Eikö olisikin tervettä, että parisuhteessa
esiintyy edes vähän mustasukkaisuutta? Itse olen
erittäin mustasukkainen vaikken sitä näytäkkään,
mutta olen kertonut siitä tyttöystävälleni. Hän
vain ei tunnu olevan mustasukkainen lainkaan...
En siis tarkoita, että kaipaisin sairaanloista
mustasukkaisuutta, mutta edes jonkinlaista...
esiintyy edes vähän mustasukkaisuutta? Itse olen
erittäin mustasukkainen vaikken sitä näytäkkään,
mutta olen kertonut siitä tyttöystävälleni. Hän
vain ei tunnu olevan mustasukkainen lainkaan...
En siis tarkoita, että kaipaisin sairaanloista
mustasukkaisuutta, mutta edes jonkinlaista...
Vastaukset 27
Vanhimmat
meillä toi juttu on just toisten päin. välillä
tuntuu kuin jätkä kaverille olis ihan sama mitä
mä teen ja kenen kanssa.itse taas haluaisin
tietää jätkän menoista enemmän kun se on valmis
kertomaan
Pieni mustasukkasuus on aina hyvästä!
Siitä mä ainaki tiedän, että jätkäni oikeesti
rakastaa mua, ku se osottaa olevansa
mustasukkanen!
Siitä tietää, että se haluu olla mun kans!
Mustasukkaisuus osoittaa vain sitä ettei luota
toiseen 100 prosenttisesti. En kestäis jos mun
jätkäkaveri olis mustasukkainen. Sitä paitsi mitä
syytä on olla mustasukkainen jos on sitoutunut
toiseen.
Mun mielestä mustasukkaisuus taas osoittaa ettei
luota itseensä 100%:sesti! Siis huono itsetunto...
Sillä pilaat oman ja muiden elämän?
Toista ei voi omistaa,elä ja anna muidenkin elää?
Olet saanut elämäsi naisen kierokseen,kunioita ja
luota häneen että hän kokee olevansa sen arvoinen.
Parisuhteessa pitää olla omakin aika omia
harrastuksia menoja ystäviä molemmilla se ei saa
olla kahle pallo jalassa vaan upea
luottamukselinen suhde johon molemmat panostavat.
Tytöystäväsi kokee se aluksi imartelevana,mutta
jossakin vaiheessa se rupeaa ahditamaan jos sä
näet kokoajan niitä "saalistajia"jotka ehkä
haluavat hänet.
Aikuistu hanki apua,kiritikö pipo pienenä.
Tiedän mistä puhun olen elämyt suhteessa jossa
vaimo vahtii vakoilee tekee tarkistuksi,se on
Helvetti.
ole mustsukkainen. Mä olen valitettavasti
naisestani, mut sejohtuu että se ei ole mulle
oikea, mä eroan siitä lutkasta.
Mun mielestä mustasukkaisuus johtuu siitä, ettei
toinen osapuoli parisuhteessa tee suhteen eteen
yhtäpaljon kuin toinen. Jos antaa pitäis myös
saada jotain...
kyllä se on niin että jos toinen vain haikailee
muualle ja yksin yrität saada parisuhdetta
toimimaan -tuntee istensä idiootiksi ja alkaa
etsiä syytä mistä se johtuu ja helpottaa kyllä
kummasti kun huomaakin että sieltähän se syy
löytyy-on toinen ihminen knen kanssa puoliso
hoitaa suhdetta ja pitää minua kaikenvaralta.onko
tämä sairasta.
noin määkin sen olen ajatellu, et kyllä se
jossain sen rakastamisensa ´tekee, jollei nyt
petä niin tulee pettämään joskus myöhemmin kun
joku sinkkumies oikein lipertelee
normaali,pieni mustasukkaisuus on mielestäni
täysin tervettä.seurustelin ennen miehen kanssa,
joka oli mustasukkainen esteli ja tutki kaikki
tavarat,ei siitä tietenkään mitään tullut.nyt
seurustelen pojan kanssa, joka kysyy baari-illan
jälkeen muutaman kysymyksen ja näyttää hetken
hieman epäilevältä, mutta nauraa sitten kun
tietää loppujen lopuksi,ettei mitään huolta
ole.tuntuisi hassulta jos toinen ei edes vähäistä
kiinnostusta tällaisiin asioihin osoittaisi,itse
tuhisen muka kiukkuisena,että tiedäthän sä etten
mä mitään tekis,mutta koska asia todella jää
näihin muutamaan kysymykseen olen salaa
mielissäni,että toinen haluaa tietää
tekemisistäni ja luottaa sitten sanaani.itse olen
mustasukkainen,mutta en kovin paljon.kuten hänkin
minäkin tiedän,että hän ei petä.jotkut
seurustelevat parit ottavat täysin rauhallisesti
jos toinen käy tanssimassa muutaman hitaan tai
jopa suutelee toisen kanssa,itse en pysty
tällaista hyväksymään.haluan olla
poikaystävälleni ainut enkä halua itsekään ketään
toista.
