Toinen nainen, selittäkää miehenlogiikalla...

Huomioni herätti se, että sanot sielunkumppaniksesi miestä, joka kuitenkin haluaa vielä yrittää oman puolisonsa kanssa. Sinä olet siis hänelle vasta se kakkosvaihtoehto, mielestäni se ei täytä sielunkumppanuuden kriteereitä... Muutenhan mies olisi jo eronnut ja antaisi teille mahdollisuuden, vaikkakin hitaasti edeten eikä välittömästi uuteen suhteeseen rynnäten mutta silti. Hän tekee väärin sekä sinua, itseään että puolisoaan kohtaan. Sinua hän roikuttaa löyhässä hirressä, puolisonsa kanssa hän roikkuu kun ei osaa ilmeisesti irtikään päästää eikä anna näin ollen kummallekaan heistä mahdollisuutta aitoon onneen.

Itse en jäisi sinuna elättelemään toiveita miehen suhteen. Tiedän kuulostavani jyrkältä, mutta jollei mies halua minua ja vain minua, niin hän saa puolestani mennä. En halua enää koskaan elää suhteessa, jossa en ole se todellinen ja ainoa vaihtoehto. Mieluummin olen yksin ja silittelen kissojani hellyydenpuutteessani.

Taas sekosiveiden kukkahattujen kalkatusta......

Keskim, nmaisella on SEITSEMÄN sexysuhdetta ennen avioitumista


Oottako seurkunna duunissa , höynät?

Taas yksi osoitus miten älytöntä hurskastelua ja naiiviutta voi ihmissuhteisiin liittyä. Miten pettäminen on vähemmän väärin, jos pettäjällä ja vakituisella kumppanilla ei ole lapsia tai yhteistä omaisuutta? Erityisen naurettavaa on väittää että inhoamme pettämistä ja olemme periaatteellisia ihmisiä. Ettehän ole, jos toimitte juuri päinvastoin.

Suosittelen lämpimästi aikaisempien suhteiden lopettamista, jos on voimakkaita tunteita ja peräti sielunkumppanuutta. Vain silloin voi kaikki kaunis toteutua.. Tarinan mies kuulostaa klassiselta vedättäjältä, joka ruokii uskomusta, että varmaan tässä erotaan vielä, mut ei nyt vielä, pitää kahtoo, selvittää. Kyllä hän eroaisi jos rakastaisi sinua. Kuten itsekin arvelet, luottamusta on enää tuossa tilanteessa vaikea rakentaa. Hän petti kanssani kumppaniaan; mikä estää tekemästä samoin uudestaan minun kohdallani...

Heippa ja kiitti niistä kivoista viesteistänne!

BravoBravi, en menisi vielä luokittelemaan rakkaudeksi kummankaan puolelta mutta syvä kaipaus ja ihastuminen on molemmilla tapahtunut.

Mies ei halua satuttaa kumppaniaan ja rikkoa, mutta sanoinkin hänelle, että hän ei itse voi olla onnellinen koskaan jos ajattelee muita...lisäksi passittaisin miehen elämään hetken yksin mikäli eroaisivat... Ja ennen kun kukaan alkaa minulle moralisoimaan pettämisestä, niin tiedän kyllä..ja siksi puhallettiin heti kk jälkeen peli poikki koska tunsimme molemmat että teemme väärin...se on se omatunto joka kolkuttaa..sitten jos se ei kolkuttais, ni silloin mulle vois tulla moralisoimaan..

Nyt heitin pa*kat fiilikset romukoppaan ja satsaan ystävyyteen, käytiin kaffeella ja höpöteltiin jonninjoutavia, mutta huomasin kuinka romuna se mies on nyt kun laitoin totaalisen stopin eilen...en vaan niinku ymmärrä mitä ihmettä se oikee kelaa päässä..reppana on päästään ihan sekaisin kun ei tiedä mitä tekisi...sanoin hälle että kunnioitan häntä ja hänen naistansa..pyysin selvittämään eka heidän sotkunsa ennen kuin voin avata hänelle uudelleen sydäntäni ja oveani...

tiedän että helpompaa olisi vain kun iskisi vapaita miehiä mutta minkäs teet kun hän kolahti niin kolahti, ja minä häneen...ja elkee viittikö kutsuu häntä pleijeriksi, sitä hän ei ole...tunnen pleijerit liiankin hyvin, valitettavasti...

vaikiaa tämä on...antaa ajan selvittää..

