vaimo vs äiti

kyselevä mies

Kun äiti ja vaimo alkavat piikittelemään toisiaan niin pitääkö miehen valita puoli? Vai onko parasta pysyä puolueettomana?

93

4548

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eräs anoppi

      Tietysti pidät vaimosi puolia! Ei se ole valintakysymys, vaan te olette vaimon kanssa yhtä, ja äiti on ulkopuolinen. Sinua myös saatetaan tarvita piikittelyn lopettamiseen. Tee äidillesi selväksi, että et salli vaimoasi loukattavan, ja tue vaimoasi, että hän jaksaisi olla anopille pitkämielinen. Näin sen näen, vaikka olenkin itse äidin asemassa. Äidin on aika väistyä ja sinä olet selkeästi vaimosi tärkein tuki, jos parisuhde on sinulle tärkeä.

      • kyselevä mies

        Entä jos olen itse sitä mieltä, että vaimoni pitäisi pyytää äidiltäni anteeksi. Pyydän itsekin anteeksi muilta jos loukkaan heitä. Pyydän anteeksi pahoja sanojani vaikka he olisivat vastanneet minulle ilkeästi. Jos olemme vaimon kanssa yhtä niin eikö minun pitäisi vaatia vaimoltani samaa käytöstä kuin itseltäni.


      • samanlainen
        kyselevä mies kirjoitti:

        Entä jos olen itse sitä mieltä, että vaimoni pitäisi pyytää äidiltäni anteeksi. Pyydän itsekin anteeksi muilta jos loukkaan heitä. Pyydän anteeksi pahoja sanojani vaikka he olisivat vastanneet minulle ilkeästi. Jos olemme vaimon kanssa yhtä niin eikö minun pitäisi vaatia vaimoltani samaa käytöstä kuin itseltäni.

        Jos vaimosi on ollut ihan turhasta ilkeä vanhemmillesi, niin eihän se ole ok.

        Toisaalta, et voi myöskään vaatia, että vaimosi automaattisesti kestää heiltä törkeää käytöstä. Jos molemmat piikittelevät, et voi vaatia, että vaimosi pyytää anteeksi äidiltäsi, jos äidissä on yhtä paljon syytä, on väärin vaatia että vaimosi sovittelee, jos äitisi ei olisi itse valmis samaan.

        Muista, että puolisosi olet valinnut ihan itse, vanhempiasi et voinut valita. Ei vanhemmistaan ole pakko tykätä.


      • nimiesiin

        Sinusta siis vaimo saa piikitellä äitiä?
        joo on sulla logiikka...heh heh
        Laita ihmeessä nimesi tänne kaikkien nähtäville niin tietää miniäsi sitten, että jos alkaa sinua haukkumaan niin saa tukea sinun pojaltasi tähän =)


      • voimia
        kyselevä mies kirjoitti:

        Entä jos olen itse sitä mieltä, että vaimoni pitäisi pyytää äidiltäni anteeksi. Pyydän itsekin anteeksi muilta jos loukkaan heitä. Pyydän anteeksi pahoja sanojani vaikka he olisivat vastanneet minulle ilkeästi. Jos olemme vaimon kanssa yhtä niin eikö minun pitäisi vaatia vaimoltani samaa käytöstä kuin itseltäni.

        Jos vaimosi käyttäytyy huonosti et tietenkään tue häntä siinä vaan koitat kertoa hänelle ettet itse hyväksy sellaista käytöstä.


      • 17+7
        kyselevä mies kirjoitti:

        Entä jos olen itse sitä mieltä, että vaimoni pitäisi pyytää äidiltäni anteeksi. Pyydän itsekin anteeksi muilta jos loukkaan heitä. Pyydän anteeksi pahoja sanojani vaikka he olisivat vastanneet minulle ilkeästi. Jos olemme vaimon kanssa yhtä niin eikö minun pitäisi vaatia vaimoltani samaa käytöstä kuin itseltäni.

        Sinun pitäisi tietää erittäin tarkasti mistä kenkä puristaa mistä on kiistaa ennen kuin vaadit vaimoasi pyytämään anteeksi, jos sitä haluaisit. On myös eri asia pyytää anteeksi sävyään kuin varsinaista asiaa. Jokainen saa olla omaa mieltään, mutta voi tietty miettiä millä sävyllä sanoo. Mutta jos tilanne on kärjistynyt, on inhimillistä että tulee sanottua asioista napakasti. Varsinkin jos asiat pitkittyy ja ne mutkistuu.

        Et voi vaatia sellaista, mitä hän ei tiedä, eikä sisäistä.

        Halutaanko tässä taas asetelmaa anoppi>< miniä- kiistaa :)
        Ettekö koskaan herkeä!


      • luulon väärti
        voimia kirjoitti:

        Jos vaimosi käyttäytyy huonosti et tietenkään tue häntä siinä vaan koitat kertoa hänelle ettet itse hyväksy sellaista käytöstä.

        Tottakai hyökkäät vaimoksi vastaan oikein porukalla! Mitä kuvittelee äiti on aina oikeassa! Mitään väliä jos äitisi on herjannut vaimoksi rankasti kun et ollut kuulo etäisyydellä. Ei vaimo saa mistään loukkautua. Etkä missään nimessdä saa olla vaimon puolella, äitisi on aina kaikessa oikeassa.


      • unelmavävyhkö
        voimia kirjoitti:

        Jos vaimosi käyttäytyy huonosti et tietenkään tue häntä siinä vaan koitat kertoa hänelle ettet itse hyväksy sellaista käytöstä.

        Ei vaimo sen enempää kuin mieskään ole pikkulapsi jonka käytöstä arvioidaan. Siinä vaiheessa kun ollaan naimisissa pitäisi toisen huonotkin puolet jo sen verran tuntea ettei yllätyksiä tule. Anopit kyllä saavat ihmisistä sellaistekin puolet esiin joita ei ole ennen ollut.

        Jos parisuhde on muuten tyydyttävä suosittelisin välttämään tilanteita joissa äiti ja puoliso kohtaavat. Se vaan on niin, että kaikkea ei voi saada. Siinä tulee tehdä kompromissi.


      • Sannnnnnni
        samanlainen kirjoitti:

        Jos vaimosi on ollut ihan turhasta ilkeä vanhemmillesi, niin eihän se ole ok.

        Toisaalta, et voi myöskään vaatia, että vaimosi automaattisesti kestää heiltä törkeää käytöstä. Jos molemmat piikittelevät, et voi vaatia, että vaimosi pyytää anteeksi äidiltäsi, jos äidissä on yhtä paljon syytä, on väärin vaatia että vaimosi sovittelee, jos äitisi ei olisi itse valmis samaan.

        Muista, että puolisosi olet valinnut ihan itse, vanhempiasi et voinut valita. Ei vanhemmistaan ole pakko tykätä.