"Seurusteleva pari otta rauhallisesti sen että
toinen suutelee jonkun kanssa"?! En nyt oikeen
seuraa... Kuka ihme sellasen ottaa rauhallisesti?!
.. minäkin olen mustasukkainen sen verran että
toinen huomaa että tuo välittää mitä teen, itse
koin myös että mieheni ei ole laisinkaan ja tuntui
aika tyhjältä.. mutta niinhän se oli joku
tutkimuskin että jotain puolet suomalaisista
kaipaa toisen mustasukkaisuutta hiukan! Tosin nyt
miehenikin on osoittautunut omaavansa pienet
mustat sukat, joka on helpottanut oloani, kyllähän
se näköjään minutkin huomaa! Kyllä se on minulle
sellainen tunne että toinen välittää, mutta ei se
varmastikaan kaikilla ole samoin.
tahallaan tekee toisen mustasukkaiseksi? Muhun se
ei ainakaan tehoa, jos mun kundi menee toisen luo
tarkotuksenaan tehdä mut mustasukkaseksi niin
minä kyllä katoan alta aika yksikön....ja
perässähän se tulee. Pieni flirtti on ihan
mukavaa mutta eihän se tarkota sitä että toisen
sänkyyn ollaan pyrkimässä heti....jos on kovin
mustasukkanen se kertoo (mun mielestä) vain
huonosta itsetunnosta, ei luota siihen että itse
kelpaa semmosena kuin on...muijat muutenkin tekee
liikaa niinkuin olettavat muiden haluavan...
Tyttöystäväsi on selvästi varmempi itsestään ja
sinun tunteistasi, eikä haaskaa aikaa mustien
pilvien keräämiseen parisuhteenne päälle. Onko
sinullakaan ihan oikeesti syytä olla
mustasukkainen? Ja toisaalta vaikka oletkin, niin
olet kuitenkin asian avoimesti kertonut hänelle,
mutta jos et turhista räyhää, niin asiahan on ok!
Olen myös itse mustasukkainen jossain määrin ja
pidän sen kurissa. Mieheni taas ei ole lainkaan
mustasukkainen, mutta en kyllä ajattele, etteikö
hän silti minua rakastaisi. Luottamusta
ystäväiseni, luottamusta! Se on parisuhteen A ja
O ja pitää mustasukkaisuuden loitolla!
Älkää hyvät ihmiset toivoko mustasukkaista
kumppania. Aluksi se sattaa jopa toimia, niin kuin
täällä on kerrottu, että uskoo toisen rakastavan
kun se on mustasukkainen. Se jopa hivelee
itsetuntoa kun huomaa olevansa tärkeä toiselle.
Mutta kun se ajan kanssa vain tulee entistä
pahemmaksi, niin koko suhde muuttuu helvetiksi.
Itselläni se johti eroon 20 avioliittovuoden
jälkeen. Eikä koko aikana ollut mitään syytä
mustasukkaisuuteen. Eihän sitä helposti usko että
näin voi käydä, mutta niin vain kävi.
Mustasukkaisuudessa ei ole mitään tervettä. Se on
pelkästään haitallista ja raastavaa. Rakastavansa
ja välittävänsä voi kyllä näyttää paljon
myönteisemmälläkin tavalla. Ja pitääkin näyttää,
jotta suhde pysyy kunnossa. Mustasukkaisen ihmisen
kanssa hämärtyy helposti omakin käsitys siitä,
mitä minun on lupa tehdä - onko oikein pitää
yhteyttä ystäviin, voinko jutella vieraan ihmisen
kanssa. Itse varoitan omia nuoriani yhdestä
asiasta uusissa suhteissa: jos huomaatte, että
toinen osoittaa mustasukkaisuuden merkkejä,
pistäkää välit poikki jo alkuun.
olen ollut jo vuosikymmeniä mustasukkainen ja
siitä huolimatta puolisoni on pettänyt usein
minua-luulen aina että nyt kun hän jäi kiinni-
tilanne muuttuu..mutta aina vaan oaljastuu uusi
petos-tutkin taskut -selaan kännykän ja vaika hän
on pettänyt minua toisen kanssa - siis tehnyt sen
mitä koko ajan pelkään.mikään ei muutu-itse hän
ei ole minusta mustasukkainen ja minusta tuntuu
että hän ei välitä minusta tippakaan-on jopa
sanonut petä itsekkin-kuka on oikeassa minä vai
hän.toivoisin että hän olisi minusta
mustasukkainen-mutta en voi edes kokeilla kun
kaikki aikani menee hänen kyttäämiseen-pitäisikö
muuttaa omaa käytöstä ja lähteä myös pettämään-
aina löytyy parempia naisia ja vielä kauniitakin.
jossain onjoku joka vois oikeastikin susta
välittää
olet todella oikeassa. Kun luottaa ja on itse
luottamuksen arvoinen ei TARVITSE olla
mustasukkainen. Itse vasta opettelen tähän, mutta
jo nyt tuntuu paremmalta kun asia on oivaltanut.
Olin itse "sairaan" mustis miehestäni enkä
tajunnut että se teki hänet TODELLA ONNETTOMAKSI.
