ukk 2km kävely

Missäköhän ft-opisk on oppinsa UKK-kävelytestistä saanut? Viideltä riviltä on nimittäin poimittavissa kaksi rajua virhettä ja yksi epätäsmällisyys liittyen kävelytestin tulokseen vaikuttavista tekijöistä ja luokituksista.
Suosittelen kertaamaan kävelytestin teko-ohjeet

jma kirjoitti:

Missäköhän ft-opisk on oppinsa UKK-kävelytestistä saanut? Viideltä riviltä on nimittäin poimittavissa kaksi rajua virhettä ja yksi epätäsmällisyys liittyen kävelytestin tulokseen vaikuttavista tekijöistä ja luokituksista.
Suosittelen kertaamaan kävelytestin teko-ohjeet

koulussahan tästä keskusteltiin, viitsisitkö paremmin tietävänä kertoa ne virheet niin ei väärä tieto leviä tän enempää? ei meille sitä kukaan "oikea" UKK-kouluttaja opettanut, vaan ihan tavan fyssari.

ft-opisk. kirjoitti:

koulussahan tästä keskusteltiin, viitsisitkö paremmin tietävänä kertoa ne virheet niin ei väärä tieto leviä tän enempää? ei meille sitä kukaan "oikea" UKK-kouluttaja opettanut, vaan ihan tavan fyssari.

Ensinnäkin kaavaan kuuluvat mainittujen tekijöiden lisäksi pituus ja paino, jotka tosin kaa-vassa on yhdistetty BMI:ksi. Lisäksi miehille ja naisille on omat kaavansa. Rockportin One Mile Walking Testissä on käytännössä ihan samat muuttujat, mutta BMI:n sijasta siinä on vain paino. Sukupuoli on huomioitu miesten 6 ml suurempana hapenoton arviona.
Laskentakaava painottaa kyllä reilusti enemmän kävelyaikaa kuin sykettä. Ainakin, jos ver-rataan kaavassa olevia kertoimia. Samaa vahvistavat kokemukset testistä. Testistä on li-säksi julkaistu oma pelkästään kävelyaikaan perustuva viitearvosto luokituksineen, joka on esimerkiksi UKK-terveyskuntotestin ohjeistuksissa ollut. On jopa ollut keskustelua siitä, että tuo aikaperuste riittäisi luokitukseen.
90-luvun lopulla tehtiin selvitys kuntotestauksen opituksesta Suomessa. Se paljasti, että FT-opiskelijoille koulutus voi olla todella pintapuolista. Näköjään sama suuntaus jatkuu edelleen, vaikka kaikista ammattiryhmistä eniten kuntotestejä tekevät FT:t. Sinänsä valitet-tavaa, että kuntotestauksen laatu ja luotettavuus voi olla ihan mitä tahansa.

jma kirjoitti:

Ensinnäkin kaavaan kuuluvat mainittujen tekijöiden lisäksi pituus ja paino, jotka tosin kaa-vassa on yhdistetty BMI:ksi. Lisäksi miehille ja naisille on omat kaavansa. Rockportin One Mile Walking Testissä on käytännössä ihan samat muuttujat, mutta BMI:n sijasta siinä on vain paino. Sukupuoli on huomioitu miesten 6 ml suurempana hapenoton arviona.
Laskentakaava painottaa kyllä reilusti enemmän kävelyaikaa kuin sykettä. Ainakin, jos ver-rataan kaavassa olevia kertoimia. Samaa vahvistavat kokemukset testistä. Testistä on li-säksi julkaistu oma pelkästään kävelyaikaan perustuva viitearvosto luokituksineen, joka on esimerkiksi UKK-terveyskuntotestin ohjeistuksissa ollut. On jopa ollut keskustelua siitä, että tuo aikaperuste riittäisi luokitukseen.
90-luvun lopulla tehtiin selvitys kuntotestauksen opituksesta Suomessa. Se paljasti, että FT-opiskelijoille koulutus voi olla todella pintapuolista. Näköjään sama suuntaus jatkuu edelleen, vaikka kaikista ammattiryhmistä eniten kuntotestejä tekevät FT:t. Sinänsä valitet-tavaa, että kuntotestauksen laatu ja luotettavuus voi olla ihan mitä tahansa.