        Monimutkaista. Itse tulen mieheni äidin kanssa loistavasti toimeen, mutta toisaalta aloitinkin asenteella "toisen ihmisen äiti on aina täydellinen koska ÄITI". Heillä on tietysti omat säätönsä, mutta toisen äidistä vain ei vittuilla. Katsoinkin kyllä että pystyin kestämään perhettä ennenkuin menin naimisiin, enkä usko että koko touhu olisi onnistunut muuten niin hyvin.
        Toisaalta puolison saa valita ja perhettä ei, ja loppupeleissä vanhemmatkin voivat olla sekopäisiä. Jos aiot jatkaa naimisissa niin, no, naimisissa oleminen on sitä että olet aina vaimosi puolella ja mahdolliset erimielisyydet selvitetään yksityisesti. Jollet pysty siihen, tai haluakaan pystyä, niin mitä oikeastaan odotat avioliitolta?


    • gukhyu

      Molempien pitäs osata pitää turpansa kiinni. Aikuiset ihmiset stana!!!!

      • anoppiaah

        Minä tulen anopin kanssa hyvin toimeen, paremmin meillä menee sänkyhommissa kuin vaimon kanssa!


    • 7+3

      Äitisi ei piikittele vaimollesi ollenkaan? Minäpä luulen, että tekee niin. Omakohtainen kokemus: anoppi moitti minua kovin sanoin ja pahotin mieleni. Mies ei huomannut mitään ja ihmetteli kun asiasta sanoin hänelle. Oli siis itse paikalla kun äitinsä haukkui minua. Hänelle äiti on jumalatar joka ei koskaan tarkoita mitään pahaa. Minä sen sijaan kun sanoin äitistään jotain moittivaa, olin pirusta seuraava. Onneksi ei tarvitse enää sitä pelleilyä katsella. Jätin mieheni. Hän ja äitinsä saavat nyt olla ihan kaksin vaan. Hyvä pari. Neuvo: ole vaimosi puolella. Mikään ei ole luotaan työntävämpää kuin äitiään pikkupoikamaisesti myötäilevä aikuinen mies.

      • kyselevä mies

        Silloin kun käytöstavat ovat päässeet unohtumaan molelemmilta, niin MOLEMMAT ovat anteeksipyynnön velkaa. Vai onko sittenkin niin, että vaimoa pitäisi puolustaa. Siis antaa hänen kettuilla äidille, mutta estää äidin kettuilu takaisin?


      • 7+3
        kyselevä mies kirjoitti:

        Silloin kun käytöstavat ovat päässeet unohtumaan molelemmilta, niin MOLEMMAT ovat anteeksipyynnön velkaa. Vai onko sittenkin niin, että vaimoa pitäisi puolustaa. Siis antaa hänen kettuilla äidille, mutta estää äidin kettuilu takaisin?

        Onneksi sinä "kyselevä mies" kuitenkin huomaat äitisikin kettuilevan. Minun tapauksessani miehen äiti rakas ei sellaista ikinä (muka) tehnyt. Mielipiteeni naisena on, että jos käsket vaimosi pyytämään anteeksi äidiltäsi etkä uskalla äidillesi mitään sanoa, niin melko varmasti vaimosi kyllästyy sinuun. Kukaan nainen ei voi kunnioittaa miestä joka ei ole hänen puolellaan. Äitisi varmasti on tyytyväinen, mutta kuuluuko aikuisen miehen hännystellä mammaansa loppuiän?


      • mek
        kyselevä mies kirjoitti:

        Silloin kun käytöstavat ovat päässeet unohtumaan molelemmilta, niin MOLEMMAT ovat anteeksipyynnön velkaa. Vai onko sittenkin niin, että vaimoa pitäisi puolustaa. Siis antaa hänen kettuilla äidille, mutta estää äidin kettuilu takaisin?

        Mitä mamelitä täällä on kun anteeksi pyytelevät ja se on pehmojen hommaa mutta asiasta toiseen niin miehen pitää olla naisensa puolella aina ja eikä äidin puolella koska se äiti asuu jossain muualla ja se siitä. Ole mies ja sanot ensin kummallekkin että oppikaa tuelmaan toimeen keskenänne ja jos eivät tule niin ei sitten kannata heisdän olla kekenään tekemissisä niin hyvä tulee. Itse tulen kaikkkien kanssa toimeen mutta kaikki ei tule minun kanssani toimeen kun sanon asiat suoraan enkä kiertele ja se siitä.


      • Kyllä tuo piikittely on mielestäni ihan positiivista ja jopa toivottavaa sekä onnistuneen perhesuhteen syntymisen merkki. Puolin ja toisin. Se on sitten ihan eri asia jos aletaan vittuilemaan ja huomauttelemaan taikka opastamaan elämän joka asiassa... Piikittelyllä ja vittuilulla kun on ainakin minun kielessäni ihan selkeä ero.


      • 8+11
        mek kirjoitti:

        Mitä mamelitä täällä on kun anteeksi pyytelevät ja se on pehmojen hommaa mutta asiasta toiseen niin miehen pitää olla naisensa puolella aina ja eikä äidin puolella koska se äiti asuu jossain muualla ja se siitä. Ole mies ja sanot ensin kummallekkin että oppikaa tuelmaan toimeen keskenänne ja jos eivät tule niin ei sitten kannata heisdän olla kekenään tekemissisä niin hyvä tulee. Itse tulen kaikkkien kanssa toimeen mutta kaikki ei tule minun kanssani toimeen kun sanon asiat suoraan enkä kiertele ja se siitä.

        Niin moni miniäkin ajattelee, että tulee kaikkien kanssa toimeen, mutta kaikki eivät tule heidän kanssaan toimeen :)

        Hyvä pointti!
        Kiitos :)


      • 17+7
        kyselevä mies kirjoitti:

        Silloin kun käytöstavat ovat päässeet unohtumaan molelemmilta, niin MOLEMMAT ovat anteeksipyynnön velkaa. Vai onko sittenkin niin, että vaimoa pitäisi puolustaa. Siis antaa hänen kettuilla äidille, mutta estää äidin kettuilu takaisin?

        Riippuu tietenkin siitä mistä se roikkuu eli onko pitempi aikainen kiista ja mistä.

        Jos puututaan perheen sisäisiin asoihin (ja kyse ei ole alkoholismista tai huumeista) niin anopille ei kuulu perheen asiat, ellei haluta hänen mielipidettään kuulla ja kysytä sitä.

        Mikäli vaimo joutuu puolustautumaan koko aika anopin asioihin puuttumisiin, se vie energiaa ja resursseja. Tässä ei mainita ollenkaan, mistä on kysymys. Onko nettikirjoittelusta vai mistä. joten myös tämä alkuperäiisen kirjoitus ja kysely on vähän turhaa ja väärää, koska aihetta ei ole. Ei kertomusta mistä on kysymys.

        Voi olla provo tai halu hajottaa ja hallita riitojen avulla ihmisiä ja ihmissuhteita. Tässä tapauksessa mahdollista parisuhdetta joko olemassaolevaa tai kuviteltua.


      • ....................
        8+11 kirjoitti:

        Niin moni miniäkin ajattelee, että tulee kaikkien kanssa toimeen, mutta kaikki eivät tule heidän kanssaan toimeen :)

        Hyvä pointti!
        Kiitos :)

        Kuten varmasti myös moni anoppi, pitää itseään erityisen hyvin nuorten kanssa toimeen tulevana...