Kun asiat meni niin pitkälle että hän harkitsi
pois muuttoa jos en opi luottamaan, ymmärsin
monen itkun kautta mitä olin saanut aikaan.
(Todisteita mulla ei ollut, epäilin vain aina,
vaikka tiesin kyllä pohjimmiltani ettei aihetta
ole)Olo on itsellä helpompi kun uskaltauduin
luottamaan, ei piruja kannata seinille maalailla,
eihän meistä kukaan tulevaa tiedä mutta aiheeton
mustasukkaisuus kyllä tappaa suhteen, sen muuten
niin hyvänkin.
mites sitten kun on aihetta-eli on puoliso
todistettavasti pettänyt -eikö silloinkaan saa
olla mustasukkainen ,onko sekin sairasta-pitääkö
vain olla hyvä itsetunto ja luottaa itseensä
vaikka toinen selvästi näyttää että ei välitä-
kuka tietää-onko kokemusta.
tietenkään se silloin ole sairasta jos on aihetta
eli toinen pettää. Silloin on varmaan parempi
lähteä eriteille kuin itse kärsiä niin suuresta
loukkauksesta. Pettäminen on aina väärin mutta
tarkoitin aiheetonta mustasukkaisuutta.
sillä minunkin mielestä sairasta on aiheeton
mustasukkaisuus-mutta jos on kerran jo petetty
siitä voi kehittyä aiheeton mustasukkaisuus ja ei
luota enää vaikka toinen olisikin rehellinen-
siinä mielessä olisi varmaan parempi lähteä
eriteille ,mutta sekin voi olla vaikeaa-jos
kaikesta huolimatta rakastaa toista.
varmasti on vaikeaa erota jos toista rakastaa
kaikesta huolimatta, mutta ehkä jotain vikaa on
ollut suhteessa jos toinen pettää tai enpä tiedä
mutta näin kai sitä sanotaan. Vaikeita asioita
nämä suhteen kiemurat, mutta jos päättää jatkaa
pettämisestä huolimatta pitäisi kai vai "unohtaa"
mikä kyllä tuskin on mahdollista vaikka anteeksi
antaisikin. Siinä olet oikeassa että varmasti on
vaikea luottaa mutta jos päättää jatkaa yhdessä
kai se on pakko opetella luottamaan.Toivottavasti
ei tule omalle kohdalle, sillä eihän sitä tiedä
mitä sitten tuumailisi vain silloin tietää
varmaksi kun on itse asian läpi elänyt. Ja mulle
se (ainakin vielä on ollu tää aiheeton
mustasukkaisuus, joka oli tappaa hyvän suhteen )
joten voi sanoa sanani vain siihen. Mutta
aurinkoista kesää sinulle ja kuten joku sanoi
joskus - häntä pystyyn vaikka nuppineulalla :)
kiitos-sanon kyllä että elämäni vaikein asia on
ollut tämä asian käsittely-ja todella voin sanoa
että sitä ei pysty unohtamaan-mutta olen
itselleni kiitollinen mistä olen saanut voimia
jatkaa-kaikesta huolimatta-sanonta häntä pystyyn
vaikka nuppineulalla-on tilannetta kuvaava-siis
vaikka ei jaksaisikaan silti jatkaa -aina löytyy
valoisa puoli-vaikka että puolisoni kuorsaa
vieressäni ,mikä ennen ärsytti-kova oli koulu-
mutta kyllä se kannatti-olen saanut vain lisää
vahvuutta-kiitos hyvää kesää-kannattaa taistella.
Olet sairas koska olet tuollaisen ihmisen kanssa!
Jätä se sika! Eikö ole aika selvää ettei hän
välitä sinusta tippaakaan?!! On aika masokistista
kiusata itseään tollasella. Kosta sille jollain
tavalla!
tuo on todella vaikeaa-jos itse rakastaa ja
toinen vain on välinpitämätön-pitäisikö lähteä
vaikka kuinka koskee....ei se ole niin kuin
toivoisi -sillä ketään ei voi pakottaa
rakastamaan itseään-mutta jos tämä välinpitämätön
ottaisi vastuun ja lähtisi itse,olisi paras
kaikille pitemmän päälle,mutta tuskalta ei voi
välttyä kukaan-miksi se onkin niin vaikeaa...
on luottamuksesta kiinni. tyttösi voi luottaa
sinuun täysin, joten eipä hänen turhaan tarvitse
itseään kiusata mustasukkaisilla ajatuksilla!järki
käteen nuori mies!
olin yhdessä mun miehen kanssa 17 v. Halusin eron
kun mieheni oli mustasukkainen ja piti minua kuin
lintua häkissä. Luki tekstiviestit ja nimet
kännykästä. En saanut mennä ravintolaan ilman
miestä tai työpaikkani juhliin koska niissä on
muita miehiä. Ei se alkuun ollut paha juttu mutta
vuosien myötä tuli tunne etten saa elää omana
itsenäni vaan olen mieheni jatke, ollaan yksi ja
sama ihminen ilman omia menoja. Ei ollut enää
muuta mahdollisuutta kuin erota jotta järkeni
olisi pysynyt.