkökin on ihan ok. Missä siis vika?
"Eikö voitaisi olla kavereita?"
Yleisin syy, miksi nainen ei halua seurustella on juuri se, että pelkää samalla menettävänsä ystävyyden. Ongelmana on vain, että haluaisin itse olla ensin ystävä, ennen kuin voisin olla jotain enemmän. Pitää osata luottaa toiseen, ennen kuin suhde voi edetä intiimiksi. Ystävyys tulisi olla pohjana seurustelulle.
Toisaalta jos mies on ollut naisen hyvä ystävä, he tuntevat toisensa hyvin, puhuvat keskenään avoimesti ja luottavat toisiinsa. Tällöin miehessä ei ole enää mitään tutkittavaa. Kaikki salaperäisyys ja kiehtovuus on kadonnut, eikä tutkimusmatkaa enää kannata tehdä.
"Sä olet ihana ihminen, ja varmasti löydät jonkun, joka sopii sulle paremmin kuin minä!"
Liian kunnollinen mies voi saada naisen tuntemaan riittämättömäksi. Naisella on tarve tuntea olevansa miestään parempi. Tyypillinen toimiva seurustelusuhde onkin juuri se, jossa nainen valittaa miehensä vioista, mutta rakastaa häntä siitä huolimatta.
Nainen voi myös pelätä jonakin päivänä menettävänsä kunnollisen miehensä, eikä siksi halua kiintyä häneen.
Osittain kuulostaa tutulta. Olin itsekkin nuorena poikana (alle 20) kaltaisenne mukava kaveri joka ei saanut naisia rakastumaan itseensä. Jopa menetin ensirakkauteni macholle idiootille, kyllä otti kovasti päähän! Nykyään tiedän tuonaikaisen "epäonnen" johtuneen lähinnä itsevarmuuden puutteesta. Naiset ovat aika hakoja aistimaan sen. Heikko itsetunto saa miehen käyttäytymään alistuneesti ja muita mielistelevällä tavalla. Usein luonteenne mukavuus johtuukin juuri siitä että mukaudutte muiden käytökseen ja varotte loukkaamasta muita. Näin samalla piilotatte todellisen persoonanne ja sulaudutte harmaaseen massaan. Näin teistä tulee tylsiä nössöjä joille on helppo uskoutua mutta joista ei löydy mitään kiinnostavaa.
Omassa elämässäni tapahtui valtava muutos kun lopulta löysin itseni. Toivon kaikille samaa ja hyvää onnea muutenkin!
tuohon en todellakaan yhdy että juttu olisi kiinni itseluottamuksesta koska sitä ainakin multa läytyy!! vaikka kaikkien kanssa juttelenkin en todellakaan ole heidän kanssaan samaa mieltä asioista ja ilmaisen sen ja joskus huvikseni jopa alan väittelemään leikillä vaikka olisinkin oikeasti samaa mieltä.. ei kukaan jaksa keskustella ihmisen kanssa joka on kaikesta samaa mieltä ja sanoo vaan joo joo..
että koittakaa keksiä joku parempi syy ;)
Jäin miettimään tuota samaa... jokin ero on niissä miehissä, joilla on "se jokin".
Onko se se oma polku, joku ihan oma juttu, prätkät, autot, retkeily, mikä vaan "dare to be different", uskaltaa olla oma itsensä... joku juttu.... tavallisen näköisessä mukavassa miehessä herättää kiinnostuksen, kun kuulee että tällä on joku "thing" ja kun tästä alkaa kaveria jututtamaan, niin tavallisen näköisyys muuttuukin ihan toiseksi.
Näkisin että oot kyllä asian ytimessä, kun sanot että itsevarmuus on kaiken aatami ja olavi.
kiltit miehet aiheuttaa naisessa jonkinlaisen hylkimisreaktion. itse asiassa vaikka naiset ei sitä välttämättä myönnä, mutta tosiasia on että ne haluaa miehen, jolla on tilanne hallussa. Kiltit miehet nähdään helposti ohjailtavina mutta salaa naiset haluaakin , että niitä ohjailtais.
joskus voi kuulla naisen jopa sanovan "mullon yks kaveri, joka ostelee mulle kaikenlaista ja sit tää toinen, joka on mun panokaveri"
vinkkinä kilteille miehille sanoisin, että opetelkaa olemaan sopivasti röyhkeitä naisille. siihen kun lisäätte vielä huumorin, niin a´vot...
olkaa niinku nainen ei kiinnostaisi teitä yhtään, oli miten hyvän näkönen tahansa ja kohdelkaa sitä vähä niinku ärsyttävää pikkusiskoa.tärkein asia kuiteski omasta mielestäni on se, että naiselle ei saa antaa valtaa.muuten peli on menetetty ja susta tulee taas yks "kaveri"
Ryhdy egopöhöiseksi Mulkvistiksi, niin naisten kiinnostus herää.