    • hmmmmm

      Entä jos miniä haukkuu mistään alentavaan sävyyn.

      • Ratto-Raili

        Hi,hi mihinkä haukku aina päättyy.Hi,hi tietysti kömpelyyden frakkiin.


      • piste

        Se ei ole mies eikä mikään joka ei vaimoaan puolusta joka tilanteessa-


      • Pruuttus
        Ratto-Raili kirjoitti:

        Hi,hi mihinkä haukku aina päättyy.Hi,hi tietysti kömpelyyden frakkiin.

        taidat itse haukkua.
        Ja nauttia siitä.

        Pruuttus.


      • tyhmär riitejijät
        piste kirjoitti:

        Se ei ole mies eikä mikään joka ei vaimoaan puolusta joka tilanteessa-

        Kyllähän asioiden pitäisi ratkaista, ei niinkään kuka ne esittää.
        Ei miehen tarvitse puolustaa vaimonsa pahansuopaisuutta, ei myöskään äitinsä.


    • Jos on tossun alla niin silloin pitää valita puoli, muuten pidä omat ajatuksesi ja pääsi tärkeimpänä ja mene sen mukaan.

    • 4+19

      Jos he tappelevat, niin siinäpähän tappelevat, ei ole pakko lähteä mukaan kummankaan ristiretkeen, mutta mistä se tappelu johtuu? Samaan ilmiöön törmää nimittäin monessa muussakin tilanteessa ja muodossa, ja se tuo aina toimimattomuutta. Asia on hyvä selkeyttää ainakin itselleen, siitä saa mielenrauhan ja toimivuutta omaan elämään. Tutustu sellaiseen kuin Alkuajatukseen, siitä löytyy uutta ja selkeyttävää näkökulmaa. Googlaamalla löytyy kotisivu, ja sieltä voi lataa maksutta sähkökirjan.

      • 14+20

        Onko alkuajatus evoluutioteoriaan perustuva idea.


    • erilleen naiset

      Äitisi on auktoriteettiasemassa, eikä saa hyökätä piikittelemään kumppaniasi. Onko hänellä luonneongelma vai ei pidä vaimostasi? Kemiat eivät toimi heillä kenties. Älä vaadi että he ovat yhteisessä tilassa tai yhdessä väkisin. Anna vaimosi elää rauhassa kotona, ja anoppi/appi ei puutu teidän asioihinne. Hoitaa omansa vaan. Ellei ole kyse tyyliin alkoholismista tai muusta mihin pitäisikin puuttua, tuskin.

      Voit pitää kummastakin, ja vaimostasi ensisijassa. Mutta vaimosi joutuu ilmeisesti olemaan puolustusasemissa koko ajan anopin takia, miten energiaa vievää ja ahdistavaa varmasti. Jatkuva riitatilanne... En usko että miniä olisi ensin se piikittelyn aloittanut osapuoli? Toki niitäkin voi olla, mutta kai olet huomannut kumpi se on. Jos kummatkin, sitä paremmalla syyllä erilleen... Lasten seurassa ei kertaakaan saa piikitellä toista. Puolusta vaimoasi, jos häneen hyökätään sanallisesti, et taida vaan huomata milloin niin käy. Mielipide on siinä sivuseikka, koska kaikilla on omansa joka aiheesta... ei voida olla samaa mieltä. Piikittely on ongelma ja negatiivista. Ja anoppi ei saa puuttua hänen asioihinsa. Se mikä on anopista oikein, voi olla miniästä pahalle tuntuva asia. Ja miniä ei saa tuputtaa anopille elämän ratkaisuja, jotka tuntuvat pahalle.

      He eivät vaan tule jatkossakaan sopimaan yhteen, ihmiset ovat erilaisia. Se ei ole paha asia olla erillään, miniä ja anoppi. Mistä he tarkalleen ottaen piikittelevät toisiaan? Eri arvomaailma?

      • sekin.

        Valtataistelu on myös turhaa piikittelemällä. Onko se lapsuudenkodeissaan opittua? Katso etteivät omat lapsesi ala piikitellä myös ihmisiä. Huono esimerkki. Puolueettomuutesi voi olla ongelma asiassa. Älä asetu ainakaan vaimoasi vastaan. Ja anopille sano nätisti että olet huomannut piikittelyä, että mitä jos lopetetaan. Ja mikä on ongelma.


      • Minäminiä

        Kaikki eivät valitettavasti voi tulla toimeen kaikkien kanssa. Erimielisyyksien ei kuitenkaan tarvitsisi johtaa tunteelliseen puolien valitsemiseen, mikä on helppo sanoa tilanteesta etäällä.

        Onnekseni on sattunut aivan mahdottoman fiksu ja mukava anoppi. Myös mieheni on äitini kanssa erinomaisissa väleissä. Sen lisäksi molempien äidit/anopit pitävät toisistaan paljon ja arvostavat toinen toisiaan.

        Ettei ihan imeläksi mene, on todettava että kyllä meillä on ollut vastoinkäymisiä ihan kylliksi muissa elämän asioissa. Ehkä juuri ne vastoinkäymiset ovat meitä kaikkia myös yhdistäneet ja olemme olleet kaikki toistemme tukena.

        Tämän kirjoitin siksi, ettei tuo anoppi-miniä-vävy -asetelma ole aina lähtökohtaisesti tai jotenkin evoluutionomaisesti huono. Niistä huonoista vain puhutaan ja kirjoitellaan.


    • håmo7

      Kyllä toi anoppi on yks vadeimmista tyypeistä ketä oon tavannu.

      • ghghfgh

        Itselläni on miniä joka on taatusti kamalampi kuin sinun anoppisi


      • 19+13

        Pystyykö ketään täydellisesti tyydyttään. varsinkaan anoppia.
        Johan noi vaatimukset tuntuu kohtuuttomilta.


    • mieti sitä luuseri

      Vain idiootti kyselee tuollaisia, tai sitten äitinpoika, joka ei osaa napanuoraansa katkaista.

      • hhgdsrtu

        sanoo tyranni miniä?


      • anoppi ulkona

        Tietysti seisot vaimosi rinnalla ulkomaailmaan päin. Jos vaimosi on väärässä, niin keskustele hänen kanssaan kahden kesken, älä äitisi kanssa.
        Meillä appivanhemmat haukkuivat minut heti alkuvaiheessa, kun olin miestäni vanhempi ja lapsiakin oli edellisestä avioliitosta. Loukkaannuimme kumpikin. Mieheni tosin uskoi, että appivanhemmat olisvat myöhemmin muuttaneet mielipiteensä, mutta minä en uskonut.. Sittenpä appivanhemmat valittivat kun en kutsunut heitä kylään ja suorastaan kielsin tulemasta, kun itse yrittivät kutsua itsensä kylään. Mieheni ymmärsi minun käytöksen. Hänelle sanoin, että voi kyläillä yksin vanhempiensa luona niin paljon kuin haluaa, mutta ei hän sitäkään halunnut ja joskus suostuin menemään mukaan mieheni mieliksi..


