http://sarastuslehti.com/2013/06/24/porttoja-kaikki/
Jack Donovan kirjoittaa asiaa:
"Hyvännäköiset miehet, joilla on pelimiestaitoja, saattavat pärjätä avuillaan suurimman osan elämästään ja päätyvät korkeisiin partnerilukuihin. Pieni vähemmistö miehistä on aina ollut elostelijoita, ja joillekin se todennäköisesti sopii hyvin. Jotkut katuvat valintojaan jälkeenpäin, jotkut toiset eivät kadu.
Ongelmana ei ole muutamien pelimiesten kohtalo, vaan se, mitä tapahtuu yhteiskunnalle jossa kaikki haluavat olla pelimiehiä. Elostelu oli joskus kapinallista, mutta nykyään se alkaa yhä enemmän kuulua asiaan. Kun seksi ja haluttavuus ovat yhteiskunnan korkeimmat arvot, mitä tapahtuu kahdelle kolmasosalle ihmisistä?
Lihasta ei saa demokraattista. Haluttavuus ei jakaannu tasan sen enempää kuin voima, koko tai älykkyys. Maailma on täynnä lihavia ja rumia ihmisiä. Osaansa voi parantaa ruokavaliolla, kuntoilemalla ja siistillä ulkoasulla – ja niin pitääkin – mutta sialle ei voi laittaa loputtomasti huulipunaa. Jotkut eivät vain ole kovin hyvännäköisiä. Itse asiassa monet näyttävät vastenmielisiltä. Joidenkin pitäisi varmaankin pysytellä kokonaan pois päivänvalosta, etteivät pikkulapset pelästy.
Naiset ovat aina olleet tietoisia kauneuden luonnollisen hierarkian julmasta elitismistä. Yhteiskunnissa, joissa muita hyveitä pidettiin korkeammassa arvossa, he saattoivat keskittyä hartauden harjoittamiseen tai yksinkertaisesti olemaan hyviä äitejä. Kun naiset ”vapautuivat seksuaalisesti”, jotkut feministit (yleensä lihavat ja rumat sellaiset) uskoivat, että sosiaalinen muokkaus antaisi kaikille ruusunpunaiset silmälasit, joiden läpi jokainen pöhöttynyt harppu näyttäisi Heather Locklearilta. Jos barbie-nuket vain olisivat realistisempia tai meidät pakotettaisiin katsomaan sairaalloisen lihavia ihmisiä televisiosta, jäätelöämpäreihin vuotaisi vähemmän kyyneleitä. He painostavat ”hyväksymään lihavat” ja hokevat, että ”iso on kaunista”. Kun se ei toimi, he vyöryttävät päällemme kliseitä ja yrittävät saada meidät uskomaan, että kauneus on joko katsojan silmissä tai ”sisäistä”. Saatamme suhtautua heihin alentuvasti tai hienotunteisemmin, mutta kuvitelma, että jokainen on yhtä kaunis on yhtä järjetön ja valheellinen kuin kuvitelma, että jokainen on Einstein.
Kukaan ei halua paksupohkeista Barbie-nukkea, ja naisten esineellistämisen lopettaminen on bonobojen masturbaatioyhteiskuntamme hengen vastaista. Andrea Dworkin hävisi, ja yhä useammat teinitytöt katselevat kovaa pornoa oppiakseen, kuinka ottaa suihin kuin ammattilainen. Käydessäni salilla näen nuoria kundeja, jotka eivät ole siellä nostaakseen paremmin tai saadakseen kokoa. he noudattavat rutiineja kehittääkseen vartalon jolla ”saa mimmejä”. Mimmit puolestaan käyvät solariumissa, hankkivat silikonirinnat ja yrittävät näyttää strippareilta. Kalifornialaisessa high schoolissa opettava ystäväni kertoi, että koulun halloweenjuhlat piti peruuttaa, koska oppilaat eivät enää halunneet pukeutua pelottavasti tai söpösti. Niin pojat kuin tytöt käyttivät tilaisuutta verukkeena tulla kouluun melkein alastomina.
Ennen ihmisillä oli säädyllisiä tavoitteita. He halusivat perustaa perheen. He halusivat olla hyviä työntekijöitä. He halusivat olla hyviä kansalaisia, hyviä kristittyjä, hyviä ihmisiä. Nyt jokainen haluaa olla pelimies tai pornotähti. Jokainen haluaa olla apina, jota vasten kaikki muut apinat haluavat hinkata itseään.
Kutsumme näitä matrilineaarisia hinkkauskekkereitä ”edistykseksi” ja etsimme moraalista pelastusta kierrätyksestä.
Seksi voi olla luonnollista ja se on varmasti hauskaa, mutta se on vain yksi osa elämää. Seksiä elämän ainoana merkityksellisenä asiana pitävä yhteiskunta on irvokas ja rappeutunut, ja useimmille ihmisille se tuottaa enemmän tyhjyyttä kuin hekumaa.