Nyt jäitä hattuun,kun niitä ei näköjään aikaisemmin ole ollut.. :/

Nyt katselisin vain miehen tekoja ja jättäisin kaikki liirumlaarum-puheet vähemmälle huomiolle. Sanot että mies ei ole ns. peluri ja ei ehkä olekaan. En tiedä mitä nimitystä tuollaisista väärällä tavalla "kilteistä" tallukoista voisi käyttää. Mutta sanoisin, että unohda tosiaan ne sanat. Aivan varmasti miehen vaimokin on hänelle "sielunkumppani" ja tietenkään hän ei halua loukata vaimoa, juu. Jos olisit kärpäsenä katossa, voisit yllättyä. Miehellä on nyt paha omatunto ja hän voi olla oikein rakastettava kumppani vaimollensa nyt kun on pettänyt häntä. Hän voi olla myös tietyllä tavalla vaimonsa tossunkin alla. Hänelle voi olla todella suuri kynnys paljastaa itsensä ja tekonsa vaimolle, joka luultavasti kuvittelee heillä menevän ihan hyvin. Veikkaan että mies vaikuttaa kaikin puolin moitteettomalta mieheltä vaimonsa silmin ja tätä kuvaa mies ei todellakaan halua vaimoltaan murskata.

Totta kai hän nyt on puun ja kuoren välissä, kun sinä et haluakaan enää olla suhteessa hänen kanssaan. Nyt hän ei voikaan olla molempien kanssa vaan tyydyttävä vain toiseen. Jos hän valitsee sinut, hän joutuu paljastamaan pettävän, todellisen luonteensa vaimolleen. Mahtaako hän niin tehdä?

Kai ymmärrät, että jos sanot, että olet pettämistä vastaan ja sinulla on huono omatunto, mies toistaa samat sanat papukaijana perässäsi? Ei kai hän niinkään voi sanoa, että "minusta pettäminen on ihan jees, jatketaan samaa rataa", vaikka hän sisimmältään näin ajattelisikin.

Seuraapa kaikessa rauhassa tilannetta, etäältä, ja katso, eroaako hän vaimostaan. Jos mitään ei tapahdu, muuta kuin sanojen tasolla, niin ymmärrät kai, kumman hän on valinnut (kun ei saanut kerran molempia, mikä olisi ollut hänelle ideaali).

lähinnä en hakenut teiltä moralisointia tai syypäätä, kyllähän minä hertsileijaa tiedän että minä ja se mies ollaan tehty väärin...

mutta kuvitelkaa itsenne tuohon miehen rooliin..
mitä ihmettä tekisitte tollasessa tilanteessa kun sanotaa että haluu hoitaa ensiks eron ennen ku tulee mun tykö..en ole pyytänyt kertaakaan häntä eroomaan mun vuokseni...jos jonkun syyn haluaa niin toivottavasti olen ainakin valaissut että tällaisiakin ihmisiä on olemassa...ei TARVITSE tyytyä epätyydyttävään suhteeseen missä ei olla samalla aaltopituudella... ja valitettavasti MONELLA on tuo ongelma...tai että ollaan parisuhteessa läheisriippuvaisuuden takia...voin kertoo, että luulin etten itse ole muista riippuvainen mutta silloin kun jouduin alkaa elää yksin ni olipa aika kova sysäys...mutta ei siitä sen enempää, siksi korostan jokaiselle yksinelämistä..

ja kun en pysty ymmärtää että antaa ymmärtää että meidän juttu on fyysisellä tasolla finito, mut silti tänää oli niin pettyneen näköinen ku otin kaverillisen linjan...soitti uudelleen, että olisinko taas myöhemmin halunnut lähtee kahvilla käymää jossain, mut mulla oli menoa...sanoin että täällähän mä kotona olen jos keskustelemaan haluaa tulla poikkee..saas nähdä että tuleeko pyörähtää..

lähinnä haluaisin miehelle sen olotilan ja järjen päähän että mun kanssa ei olla tuollein...että hänen henkinen parisuhde on mun luona mutta fyysinen mökö parisuhde muualla...ei käy vaa minulle...joten itse päätin että jään sivulle suosiolla, en haluu kenellekään mitään pahaa aiheuttaa..

mutta..tämä tilanne auttaa itteeni ymmärtämään, että juurikin tällainen tapahtui itselleni vuosia sitten kun eräs nainen (nuori neiti) varasti silloisen mieheni itselleen...kokivat että ovat luotuja toisilleen...noh, olinhan minä vihanen silloin, mutta nykyisin olen onnellinen heidän puolestaan, ovat edelleen yhdessä (kohta 6,5v) ja lapsikin ilmestynyt...liekkö ovat jo naimisissakin..mutta olen silti onnellinen..

hmm..

tuo on totta, ja siihen tuudittaudun.. teot kertovat enemmän ku tuhat sanaa..
mutta..yritäpä tässä viilentää tunteita...ei oo helppoo ei...
ja vannotin etten enää IKINÄ löydä itteeni tollasesta sopasta..voe voe..
joko pleijeri tai muuten vaa sekava kuvio...

mikähän syy siinä on ettei voi jättää nykyistään ja tehdä päätöstä.

et voi koskaan luottaa tuohon mieheen

se vain panee sua.

siinä on ero mieheen joka valitsee todella sen toisen naisen, eikä esim. anna seksiä enää kotona olevalle vaan hoitaa itsensä vapaaksi tästä.

puhut läheisriipuuvuudesta. ilmeisesti tarkoitat itseäsi kun et ymmärrä omaa parastasi etkä näe kuviota.

kyllä se tyttöystävä antas piparia ja haluis selvittää ongelmat mut mies himmaa...
ja kyllä, tajuan oman arvoni ja siks löin stopin hommalle..
järki sanoo muuta ku sydän, sehän se täst tekee vaikeen..