    • hyvä miniä

      Mulla on hyvä anoppi, lähes aina ollaan samaa mieltä ja usein se meneekin niin että poikansa on ns. alakynnessä, mutta ihan vaan hyvää tarkoitetaan :) Turhaan niitä anoppeja aina solvataan, vika on miniässä. Minun anoppi ei tule toimeen toisen miniänsä kanssa ollenkaan eli miniä ei tule toimeen hänen kanssaan. Anoppi on vanha ja puolsion äiti ei hänen kanssaan pidä edes käydä kinastelemaan, vanhuksia pitää kunnioittaa. Oma anoppini oli vasta 38 kun alettiin seurustella ja silti pidän häntä vanhempana ihmisenä. Itse olen 18 vuotta nuorempi.

      • Itsenäinen

        On siinä miehellä kestämistä, jos vaimo ja anoppi liittoutuvat häntä vastaan. Kysymyksessä on saatanallinen juoni, jota totisesti ei merkitä hymiöllä :)

        Toivottavasti ei ole lapsia, jotta avioerosta tulee helpompi. Äidistään ei voi saada eroa, mutta ei tarvitse olla väleissäkään.

        Ei miehen ole helppo jättää molempia yhtaikaa, mutta, kun juoni paljastuu, niin ei muutakaan voi.


    • t miniä

      Miehen ei tule olla automaattisesti vaimonsa puolella! Nämä ovat näitä ikuisia anoppi vastaan miniä keskusteluita.
      Oletteko siis sitä mieltä, että jos vaimo on selkeästi loukannut anoppia niin miehen kuuluu olla vaimonsa puolella?
      On olemassa miniöitä jotka eivät ole sietäneet koskaan poikakaverinsa vanhempia ja kun menevät naimisiin pakottaa miehen valitsemaan hänen ja vanhempien välillä.Katkaisee siis välit miehensä vanhempiin ja estää miestänsä tapaamasta omia vanhempiaan. Aika munaton on mies jos aina ja kaikessa antaa vaimonsa päättää miten miehen tulee suhtautua asioihin.

      • 30+ v. mies

        No ei varmana tule automaattisesti olla vaimonsa puolella jos vaimo käyttäytyy kuin idiootti. Kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä sietämään toisen vanhempia. Ei tietenkään tarvi olla mitään kavereita ja ei kaikista ihmisistä tarvi pitää. Neutraalin näennäisesti on kuitenkin yritettävä tulla toimeen.

        Tietenkin sekin on oma valinta elää elämäänsä kastroituna nyhverömiehenä joka ei uskalla sanoa mitään parisuhteessa.


      • 19+14
        30+ v. mies kirjoitti:

        No ei varmana tule automaattisesti olla vaimonsa puolella jos vaimo käyttäytyy kuin idiootti. Kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä sietämään toisen vanhempia. Ei tietenkään tarvi olla mitään kavereita ja ei kaikista ihmisistä tarvi pitää. Neutraalin näennäisesti on kuitenkin yritettävä tulla toimeen.

        Tietenkin sekin on oma valinta elää elämäänsä kastroituna nyhverömiehenä joka ei uskalla sanoa mitään parisuhteessa.

        Nykyaikana vaaditaan joka paikassa mielipide. Täälläkin.
        Joitakin ihmisiä loukkaa toisen eriävä mielipide.

        Voi sietää toisen vanhempia, mutta saa olla omaa mieltään.
        Jos joku ei anna toisen olla omaa mieltään, sitä voi joutua puolustamaan vahvasti.
        Joku voi kokea sen loukkaavana. Jokaisella on sanan vapaus.

        On asoita, joissa mies joutuu valitsemaan puolensa. Mielestäni se ei tarkoita sitä, että pitäisi katkaista välinsä ellei todellinen sota ole syttynyt.

        On tilanteita, joissa valitsemalla vaimon ja perheen, parisuhde on huomattavasti parantunut. Pitäisi kuunnella molempia osapuolia ja myös huomata ne piikit, näkyvät ja ne näkymättömät. Jos anopin/ apen puolelta niitä löytyy, siinä on puuttumisenpaikka. Minun mielestäni.

        Mikäli perheen elämään vanhemman puuttuvat ja ohjelmoivat liikaa, perhe kärsii.
        Jos anoppi valitsee huusholliin tapetit sun muut mieleisekseen, onko se oikein.


      • Silleen
        30+ v. mies kirjoitti:

        No ei varmana tule automaattisesti olla vaimonsa puolella jos vaimo käyttäytyy kuin idiootti. Kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä sietämään toisen vanhempia. Ei tietenkään tarvi olla mitään kavereita ja ei kaikista ihmisistä tarvi pitää. Neutraalin näennäisesti on kuitenkin yritettävä tulla toimeen.

        Tietenkin sekin on oma valinta elää elämäänsä kastroituna nyhverömiehenä joka ei uskalla sanoa mitään parisuhteessa.

        Sanonta kuuluu: "Ennen anopin piti yrittää mielistellä miniää nykyään miniän lapsia"... Pjoo..


      • Tottakai miehen tulee olla vaimonsa puolella. Vaimon kanssa voi aina kaksistaan asioista keskustella, mutta ulospäin tuetaan puolisoa. Tarvittaessa pannaan välit poikki vanhempiin.


    • 30+ v. mies

      Tämä on tyypillistä käytöstä aikuisillekin naisille. Oma vaimoni ja äitini eivät kumpikaan kontrolloimaan käytöstään. Kolmisen vuotta tarvi katsella tätä lapsellista käytöstä. Mikään ei auttanut tähän. Yritin sovitella, sanoin suoraan olkaas nyt ihmisiksi ja koitin molemmille myös selittää tilanteen. Kahden kesken puhuminen toimi parhaiten, mutta kuten arvata saattoi niin asia ymmärrettiin vain muutaman minuutin ajan.

      Noin puolentoista vuoden jälkeen heitin hanskat naulaan ja ignoretin koko homman. Annoin heidän suuttua toisilleen ihan rauhassa ja kommentoinut juurikaan mitään kun minulle tultiin valittamaan toisen käytöksestä (vuorotellen). Saatoin vain todeta jotain että se on ihan oma valintanne kun ette osaa kumpikaan joustaa pätkääkään ja joka ikisestä asiasta tarvii vetää herne nenään.

      No sen kolmen vuoden jälkeen he ovatkin sitten olleet ylimmät ystävät ja vuorotellen kehutaan toista minulle. Lisäksi vielä kehutaan tippa linssissä kuinka ihana anoppi tai miniä onkaan toinen toiselleen :) Huvittavia tapauksia nuo naiset.

      Eli älä missään nimessä valitse puolta jos nyt naisten nahistelu nyt sentään pysyy suhteellisen asiallisena. Todellisiin ylilyönteihin on tietenkin puututtava.

      • myös 30v mies

        Sama koettu. Naisten välinen kärhämöinti on jotain aivan käsittämätöntä, jota omakätisesti koki ala-asteella.


    • näiseo

      Jokainen selvittäköön omat sotkunsa ilman taustaapua eli pysy puolueettomana jos et erota kumpi on se riidankylväjä

      • 5+18

        Enpä arvostais ja kunnioittas sellaista miestä.
        Onneks en oo parisuhteessa.


