Hei!
Onko ihan turhaa ärsyyntyä sellaisesta asiasta, kun aina välillä kun näen yhtä hyvää kaveria, esim. kerran oli sellainen tilanne, että hän tuli käymään ja istutttiin keittiön pöydässä, niin juteltiin välillä kaikkea ja sitten samalla hän tekstailee toisen ihmisen kanssa ja on jotenkin tosi ärsyttävää, että tulee tapaamaan mua ja sitten kuitenkin tekstailee jonkun muun kanssa usemman kerran, eikä mistään kovin tärkeästä asiasta (voisi kuvitella ainakin) ja ei edes mainitse kenen kanssa tai mistä asiasta.
Jotenkin ärsyttää tollaset tilanteet! Itselle on ainakin itsestään selvää, että kun näen jotain kaveria, keskityn siihen ihmiseen enkä halua muiden kanssa viestitellä tai kattele puhelinta.
Tää kaveri seurustelee ( en usko, että kovin vakava juttu on) ja tiedän, että tekstailee poikakaverin kanssa ja ymmärrettävää siinä mielessä. Mutta muutenkin ehtisi vastailla sitten kun on yksin!
Ja musta tuntuu, että tää kaveri tietää, että en tykkää tollasesta, mutta ei vaikuta siihen mitenkään.
Tätä poikakaveria ennen sillä oli toinen, jonka kanssa viestitellä vähän väliä ja sitä ennen taas toinen...
Kerran kun olin maassa ja tän kaverin luona mua ärsytti myös suunnattomasti se, kun sille soitti eräs toinen kaveri, jonka kanssa se puhu ummet lammet kaikki henk. koht asiat (joista ei ollu kertonu mullekaan) siinä vieressä (ite olisin ainakin sinä hlönä menny muualle rauhassa juttelemaan) eikä puhelun jälk. sanonut mulle mtn, ei vaikka, kuka soitti.
Onko ihan tyhmää tällänen?
Mulle tulee tosta kaikesta vaan jotenkin sellanen olo varmaan, et jos sillä on joku toinen kenen kanssa olla, se unohtaa aina mut tai jtn.. Et ei kunnioita toista. Käyttäytyy lapsellisesti. Iha ku oisin joku varavaihtoehto.
Ei tietysti joka kerta kun nähdään, käy näin, mutta useamman kerran.
Onko ihan turhaa ärsyyntyä sellaisesta asiasta, kun aina välillä kun näen yhtä hyvää kaveria, esim. kerran oli sellainen tilanne, että hän tuli käymään ja istutttiin keittiön pöydässä, niin juteltiin välillä kaikkea ja sitten samalla hän tekstailee toisen ihmisen kanssa ja on jotenkin tosi ärsyttävää, että tulee tapaamaan mua ja sitten kuitenkin tekstailee jonkun muun kanssa usemman kerran, eikä mistään kovin tärkeästä asiasta (voisi kuvitella ainakin) ja ei edes mainitse kenen kanssa tai mistä asiasta.
Jotenkin ärsyttää tollaset tilanteet! Itselle on ainakin itsestään selvää, että kun näen jotain kaveria, keskityn siihen ihmiseen enkä halua muiden kanssa viestitellä tai kattele puhelinta.
Tää kaveri seurustelee ( en usko, että kovin vakava juttu on) ja tiedän, että tekstailee poikakaverin kanssa ja ymmärrettävää siinä mielessä. Mutta muutenkin ehtisi vastailla sitten kun on yksin!
Ja musta tuntuu, että tää kaveri tietää, että en tykkää tollasesta, mutta ei vaikuta siihen mitenkään.
Tätä poikakaveria ennen sillä oli toinen, jonka kanssa viestitellä vähän väliä ja sitä ennen taas toinen...
Kerran kun olin maassa ja tän kaverin luona mua ärsytti myös suunnattomasti se, kun sille soitti eräs toinen kaveri, jonka kanssa se puhu ummet lammet kaikki henk. koht asiat (joista ei ollu kertonu mullekaan) siinä vieressä (ite olisin ainakin sinä hlönä menny muualle rauhassa juttelemaan) eikä puhelun jälk. sanonut mulle mtn, ei vaikka, kuka soitti.
Onko ihan tyhmää tällänen?
Mulle tulee tosta kaikesta vaan jotenkin sellanen olo varmaan, et jos sillä on joku toinen kenen kanssa olla, se unohtaa aina mut tai jtn.. Et ei kunnioita toista. Käyttäytyy lapsellisesti. Iha ku oisin joku varavaihtoehto.
Ei tietysti joka kerta kun nähdään, käy näin, mutta useamman kerran.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jotkut vaan ei osaa elää tässä päivässä, tässä hetkessä.(ja heitä taitaa olla nykyaikana paljon.Valitettavasti.) Toi on nimenomaan sitä,että ei kunnioita toista.Älä luota ainakaan 100% tuollaiseen ihmiseen.
Puhupa sille henkilölle itselleen ja kerro ettet tykkää tuosta tavasta, kerro miltä se susta tuntuu ja pyydä lopettamaan se seurassasi.
Itselläni oli kaveri, joka teki jatkuvasti sellaista, että kun hänen seurassaan ollessaan hänelle soitti joku, hän saattoi puhua vaikka puolen tunnin ajan tän toisen kanssa! Hyvin epäkohteliasta. Tuollaisessa tilanteessa kuuluisi sanoa, että "en voi puhua, minulla on vieras, soitellaan myöhemmin." Minusta tuntui että kyseessä oli näyttäminen ja esittäminen. "Katso kuinka paljon kavereita minulla on" ja sillä osoitettiin, että minä en ole hänelle niin tärkeä. En ole hänen kanssaan enää tekemisissä, sillä hän ei ollut mikään aito ystävä, kaikki hänen käytöksessään osoitti sen.
Niinpä niin... En uskalla sanoo asiasta, koska se kääntyy varmaan siihen, että HÄN loukkaantuu. Ja sit mä oon se, joka on ilkeä tai outo. Mun mielestä toiselle pitäis voida sanoo sellasista asioista, jos joku juttu "hiertää" ilman et toinen ottaa heti nokkiinsa. Mut ilmeisesti siihen ei olla vaan totuttu.
Ja nyt kun tarkemmin ajattelee, niin ehkei hän tietoisesti loukkaa mua, vaan ei vain itse ymmärrä mitä tekee. Ihmiset on vaan erilaisia ja me nähdään asioita eri lailla ja se pitää vaan hyväksyy, jos kaveruus on tärkeämpää. Ja keskittyy niihin kaikkiin hyviin asioihin ja puoliin mitä toisessa on. Silti oon vaan sellanen, et en ihan 100 % luota :/
Jos et uskalla sanoa kaverillesi että hänen tapansa ärsyttää, niin sitten sinä saat itse loukkaantua yhä uudelleen. Ei hän sitä itse tule koskaan huomaamaan tai ei halua huomata.
Jos tuo toinen alentaa sinun arvoasi niin älä edes itse sitä tee. Ansaitset parempaa. Tarvitsetko välttämättä tuon ihmisen seuraa jos hän käyttäytyy loukkaavasti? On niitä muitakin ihmisiä olemassa.