Onko lähes poikkeuksetta niin että kun toinen haukkuu hulluksi ja vainoharhaiseksi on pettäminen todella tapahtunut?
Näin olen monesti kuullut käyvän kun pettäjä ei halua millään myöntää pettämistä.
Näin olen monesti kuullut käyvän kun pettäjä ei halua millään myöntää pettämistä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minulle meni ainakin toisinpäin. Eli minä petin sen jälkeen kun minua haukuttii hulluksi ja vainoharhaiseksi :)
Meillä mies oli ainakin ihan kypsähtänyt vainoharhaisuuteeni. Suuttui, ettei kestä tätä jankuttamista ja kyttäämistä. Minä koko ajan tiesin että hänellä oli toinen.
Yritin vain saada hänet puhumaan asiasta, mutta hän ei ikinä suostunut eikä myöntänyt. Suuttuminen oli tapa pitää aihe etäällä asiallisesta keskustelusta. Jos ladoin pyötään yksityiskohtaisempaa asiatietoa, niin mies alkoi nauraa "älyttömälle mielikuvitukselleni". Se tuntui ihan hullulta, sillä minä tosiaankin tiesin kaiken, joten miehen reaktio ja jääräpäisyys oli jotakin ihan käsittämätöntä.
Hain sitten avioeroa "ihan ilman mitään syytä". Siitäkin sain haukut, minä vain yksi kaunis päivä otin ja lähdin, vaikka kaikki oli kuulemma hyvin.
Nyt tiedän, että mies ei myöntänyt, sillä nainen ei merkinnyt mitään. Nainen oli vain sopivasti tyrkyllä ja mies otti mitä oli tarjolla. Hänellä oli siis paljon menetettävää yhden turhakkeen vuoksi.
"Minä koko ajan tiesin että hänellä oli toinen. "
Tekstistäsi käy hyvin ilmi, että et tiennyt vaan luulit - eli olit vainoharhainen.
Normi settiä hullu, vainoharhainen ja sairaalloisen mustasukkainen, siinä oli ex vaimoni diagnoosi. Parannuin hetkessä kun toisen osallisen vaimo ilmestyi meille...
Meillä haukkuminen ja raivoominen kyllä lisääntyi totaalisesti. Monesti mies alkoi riidan "tyhjästä" ja sitten minä olinkin syyllinen. Kysyin monta kertaa toisesta naisesta, alkoi huuto ja syyttely. Sekä vannominen että on mieskaverin kans menossa....kuten väitti. Kyllä oli minulle yllätys että niin paljon ja lujasti voi valehdella päin naamaa. Itse lopulta kertoi koko asian, kaikki huutaminen minulle oli kuulemma siksi että hänellä oli niin paha olo pettämisen takia. Nyt ei tarvitse olla hänen likasankona koskaan enää.
Tiesin jo kaiken kolmatta kautta, mutta mies itse ei vain myöntänyt. Huuto sen sijaan vain yltyi sitä mukaa mitä enemmän ilmaisin tietäväni. Minullekin tuli hirvittävänä ylätyksenä miten lujasti ja järkähtämättömästi toinen voi valehdella. Ja vielä viitsiikin valehdella, vaikka on jo jäänyt kiinni!
Se oli ihan kammottavaa aikaa, olla ensin petetty ja sielu vereslihalla ja saada vielä hirveät huudot ja haukut päälle vain siksi, että joku on käräyttänyt miehen minulle.
Ero on jo vireillä, mutta mies ei ole koskaan myöntänyt yhtään mitään. Minulle olisi ollut tärkeää puhua asia pois vaivaamasta, mutta mies kuittaa, että me emme ole enää aviopari, joten hänen asiansa eivät enää minulle kuulu. Kaikkia muita katumusharjoituksia ja lahjomista yrittää kyllä tehdä, mikä on tietenkin liian myöhäistä ja tässä tilanteessa ihan turhaa.
Ex sai vinkin, että vehtaan työkaverin kanssa. Kertoi tietonsa minulle ja totesi, ettei voi uskoa sellaista, kun tunsi etäisesti väitetyn toisen osapuolenkin. Kuuntelin vaan hiljaa, kun aprikoi, etteikö ihmisillä ole muuta tekemistä kuin kytätä toisia. Jaa-jaa, no puolen vuoden kuluttua tuosta alettiin tehdä eroa.