Terveissä patriarkaalisissa järjestelmissä miehet ponnistelevat saavuttaakseen toisten miesten kunnioituksen ja ihailun. He pyrkivät osoittamaan voimansa, rohkeutensa ja kyvykkyytensä toisilleen. Miehet tuntevat ylpeyttä, kun heidän tiedetään pystyvän hallitsemaan ruumistaan, toimintaansa ja ympäristöään. He haluavat että heidät tunnetaan teoistaan, ei pelkästään siitä kuinka hyvin tai ketä he panevat. Eivätkä he varmasti tuhlaa aikaansa miettimällä, kuinka voisivat saada bimbojen päät pyörälle."
Jack Donovan kirjoittaa asiaa:
"Hyvännäköiset miehet, joilla on pelimiestaitoja, saattavat pärjätä avuillaan suurimman osan elämästään ja päätyvät korkeisiin partnerilukuihin. Pieni vähemmistö miehistä on aina ollut elostelijoita, ja joillekin se todennäköisesti sopii hyvin. Jotkut katuvat valintojaan jälkeenpäin, jotkut toiset eivät kadu.
Ongelmana ei ole muutamien pelimiesten kohtalo, vaan se, mitä tapahtuu yhteiskunnalle jossa kaikki haluavat olla pelimiehiä. Elostelu oli joskus kapinallista, mutta nykyään se alkaa yhä enemmän kuulua asiaan. Kun seksi ja haluttavuus ovat yhteiskunnan korkeimmat arvot, mitä tapahtuu kahdelle kolmasosalle ihmisistä?
Lihasta ei saa demokraattista. Haluttavuus ei jakaannu tasan sen enempää kuin voima, koko tai älykkyys. Maailma on täynnä lihavia ja rumia ihmisiä. Osaansa voi parantaa ruokavaliolla, kuntoilemalla ja siistillä ulkoasulla – ja niin pitääkin – mutta sialle ei voi laittaa loputtomasti huulipunaa. Jotkut eivät vain ole kovin hyvännäköisiä. Itse asiassa monet näyttävät vastenmielisiltä. Joidenkin pitäisi varmaankin pysytellä kokonaan pois päivänvalosta, etteivät pikkulapset pelästy.
Naiset ovat aina olleet tietoisia kauneuden luonnollisen hierarkian julmasta elitismistä. Yhteiskunnissa, joissa muita hyveitä pidettiin korkeammassa arvossa, he saattoivat keskittyä hartauden harjoittamiseen tai yksinkertaisesti olemaan hyviä äitejä. Kun naiset ”vapautuivat seksuaalisesti”, jotkut feministit (yleensä lihavat ja rumat sellaiset) uskoivat, että sosiaalinen muokkaus antaisi kaikille ruusunpunaiset silmälasit, joiden läpi jokainen pöhöttynyt harppu näyttäisi Heather Locklearilta. Jos barbie-nuket vain olisivat realistisempia tai meidät pakotettaisiin katsomaan sairaalloisen lihavia ihmisiä televisiosta, jäätelöämpäreihin vuotaisi vähemmän kyyneleitä. He painostavat ”hyväksymään lihavat” ja hokevat, että ”iso on kaunista”. Kun se ei toimi, he vyöryttävät päällemme kliseitä ja yrittävät saada meidät uskomaan, että kauneus on joko katsojan silmissä tai ”sisäistä”. Saatamme suhtautua heihin alentuvasti tai hienotunteisemmin, mutta kuvitelma, että jokainen on yhtä kaunis on yhtä järjetön ja valheellinen kuin kuvitelma, että jokainen on Einstein.
Kukaan ei halua paksupohkeista Barbie-nukkea, ja naisten esineellistämisen lopettaminen on bonobojen masturbaatioyhteiskuntamme hengen vastaista. Andrea Dworkin hävisi, ja yhä useammat teinitytöt katselevat kovaa pornoa oppiakseen, kuinka ottaa suihin kuin ammattilainen. Käydessäni salilla näen nuoria kundeja, jotka eivät ole siellä nostaakseen paremmin tai saadakseen kokoa. he noudattavat rutiineja kehittääkseen vartalon jolla ”saa mimmejä”. Mimmit puolestaan käyvät solariumissa, hankkivat silikonirinnat ja yrittävät näyttää strippareilta. Kalifornialaisessa high schoolissa opettava ystäväni kertoi, että koulun halloweenjuhlat piti peruuttaa, koska oppilaat eivät enää halunneet pukeutua pelottavasti tai söpösti. Niin pojat kuin tytöt käyttivät tilaisuutta verukkeena tulla kouluun melkein alastomina.
Ennen ihmisillä oli säädyllisiä tavoitteita. He halusivat perustaa perheen. He halusivat olla hyviä työntekijöitä. He halusivat olla hyviä kansalaisia, hyviä kristittyjä, hyviä ihmisiä. Nyt jokainen haluaa olla pelimies tai pornotähti. Jokainen haluaa olla apina, jota vasten kaikki muut apinat haluavat hinkata itseään.