> Mun pitäis koittaa antaa muillekin miehille tilaa tutustua muhun, mutta eih, en päästä muita lähelleni silloin kun olen jostain tietystä ihmisestä kiinnostunut.>

Ei sun ole pakko olla muista kiinnostunut. Ei ole myöskään pakko yrittää elää toisten ihmisten parisuhteen ohessa.

en sekaantuisi sinun tuohon juttuun. Myöhemmin parempi jos vielä kiinnostaa. Jos ei onnistu, niin et ainakaan tullut tehneeksi sellaista, mikä saa monet ihmiset vihaamaan sinua parisuhteen rikkojana.

En tiedä miksi toisille valintojen tekeminen on vaikeata. Mutta ei kovin hyvä, että suostuu jonkun räsynukeksi. No et taida enää suostua ja hyvä niin.

"Kukahan viisaampi osaisi antaa ne ratkaisevat sanat mulle...?"

Rakastuneena et ole järkevä, ja jos toimit järkevästi, et voi olla rakastunut!

Hieman perspektiiviä tuodakseni kerron omakohtaisesti tilanteesta.

Olen naimisissa, lapset jo isoja ja säännöllisin välein, n 2-3 vuoden välein vaimo ehdottaa eroa, mutta en ollut tähän mennessä halukas eromaan. Lähinnä syynä tuohon erohaluttomuuteen on ollut, että lapset olivat pieniä, arki kuitenkin sujuu ainakin siedettävissä ja toki - eroaminen on tosi kallista :(

Mutta olen nyt alkanut katsemaan ympärilleni vakavasti. Ja jos sattuisi kohdalle nuori nainen, joka on kiinnostunut perustamaan perheen tälläisen miehen kanssa, niin tekisin samaan tyyliin kuin ap:n mies. En hyppäisi sänkyyn - sitä moraalini ei salli - vaan laittaisin hommat pakettiin tulevan ex-vaimon kanssa. Eli tuon väliajan toinen nainen olisi samaan tyyliin "parkissa" kuin ap.

Miksi sitten mieluummin näin päin, että ensin uusi naiskandidaatti ja sitten vasta ero? Eroaminen tulee maksamaan minulle satoja tuhansia ja kuitenkin melko monimutkaista, että en mielellään ryhdy siihen ellei ole pakko tai selvästi parempaa tulevaisuutta näköpiirissä.

Sielunkumppani mutta ei kuitenkaan rakkautta?
Ennemmin " syvää kaipausta ja ihastusta..."

Olet valmis rikkomaan suhteen (omasi ja hänen) sielunkumppanin kanssa jota et "vielä" rakasta?

Tuo on silkaa panetusta ja pahantekemisen jännityksen viehätystä.
Voittamista ja viettelyn onnistumista. Heitätte molemmat kalan takaisin veteen kun valloitus on varma.

Kyllä se vaan aikuiselta mieheltä vaatii aikamoista pelurihenkeä jos omaisuutta on paljon ja lapsia hypätä toisen naisen kyytiin. "Rakkaudesta tekee mitä vaan"-asenne on sinänsä ihailtavaa, mutta siinä voi menettää aika paljon. Avioerot ovat usein riitaisia ja huvikseen niitä harva käy läpi.

Vaikea on tarkalleen tietää mitä on luvassa vaikka olisi kuinka rakastunut

Niin tässäkin ukkomies joka selittää. Ois se jo eronnut jos jotain sinusta haluaa korkeintaan kakkosen hankkia. Miksi te kakkoset aina uskotte noita säälittäviä ukkomiehiä? Tuskin senkään puoliso edes tietää vaikeuksista. Unohtui varmaan kertoa että löytyy toinen nainen jonka kanssa pelehtiä. Sitten nuo ajatukset kuinka jatkaa niin miten se voisi olla sulle uskollinen jos aviossaan jo petti. Ei tule onnistumaan ja kun tapaa taas haluakaan Johan miestä viedään. Ihastumista ja rakastumista tulee myös varatuille sen ymmärtää. Nyt varoituksen sana Älä ala salasuhteeseen koska sen miehen on vaikeampi erota jos se puoliso saa tietää. Kärsii loppuelämän ja teidän suhde. Järki käteen ja ensin ero ja yksin asua jonkin aikaa siitä aloittaa niin suhteellakin mahdollisuus silloin. Muutoin saat pahan maineen varatun hämmentäjästä. Kyllä jos eron tulee yhteisymmärryksessä on uudella suhteella mahdollisuus. Jos taas toinen ei tiedä mitä mies puuhaa silloin ei hyvin asiat eivätkä tule hyviksi. Jos se toinen puoliso saa edes vihiä tuosta teidän jutusta on teidän tulevaisuus nolattu jo valmiiksi ei tule onnistumaan. Aina kannattaa aloittaa suhde vasta kun on eronnut täysin ja omillaan.