    • Turha piikittelyä

      Mikä on sitä piikittelyä ja mikä.
      Voi olla niinkin, että miniä piikittelee jatkuvasti, olen sitäkin osaksesi saanut.
      Minä tokaisi että sellaisen päättämättömän pojan olet kasvattanut.

      Ei mennyt miniän toiveet oikein läpi. Nuorilla naisilla kun tahtoo nuo toiveet enemmin muotoutua median ja muotilehtien ja ystävättärien mukaan ja ovat joskus todella mielivaltaisia ja suuruuden hulluutta.
      Joten on hyvä jos joku uskaltaa katkaista tuollaiselta siivet alkuunsa.
      En tuosta ottanut itseeni, sillä oli vain sen hetken ailahdus.

      Tietysti anoppikin voi olla piikikäs, tuskin ihan tarkoituksella monestikaan, sattuu vain ilmaisemaan mielipidettään väärin sanoin tai sävyin ja moni asia johtuu mysö siitä että anopit ovat eläneet nuoruuttaan erilaisessa Suomessa.

      Minusta sukupolvien tulisi aina olla sen verran kiinnostuneet niin entistä ajoista ja tavoista, kuten vastaavasti elää ajan mukana ja ymmärtää myös tämän ajan toimintatapoja.
      Toki niissä entisissä ajoissakin on ollut hyvää, eikä pelkkää pahaa ja se pitäisi nuorenkin polven ymmärtää.

      Mielestäni tämä miniä /anoppi asia hyvin pitkäiti ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttäkin.

      Voihan sitä seurata ajan henkeä, mutta totuus on että jokaisen pitäisi ymmärtää elää tulojensa mukaan, eikä antaa elämän ryöstäytyä käsistään.
      Vanha sanonta kauppa on se joka kannattaa ja tätähän kauppiaat yrittävät markkinoida, mutta ostajan pitää olla viisaampi ja ostaa vain sitä mitä tarvitsee ja minkä pystyy itse maksamaan omilla tuloillaan ja vielä niin että varaa jää normaaliin elämiseen.

      Vanhemmat ihmiset ovat joutuneet elämään paljon vähäisemmin varoin ja vaatimattomin. Tämä nykymeno ja tavaran paljous, median mylläkkä pyörryttää heitä ja voivat joskus tuoda esiin, että ihan kaikkea ei tarvitse ostaa mitä myydään.

      Jos kumpikin sekä minä että anoppi arvostavat toisiaan ei näitä kapinoida tarvitse käydä.
      En mene laittamaan miniän kotia, enkä myöskään rahoita sitä.
      Mielestäni meillä menee näin ihan hyvin.

      Mutta kun mennään vävyihin, yrittävät kaiken aikaa saada katkaista tyttären siteet kotiinsa, onkohan ihan oikeaa toimintaa.
      Olen tullut siihen tulokseen, että aina kun piikitellään nälvitään on sillä joka niin tekee jotain salailtavaa ja yrittää näin juonitella eteenpäin.

      Useinhan miniä kokee, että on niin hiivatin täydellinen, että ei tarvitse kuunnella missään nimessä anoppiaan, ei varsin viisasta.
      Tuskin kukaan menettää mitään jos kuuntelee, valinnat voi tehdä kuitenkin oman päänsä mukaan, mutta joistakin voi olla jopa apua.

    • Mie vaan:)

      Useimmiten nämä keskustelut tuossa etusivulla kolahtaa juuri sillä hetkellä minuun ja mitä elämässäni on meneillään. Itselläni on tällä hetkellä aivan hirveä sota meneillään anopin kanssa. Kesällä viellä tulimme todella hyvin juttuun ja suunnittelimme kaikkea, nyt asiat muuttui kun kihlattuni eksä rupesi viettämään aikaa anoppilassa. Mutta kumminkin kihlattuni on minua tukenut ja minä totta kai häntä.

      • SAUNATAKKI

        Aika outoa, miksi kihlatun ex viettää aikaansa anoppilassa??


      • Mie vaan:)
        SAUNATAKKI kirjoitti:

        Aika outoa, miksi kihlatun ex viettää aikaansa anoppilassa??

        Kun tietäisin. :) Oon moneen kertaan joutunut kuunnella kun minua vertaillaan entiseen, kun hän teki niin ja noin. Nyt ei olla missään väleissä anopin kanssa. Ja anoppi sulki kihlattuni liittymän kun ei pyytänyt MINUN mokiani anteeksi, joten haimme uuden liittymän.


    • 1+10

      Pitää valita puoli.
      Ei voi pysyä puolueettomana.
      Monet ongelmat johtuvat juuri siitä, kun miehet yrittävät perheessään pysyä puolueettomana. Maan asiat ovat toiset.
      Monet miehet tyrkkäävät naiset edeltä vaikka heikoille jäille ja väistävät ongelmia ja niiden selvittelyä itse. Miksi heidän pitäisi sitten olla perheenpäitä?

      Oletko mies vai hiiri?
      Kumpaa haluat olla :) ?

    • kelo

      Minä olen tavannut anoppini viimeksi vuonna 1981. Emme ole koskaan riidelleet. Ei anoppi minuun mitenkään ihastunut ollut, tapasimme muutaman kerran.

    • Merkillistä, ,

      , , , mutta eikös ne anopit ovat olleet aikaisemmin niitä omia anoppejaan moittivia vaimoja?
      No, onneksi meillä, kummankin vanhempiin pidetään hieman etäiset, mutta kunnioittavat välit ja harmeja ei näiden kahden vuosikymmenen aikana ole tullut.

    • Tulen hyvin toimeen. Tämä on mahdollista siten ettei minulla ole anoppia.

    • TadaaTadaa

      Jos anopin ja miniän välit ovat alusta asti viileät, siihen auttaa vain aika.
      Jos ne ovat riitaisat, on selvitettävä syy jokaiseen riitelyyn kerrallaan eikä kumpikaan saa jälkikäteen enää vatvoa.

      Olisi ollut kiva kuulla mitä appi sanoo, tai toinen anoppi!

      • Peru mielipiteesi! Se ei ehkä olisikaan kivaa kuunneltavaa?


    • Kyllä se siitä

      Tietysti pidät äitisi puolta... Hän on sinut kasvattanut

    • piikki lihassa

      Pysyt oikeuden ja kohtuuden puolella. Ei tarvitse alkaa valita puolia, jos kyseessä on lapsellisia riitelyitä. Anna vaimon ja äitisi selvittää välinsä, mutta näytä selvästi, että tuet vaimoasi. Kun on valinnut parisuhteen, silloin on äiti jätettävä sinne lapsuudenkotiin ja aloitettava elämä vaimon kanssa.

      Mitä, jos kahden kesken sanot äidillesi että piikittely pitää loppua, ja että selvittää välinsä. Voisi myös miettiä mistä se piikittely johtuu. Ollaanko sitä mustasukkaisia siitä miehestä, jota molemmat rakastavat.

    • Jorkka

      Naiset on hulluja!

    • mama2

      Näin äitinä ja anoppina sanoisin, että kun pojista tulee miehiä ja he menee naimisiin, äidit ovat tehneet tehtävänsä ja poikien/miehien on syytä totella vaimojaan, jos eivät halua ulkoruokintaan!!!