Ei ihan liity enää aloitusviestiin, mutta pitää vielä sanoa se, että kirjoitin ensimmäisen viestini ilman mitään materiaalia testistä (ohjeet ym. on meille toki jaettu), joten nuo kaavaan liittyvät virheeni johtuivat huonosta muististani. Lisäksi olen vielä opiskelujen alkupuolella, toivotaan että syvennystä testaamiseen tulee vielä. Ja toki meidän pitäisi saada jonkinlainen lisäkoulutus ennen kuin voisimme alkaa testata "oikeita" ihmisiä tällä testillä.

jma kirjoitti:

Ensinnäkin kaavaan kuuluvat mainittujen tekijöiden lisäksi pituus ja paino, jotka tosin kaa-vassa on yhdistetty BMI:ksi. Lisäksi miehille ja naisille on omat kaavansa. Rockportin One Mile Walking Testissä on käytännössä ihan samat muuttujat, mutta BMI:n sijasta siinä on vain paino. Sukupuoli on huomioitu miesten 6 ml suurempana hapenoton arviona.
Laskentakaava painottaa kyllä reilusti enemmän kävelyaikaa kuin sykettä. Ainakin, jos ver-rataan kaavassa olevia kertoimia. Samaa vahvistavat kokemukset testistä. Testistä on li-säksi julkaistu oma pelkästään kävelyaikaan perustuva viitearvosto luokituksineen, joka on esimerkiksi UKK-terveyskuntotestin ohjeistuksissa ollut. On jopa ollut keskustelua siitä, että tuo aikaperuste riittäisi luokitukseen.
90-luvun lopulla tehtiin selvitys kuntotestauksen opituksesta Suomessa. Se paljasti, että FT-opiskelijoille koulutus voi olla todella pintapuolista. Näköjään sama suuntaus jatkuu edelleen, vaikka kaikista ammattiryhmistä eniten kuntotestejä tekevät FT:t. Sinänsä valitet-tavaa, että kuntotestauksen laatu ja luotettavuus voi olla ihan mitä tahansa.

Olen pitemmän aikaa ihmetellyt toista kymmentä vuotta vanhan
otsikkotestin sitkeää pysyttelyä mm. erilaisten kuntoutuslaitosten
testivalikoimassa. Kyseessähän on kahden kilometrin mittainen kävely,
johon käytetty aika ja syke suorituksen jälkeen mitataan. Näille on
annettu joku painokerroin siten, että sykkeen ja suoritusajan
suureneminen merkitsee huonompaa kuntoa, mikä tietysti on loogista.
Mutta näiden laskukaavojen loppuosat ovat jotensakin käsittämättömiä:

Kuntoindeksin laskentakaavojen loppuosiksi tulevat 175-senttiselle
miehelle:
-paino*0.85 ikä*0.2
ja 165-senttiselle naiselle:
-paino*0.40 ikä*0.4


Ylläolevien kaavojen perusteella törmätään sellaiseen fysikaaliseen
järjettömyyteen, että 175-senttinen mies, joka kantaa 30 kilon
ylimääräistä "säkkiä" on 25.5 kuntopistettä (normaalikunto
ikäluokassaan on 100 pistettä) huonompikuntoinen kuin samalla ajalla
kävelymatkan ja samalla loppusykkeellä suorittanut solakka ikätoveri.

Naisen yli puolta pienempi kerroin merkitsee, että hänen kuntonsa
romahduttamiseen 25 pisteellä hänen tarvitsee lihoa peräti 62 kg!
Melkoinen teräsmummo, joka kävelee samalla sykkeellä saman ajan kuin
samanmittainen
ikätoveri, joka on yli 60 kg kevyempi! Mutta ei, hän onkin huomattavan
huonokuntoinen solakkaan toveriinsa nähden!

Olisi myös kiinnostavaa tietää, miksi naisen kunto hänen vanhetessaan
ainakin suhteellisesti paranee kaksinkertaisella vauhdilla mieheen
nähden (nuo kertoimet 0.4 ja 0.2).

Mihinkähän tuo voisi perustua? Siihenkö, että naisella on kaksi
X-kromosomia ja miehellä vain yksi!!