Kutsumme näitä matrilineaarisia hinkkauskekkereitä ”edistykseksi” ja etsimme moraalista pelastusta kierrätyksestä.
Seksi voi olla luonnollista ja se on varmasti hauskaa, mutta se on vain yksi osa elämää. Seksiä elämän ainoana merkityksellisenä asiana pitävä yhteiskunta on irvokas ja rappeutunut, ja useimmille ihmisille se tuottaa enemmän tyhjyyttä kuin hekumaa.
Terveissä patriarkaalisissa järjestelmissä miehet ponnistelevat saavuttaakseen toisten miesten kunnioituksen ja ihailun. He pyrkivät osoittamaan voimansa, rohkeutensa ja kyvykkyytensä toisilleen. Miehet tuntevat ylpeyttä, kun heidän tiedetään pystyvän hallitsemaan ruumistaan, toimintaansa ja ympäristöään. He haluavat että heidät tunnetaan teoistaan, ei pelkästään siitä kuinka hyvin tai ketä he panevat. Eivätkä he varmasti tuhlaa aikaansa miettimällä, kuinka voisivat saada bimbojen päät pyörälle."
Vastaukset 7
Vanhimmat
On aika epätodennäköistä että tämän kaltainen mies viettäisi vanhuuttaan muuten kuin yksin, joten se siitä onnesta. Saattaa toimia yhden kerran kapakassa jonkun täydellisen juopon kanssa. Aika lyhytnäköistä toimintaa kun tämä elämä on kuitenkin paljon pidempi kuin kahden juntin kännireissu kapakassa !!! Ei siinä silloin ajatella nokkaansa pidemmälle !!!
Siinäpä se tulikin tatrina sellainen jonka olisin itsekkin voinut kirjoittaa siitä minkälaiseksi kulttuurimme on muuttunut. No en minä kyllä henkilökohtaisesti enää paljonkaan välittele tällaisesta nykytrendistä, olkoon se niinkuin on. Sitä kuitenkin arvelen, että tällä tällaisella on hyvinkin tekemistä sen kanssa miten taloudessakin on nyttemmin alkanut meillä mennä huonommin. Nämä tällaiset vaikutukset tulevat vähän viiveellä. Myös jo koulujen oppimisjutuissakin jäädään jälkeen esim. tiettyjen Aasian maiden vastaavista jutuista, ja tämäkin on linjassa saman asian kanssa.
Ei tämä yhteiskunta huonommaksi ole muuttunut muuten kuin siten, että kukaan ei kuuntele enää parkuvaa lasta !!!
Mun on vaikea tulkita miten tuo sanontasi osuisi nykymenoa kuvaamaan. Kyllähän meillä edelleenkin hyvinkin korvat höröllään kuunnellaan n.s. parkuvia lapsia niinkuin mitä tulkitsen tässä tällä tarkoitettavan. Ei kait tällä tässä kirjaimellisesti parkuvia lapsia tarkoiteta, ja jos tarkoitetaankin niin miksei sekin vielä vähän osu joskin nimenomaan valikoivasti niin, eli perinteisen vasemmistotraditon mukaan ne taloudellisesti syrjäytyvät ja nimenomaan n.s. työläisten lapset.
Itse asiassa meillähän on valtamedia aina ja agressiivisesti hyökkäämässä puolustamaan näitä tiettyjä asemaltaan huono-osaiseksi määrättyjä ihmisrryhmiä. Nämä ovat tetenkin ne kaikkien tiedostamat naisten 'huono-osaisuus' suhteessa miehiin ja yksinhuoltajanaiset, ja yhtä lailla maahanmuuttajamiesten ja nimenomaan värillisten maahanmuuttajamiesten 'sorrettuna' oleminen. Näistä asoista valtamediamme on valjastettu propakantaansa tekemään ja se sitä automaattisestikkin aina resonoi.
Sekin vielä tähän että on kait se aina vähän niin ollut, että niiden joilla menee todella huonosti ääni ei kuulu missään, ja ne vaikenevatkin jo siksi koska heidän ongelmansa ei ole valtakulttuurin mieleen saati trendikkäitä. Heidän ei siis kannatakkaan ongelmistaan kertoa siksi kun valtakulttuurin taholta ei ole mitään odotettavissa, päinvastoin, halveksitaan heitä juuri heidän epätrndikkäiden ongelmiensa vuoksi ja siis vedetään vaan kuin vierasta sikaa jos esille tulee.
jotka ei saa pillua
No sehän selvisi miksi olet täällä !
Elämme aikoja, jotka näyttävät sen mitä ihmisyys on olennaisimman äärellä.
Panemista ja pätemistä, vallantavoittelua. Mielihyvän metsästämistä, nihilismiä, arvotyhjyyttä, todellisuutta elämän ja kuoleman ehdottomien tyhjyyksien äärellä.
.
Siis sinänsä toimivan yhteiskunnan ohella, joten ei valittamista - paitsi niillä jotka jäävät menosta ja mannasta paitsi.