    • En kyselisi

      Voi hyvänen aika.. Jos tota täytyy kysyä niin onkohan se avioliitto hirveän hyvällä pohjalla.. Tottakai pidät vaimosi puolia, kukaan nainen ei halua katsella miestä joka roikkuu äidin helmoissa eikä uskalla sanoa äitylille vastaan.

    • liisakki

      Mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa. Ei kahta puhetta. Vaimolle voit sitten kahden kesken pitää puhuttelun, mikäli hän mielestäsi on käyttäytynyt huonosti. Molemmin puolin voi olla tahallista ärsyttämistä ja pyrkimystä kilpailuun. Nähty on.

    • Vaimoke.

      Täytyykö tätä edes kysyä? Tietenkin seisot vaimosi rinnalla. Kahdenkesken voit sitten kertoa hänelle, jos hänenkin käyttäytymisessä on toivomisen varaa. Mikäli mies on äitinsä puolella ja vaimoaan vastaan niin erohan siitä tulee! Olet vaimosi kanssa perhe. Äitisi ei kuulu enää perheeseesi, vaan on sukulaisesi. Pidän omasta anopistani, mutta loukkaantuisin verisesti miehelleni, jos hän joskus asettuisi äitinsä puolelle minua vastaan.

    • Ex-avokki on aina Äitinsä ja isänsä talutusnuorassa. Ja sen takia suhde loppui.

    • EL.aIM

      kyselevä mies

      Vaimo tulee ennen äitiä. Tissimaito loppuu, jos menee valalle mimmin vuoksi. Äiteelleen ei tarvitse valoja vannoa.

    • Mies!!

      Raamatusta löytyy vastaus!

      "Mies ja vaimo tulevat yhdeksi lihaksi".

      Eli jos äitisi hyökkää vaimoasi vastaan, se on samalla hyökkäys sinua vastaan ja sinulla on tietenkin oikeus puolustautua!

      Eli suojelet vaimoasi, jota olet luvannut rakastaa naimisiin mennessäsi.

      Äidistä viis, käske suksia vittuun jos aukoo päätään!

      • ei puolusteta hullua

        On osattava tehdä raja mitä puolustaa. Typeryyttä ei kannata puolustaa tulkoot se mistä tahansa.


    • 4+9

      Naisten keskinäiset valtataistelut, kyllä käy sääliksi miehiä. Jos olisin mies, niin tietenkin seisoisin vaimoni rinnalla, kuitenkin vain tiettyihin rajoihin asti. Kuten tuossa hieman ylempänä eräs mies jo todennut, antoi vaimonsa ja äitinsä selvittää omat välinsä ja pysyi itse neutraalina. Kultainen keskitie sekin nimittäin. Naisten omia kotkotuksia tämä, että miehen on pakko valita puolensa, äiti tai vaimo. Miksi ylipäätään pitäisi valita kahden rakkaan ihmisen väliltä? Naiset siinä sitten, niin äidit kuin miniätkin, heittäytyvät siihen marttyyrin rooliin ja itkeä vinkuvat kuinka mies ei rakasta, välitä saati puolusta.

      Minkä helvetin takia sen miehen pitäisi puolustaa kumpaakaan? Naisethan siinä ovat soppansa keittäneet, ja on se nyt pirulauta kumma jos ei aikuiset ihmiset osaa välejänsä selvittää. Asia on tietysti aivan eri siinä tapauksessa, jos jommankumman puolelta tulee ihan suoraa herjausta, kunnianloukkausta tai jopa ihan rikostunnukset täyttävät teot. SILLOIN kyllä jo kuka tahansa ihminen kiskoisi herneet palkoineen nenään, jollei omaa kumppania liikuttaisi asia suuntaan tai toiseen.

      Siinä missä naiset usein itkevät ja vinkuvat kuinka mies valitsee äitinsä, tai kuinka miestä arvostellaan valinnoistaan, niin onhan se kolikon kääntöpuoli myös tämä: nainenhan siinä on myös itselleen kumppaninsa valinnut. Tuskimpa kukaan esim. menee naimisiin tutustumatta kumppaninsa vanhempiin? Tai ylipäätään taustoihin ja elämään?

      Useinhan kyllä huudellaan jälkikäteen kuinka se kumppani/anoppi/appi/ muuttui täysin avioliiton myötä, mutta kyllä saat melkoisen sokea ja täysin tunneälytön olla jos et ole minkäänlaisia varoitusmerkkejä havainnut. Tai pikemminkin se, ettet luota omiin vaistoihisi ja tunteisiin koska se häävastaanotto ja juhla on paljon tärkeämpää kuin itse kumppani puhumattakaan itse avioliitosta. "No kyllä jälkikäteen tajusin ettei kaikki ollut ok, mutta enhän minä nyt voinut häitä perua ja ja ja..."

      Niin makaa kuin petaa.

      • neuvoja....

        Ajatteletko että syyllistäminen auttaa minkäänlaisessa tilanteessa minkäänlaista uhria, aina liikenneonnettomuudesta narsistien uhreihin?

        Lusikalla kun on annettu, ei voi kauhalla ottaa.

        Ei kai miestä perheen perusteella varsinaisesti valita, mutta jos esimerkiksi anoppi ei ole neuvonut miestä käyttämään ehkäisyä voi jälkikasvun myötä olla vähän pakko avioitua ja antaa vain aina uusia ja uusia mahdollisuuksia anopille ja toivoa että hyvyydellä asiat korjaantuisivat.

        Anopit nyt lähtökohtaisesti ovat aina poikeuksetta perseestä. Yksi hyvä vaihtoehto on muuttaa toiseen kaupunkiin kauemmas anopista tai kokonaan toiseen maahan, jos tuntuu ettei mies millään lähde kasvamaan. Se on suuri vahinko että monet miehet eivät ehkä päädy ylisuojelevan anopin vuoksi alkkiksiksi mutta toisaalta saattavat jäädä ilman omaa perhettä, mikäli anoppi roikkuu pojassa kiinni kuin orpopiru ja on miniälleen kui kaktus täysin syyttä. Siinä jää alitajuntaan sellaiset ainekset että pettymyksen anopista kantaa lopulta mies ja vaikuttaa todellakin parisuhteeseen miten anoppi kohtelee miniää tai miten mies siihen puuttuu.

        Tosin jos anoppi on veemäinen luonteeltaan aivan kaikille voihan anoppia kiusata porukalla vaikka hormonaalisista vaivoista ja nauraa päälle.


    • no, noo

      Seurustelin aikoinani juuri sellaisen tohvelin kanssa, joka ei osannut sanoa yhtään mitään mihinkään asiaan. Eikä varsinkaan puolustaa oikeassa olevaa osapuolta. Hän vain katsoi sivusta. Tohveli, mikä tohveli.

    • Kylmältä tuntuu

      Eläköön lapset puolisoineen omissa kodeissaan ja oloissaan.

      Mitähän ne enää minulle kuuluukaan, suurella vaivallahan heidät isoiksi kasvatin.

      Joskus käyn heidän luonaan jos pyydetään.

      Lapsenlapsia muistan , synttäreinä, jouluna ja heidän muina juhlinaan.

      En halua tuppautua heidän elämäänsä liikaa. Autan jos apuani tarvitaan ja kysytään.

      Tästäkin huolimatta ymmärrän , eivät miniäni välitä pätkääkään siitä mitä minulle kuuluu .Enkä tiedä oikein pojistakaan enää mitä mahtavat ajatella äidistään.

      Kyllä se vaan näin tahtoo olla. Kyllä vanhainkoti häämöttää tulevaisuudessa.

      Itse kunnioitin ja huolehdinkin aika paljon omasta anopistani.

      Minut on opetettu jo lapsuuskodissani kunnioittamaan ja auttamaan itseäni vanhempia ihmisiä ja omaisiani.

      • aika paljon vaadittu

        "Kyllä se vaan näin tahtoo olla. Kyllä vanhainkoti häämöttää tulevaisuudessa."

        Omaishoitajiksiko lasten pitäisi ruveta?


      • Kylmältä tuntuu..
        aika paljon vaadittu kirjoitti:

        "Kyllä se vaan näin tahtoo olla. Kyllä vanhainkoti häämöttää tulevaisuudessa."

        Omaishoitajiksiko lasten pitäisi ruveta?

        En tarkoita täysipäiväistä huoltajuutta.

        Monet hyvät ihmiset kyllä sitäkin tekevät , kokevat velvollisuudekseen huolehtia omaisistaan.

        Toivottavasti joskus kävisivät edes katsomassa ja jossakin asiassa auttelemassa, sitten kun avun tarve kasvaa..

        Ei kai siinä mitään pahaa kukaan näe jos nuoret auttavat anoppejaan ja äitejään.

        On se ainakin surkeaa jos anopit ja miniät tappelevat kaiken aikaa.


    • safest bet

      Kyllä miehen on viisainta pysytellä erossa ja mahdollisimman kaukana naisten keskinäisistä nokitteluista :D

      • niinpä niin

        Olisitko samaa mieltä silloinkin, kun appesi vittuilisi sinulle jatkuvasti ja vaimo ei korvaansa lotkauttasi..


      • sifjeiogjero
        niinpä niin kirjoitti:

        Olisitko samaa mieltä silloinkin, kun appesi vittuilisi sinulle jatkuvasti ja vaimo ei korvaansa lotkauttasi..

        Silloin sitä on aihettakin v1ttuilla jos mies ei pysty pitämään itse puoliaan vaan menee vaimon helmoihin itkemään...


    • SAUNATAKKI

      En näe mitään eroa siinä, onko piikittelijä vaimo vai äiti. Kumpi aloittaa, niin luu kurkkuun aloittajalle... Jos eivät tule toimeen, suosittelen, että kylässä käynnit lopetetaan jos ei kokonaan, niin ainakin joksin aikaa, että rouvat saavat miettiä käytöstään, jos ei auta sekään, niin se on sitten loppu. Ovatko rouvat koskaan kertoneet, miksi taistelevat?

    • niin yksinkertaista

      Jos olet kypsä aviomieheksi, olet vaimon puolella. Jos olet vielä napanuoralla kiinni äidissä, olet äidin puolella. Se kumpi on sinulle siis tärkeämpi voittaa sinut puolellesi. Minä en ottais mammanpoikaa enää koskaan.

    • Petrus

      Minä olen tällaisissa tilanteissa yksinomaan ITSENI puolella.

      Äitini hyväksyykin tämän, vaimo ei.

      Vaimon käytös on lapsellista ja oikukasta. Sellaisen puolustaminen ei auttaisi minua yhtään, moitteita tulee aina vakiomäärä ja aiheeksi keksitään mikä vain.

      Siksi olen havainnut parhaaksi olla vain ITSENI puolella.

      Minä tienaan perheeseen rahat mutta valtaosa kotitöistä jää silti minun niskoilleni.

      Ja päivääkään ei kulu ettenkö suunnittelisi tällaisen aviovaimon lemppaamista pihalle ja vaihtoon.

      Mutta olen kiintynyt kolmeen lapseemme, eikä äiti pärjäisi viikkoakaan yksin heidän kanssa.

      Pakko vain syödä terveellisesti, liikkua ja treenata, jotta ei rupsahda ennen kuin koittaa toinen kierros.

      Siihen asti ITSENI puolella.

      • .................

        Jestas kun kuulostat ITSEkkäältä mieheltä. Mamma paaponut koko ikänsä niin se on tulos. Olet varmaan ainoa lapsi, veikkaan.


    • näin se on

      aina miehen pitää olla oman vaimon puolella ja äiti joka sen estää, ei rakasta poikaansa aidosti...

    • neuvoni

      Mitä teetkin, älä ihmeessä ota kantaa!!!

      Harjoita sulkemaan korvasi tai istuta huudon kera koko patteri alas ja laita selvittämään välinsä. Sano ettet jaksa olla välikätenä näissä kaakatuksissa. Laita vaikka nyrkkikset käsiin ja sano että erä alkaa... NYT! Mättäkää niin kauan kunnes toinen putoaa. Samalla sihautatte isäukon kanssa kaljat auki ja otatte mukavan asennon .)

    • SeppoSetä88

      Entä jos nostat kissan pöydälle. Kysy suoraan, mistä kenkä puristaa kummankin läsnäollessa. Sanot ettet pidä moisesta touhusta. Ole mies. Pakkoko sinun on olla äityliinin tai vaimokullan tossun alla?

    • unelmavävyhkö

      Äitini ei pidä vaimostani. En tiedä miksi. Vaimoni kärsii hänen päsmäämisestään ja asenteestaan. Ystävällisyyskin on sellasta teennäistä ja alentuvaa. Eikä äiti vastaa jos häneltä kysyy suoraan että miksi.

      Niinpä kerroin aikoinaan äidilleni, että kotini on myös vaimoni koti, jossa hänen ei tarvitse kokea ikävää käytöstä ja kohtelua. Ei ikäviä ihmisiä. Hänen ei myöskään tarvitse itse vierailla paikoissa joissa kokee olevansa ei-toivottu. Joten koska aion elää vaimoni kanssa elämäni loppuun saakka näin uskon, äitini ei ole tervetullut meille ennen kuin hänen asenteensa muuttuu. Vaimoni ei myöskään käy hänen luona. Sukulaisten luona tavatessaan yrittävät pysytellä erillään mikäli asiallinen keskustelu ei luonnistu.

      Äiti myös tietää että saamme ehkä jonain päivänä lapsia. Hänen lapsenlapsia. En päässyt asiassani pidemmälle kun hän jo tokaisi: et sinä tuon kanssa niin pitkään ole yhdessä.
      ps. tunnettu 6 vuotta, naimisissa 2,5 ja vauva toivottu ja odotettukin.

      Minulla on myös sisko jonka puolisosta äiti ei ole koskaan pahaa sanonut.

    • kahvillekonoei

      anopeille vinkiksi miten saat välit miniään huonoksi. Kyselet poikasi entisistä naisista onko poika nähnyt heitä ja että anoppi kaipailee. Anoppina et välitä että miniä kuulee kaiken tuon.

      Soittelet jatkuvasti myös pojallesi että kaipaat seuraa muttet mainitse sanallakaan että olisi mukava nähdä miniääsi.

    • Maria L.

      Aina anopin ja miniän huonoissa väleissä ei ole kyse riidoista alunperin, vaan siitä, että miniä on ollut anopille kuin ilmaa alusta alkaen. Eli ei siis ole mitään välejä, anopin ja miniän suhdetta, vaan miniä on anopille poikansa jatke. Tällainen kokemus minulla miniänä.

      Kun kauan sitten kävin anoppilassa, siellä ei muutenkaan oltu kiinnostuneita meistä (kun olin miehen kanssa vielä kahdestaan mutta sama lapsenkin kanssa), mutta se vähä mitä anoppi kyseli, tuli monikossa: mitä TE olette tehneet tms, ei koskaan juttelua kahden kesken. Kun tällainen kestää monta vuotta, tilanne alkaa väkisinkin tuntumaan pahalta, varsinkin kun olen itse yrittänyt ottaa kontaktia anoppiin ja ollut ystävällinen. Aluksi olin puheliaampi, mutta keskustelua ei ikinä kunnolla syntynyt anopin vähäsanaisuuden tai puhumattomuuden takia. Koska mieheni ei välittänyt tilanteesta ja minusta ja lapsen synnyttyä kääntyi minua vastaan entistä enemmän, olen tehnyt päätöksen, etten ole missään tekemisissä appivanhempien kanssa.

      Mieheni ja minä haimme jo eroa, mutta erosta ei taida tulla mitään. Minulla on ollut traumaattinen lapsuus väkivaltaisessa uskovaisperheessä ja koulussa kiusattuna, jonka seurauksena sairastuin. Olen kouluttamaton ja työkyvytön. Traumaattisten kokemusteni seurauksena kärsin mt-ongelmista, joista pahimpana pelkotilat. Kaiken lisäksi löytyi kilpirauhassairaus, joka ei ole vieläkään hallinnassa.

      Psykoterapeutit eivät ole osanneet auttaa, niin olen sisätautilääkärin varassa. Välini ovat katkenneet myös vanhempiini ja muihin perheenjäseniin. Tämä on kauheaa, kun olen muutenkin eristäytynyt. En pysty elämään normaalia elämää. Olen aika pettynyt ihmisiin ja elämääni.En valinnut tätä!

      Niin paljon toitotetaan erosta, jos perhe-elämä muuttuu pahaksi (onneksi nyt on rauhallisempaa). Se ei vain onnistu tällaisessa tilanteessa, koska en luota enää viranomaisiin huonojen kokemusten takia. Tämä on äärimmäistä, mutta totta vaikka elämme muka sivistysvaltiossa!

    • Homma toimii

      Miksi pitää olla vastakkainasettelu vaimon ja äidin välillä? Miksi ette ole ystävällisiä ja ymmärtäväisiä perheitänne kohtaan ja puhalla yhteen hiileen? Niin meillä tehdään!

      • 17+6

        Tekevätköhän todella vai etkö vain huomaa? Köllötelet tyytväisenä kunnes vaimo saa tarpeekseen ja lähtee jättäen jälkeensä ihmettelevän miehen. Meillähän meni niin hyvin. Miehet ovat tosi sokeita monesti näissä jutuissa. Kunhan on ruokaa, vaattteet pestään ja olo kuin hotellissa niin luullaan kaiken olevan vaimollakin ihanasti.


    • imette vielä peukkua

      Kysyttekö ihan tosissanne Suomi24 ym vastaavilta palstoilta neuvoja elämäänne?

    • avominiä

      Anoppi oli ihan ok. Ja mies. Kunnes tuli lapsi. Mies on jatkuvasti 3 h ajomatkan päässä äitinsä luona viikonloput, "kaikkee hommaa ja remppaa". Sekä muutama muu meno vknl. Hoidan lasta siis yksin. väsyin jatkuvaan valvomiseen, mies ilmoitti, ettei auta, koska on töissä, eikä voi imettää, vauvanhoito kuuluu minulle, eikä ainakaan aio valvoa yhtään. Anopin luona kylässä anoppi ei tottele joitakin lapsenhoito/syöttö-ohjeita, ja inttää omaa ehdotustaan niin kauan, etten jaksanut sanoa muuta kuin joo. Se tietysti harmittaa kun oman vauvan parasta haluaa ja oma ajatus on nykyohjeiden mukainen. Imetystilainteisiin hän tunki jatkuvasti mukaan. Maidon riittävyyttä epäili, vaikka lapsi kasvoi normaalisti. Kerran varhain aamulla tuli huoneeseen, jossa lapsen kanssa nukun, kun vauva itkeskeli (miehenihän nukkui eri huoneessa, tottakai) ja kysyy, - onko vauva syönyt. -Joo. -NO tuleeko? - Ai mitä tuleeko? - NO MAITOA!
      Laittakaapa kello soimaan 1-3 h välein satunnaistetusti (joskus jopa 6 h, mutta sitä kesti vähän) 6 kk ajaksi.Tai 10 kk, kuinka kauan tätä kesti. Kuinka ystävällisiä ja kohteliaita olette sen jälkeen. Haluaisin kuulla mielipiteitä.

      • kyselevä mies

        Tuo mitä kerroit on yksinkertaisesti hävytöntä. Vastuu on yksin miehelläsi, etkä voi syyttää anoppiasi. Jos aikuinen mies ei ymmärrä tilannetta sinun kannaltasi niin syy on yksin hänen. Ei aikuisen miehen äidin sanoilla pitäisi olla mitään painoarvoa, koska aikuinen mies kykenee arvioimaan asiat itsenäisesti.

        Se, mistä puhuin on tilanne, jossa mies ei millään tavalla laiminlyö vaimoaan vaan huomioi ja tukee vaimoaan. Mutta vaimo silti kokee asemansa epävarmaksi.


      • neuvoja....

        Mikset pidä puoliasi ja ole V-mäinen narttu suoraan anopille tai lähde kaasuttelemaan anoppilasta ja sano että voit jättää neuvosi vähän vähemmälle, että et jaksa enää! Eiköhän se tule sitten kaikille selväksi mikä hommassa mättää.

        Ukolles voit sanoa että ilman että itsenäistyy omasta perheestään, ei omaa perhettä voi rakentaa että sorry vaan. Joku kerta vko:ssa äidin luona käy mutta kaikkien asioiden päivittäinen raportointi ja riippuvuus on jo outoa, vähänhän siinä tuntuu kuin tulis johonkin napanuoran ja sikiön väliin ja alkaa epäilyttämään onko kummallakaan kaikki murot ihan kulhossa. Jos anopin ja pojan suhde vaikuttaa oudolta se voi olla tuumaustauon paikka ja näin neuvoisin nyt vuosia sitten neuvomatta jäänyttä hyvää kaveriani. Outo suku on outo suku, aina voi etsiä paremman ja normaalimman!


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      83
      3815
    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      32
      2689
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      95
      2154
    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      20
      1667
    5. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      25
      1491
    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      26
      1488
    7. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1461
    8. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      7
      1444
    9. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      73
      1423
    10. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      11
      1284
    Aihe