Mitä mieltä olette kavereista, jotka ovat pääsääntöisesti aina eri mieltä kaikesta?
Onko kyseessä luonteenpiirre, sattuma ja erilaisuus vai onko kyseessä mahdollisesti salainen vihamielisyys henkilöä kohtaan, jonka kanssa ollaan aina eri mieltä kaikesta?
Itsestäni on alkanut tuntumaan, että usein tällaisessa tapauksessa kyse on viimeisimmästä. Jos kaikkeen, mitä toinen sanoo otetaan automaattisesti vastakkainen mielipide, uskon että kyse on siitä, että halutaan saada toinen tuntemaan olonsa tyhmäksi.
Itselläni on kaveri, joka jopa silloin kun edellisessä lauseessaan on sanonut mielipiteen, jonka kanssa olen samaa mieltä ja kun sanon tämän, hän heti alkaakin muuttaa kantaansa vastakkaiseksi ja sanoo lauseen, jolla mitätöi ja kyseenalaistaa sanomaani, vaikka äsken on ollut ihan samaa mieltä.
Uskon, että tällaisissa tapauksissa takana on salattu viha toista henkilöä kohtaan.
Itselläni on pari tällaista kaveria ollut aikaisemmin ja molemmat paljastuivat myöhemmin selkäänpuukottajiksi, selän takana pahanpuhujiksi ja taustalla oli vihaa ja kateutta minua kohtaan.
Mitä mieltä itse olette? Ovatko vastarannan kiisket salaisia vihamiehiä vai muuten vaan hankalia ihmisiä joilla on pätemisen tarve?
Onko kyseessä luonteenpiirre, sattuma ja erilaisuus vai onko kyseessä mahdollisesti salainen vihamielisyys henkilöä kohtaan, jonka kanssa ollaan aina eri mieltä kaikesta?
Itsestäni on alkanut tuntumaan, että usein tällaisessa tapauksessa kyse on viimeisimmästä. Jos kaikkeen, mitä toinen sanoo otetaan automaattisesti vastakkainen mielipide, uskon että kyse on siitä, että halutaan saada toinen tuntemaan olonsa tyhmäksi.
Itselläni on kaveri, joka jopa silloin kun edellisessä lauseessaan on sanonut mielipiteen, jonka kanssa olen samaa mieltä ja kun sanon tämän, hän heti alkaakin muuttaa kantaansa vastakkaiseksi ja sanoo lauseen, jolla mitätöi ja kyseenalaistaa sanomaani, vaikka äsken on ollut ihan samaa mieltä.
Uskon, että tällaisissa tapauksissa takana on salattu viha toista henkilöä kohtaan.
Itselläni on pari tällaista kaveria ollut aikaisemmin ja molemmat paljastuivat myöhemmin selkäänpuukottajiksi, selän takana pahanpuhujiksi ja taustalla oli vihaa ja kateutta minua kohtaan.
Mitä mieltä itse olette? Ovatko vastarannan kiisket salaisia vihamiehiä vai muuten vaan hankalia ihmisiä joilla on pätemisen tarve?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tunnen muutaman tyypin, joiden kanssa tulee juteltua. Sama homma täällä, mutta minä itsekin olen vastarannankiiski. Välillä ärsyttää kun en saa koettua että mielipiteeni menisi perille. Olen sen huomannut asioissa, joista minulla on hieman syvällisempi tai monisyisempi mielipide/näkemys, mutta näissä asioissa olen huomannut ettei toisten muistikapasiteetti ja käsityskyky riitä itse asian käsittelyyn. Yleensä näiden puhetyyli on, lainatakseni aloitustasi:
Sinä: Mitä mieltä... Hän: no onko ne nyt kavereita? S: Onko kyseessä..ja erilaisuus H: No sattuma tietysti...
Siis vastauksia satelee joko vastahankaan tai kesken lauseen/virkkeen. Vaikea siinä on keskustella mistään asiasta kunnolla. Oikeasti en tunne ketään joka oikeasti olisi valmis keskustelemaan pitkillä rupatteluilla. Työt, perhe, harrastukset... vie ajan jokaisella, joten loogisinta on pitää yllä simppeliä viestintää.
Mites menee? Hyvin.
No mitä olet tehnyt? Enpä juuri mitään.
No kerro nyt. Eipä ole kertomista.
No oletpas sinä kumma. Miksi sinä et voi kertoa minulle? Onko mussa jotain vikaa?
Noh, kun ei ole kerrottavaa niin ei ole.
Mites menee? Hyvin. Kävin kalassa (toinen jo aloittaa vastaamisen), lottosin(sama homma), mietiskelen että muuttaisko jonnekin... (Samanaikainen vastaus) No, saitko kalaa? Eipä sitä kun pitäisi olla kunnon vehkeet. Sitä paitsi nythän ole ne kisat että ne varmaan veti kaikki kalat pois. (Huh huh)
Lottosit? Et kai vaan tuhlannut rahoja. Ei se kannata. Bitcoineja joku osti satasella ja nyt rakensi ok-talon. Minä säästän joka viikko kun en lottoa. ( voih)
Miksi ihmeessä muuttaisit? Sullahan on edullinen kämppä. Mitä vikaa siinä on?...
Ehkä kuitenkin eniten ärsyttää se hätäily. Vastaus: erilaisuus.
Joo kyllä itsekkin kallistuisin tuohon jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Jos kommentit tulevat "väärältä henkilöltä" niin silloin täytyy olla aina erimieltä koska "väärät ihmiset" eivät koskaan voi olla oikeassa vaikka mitä sanoisivat.
Mutta sitten toinen asia jonka haluaisin ottaa esille on tämä kommunikointi taito. Meinaan lähinnä sitä kun toiset syyttää siitä kun ei anna suun vuoroa toisille. Mutta kun kysymys ei ole aina siitä etteikö antaisi suun vuoroa toisille, vaan siitä kun kaikki eivät halua edes ottaa sitä. Kun selvitetään asioita eikä tule minkäänlaisia kommentteja niin silloin on pakko itse käyttää sitä suun vuoroa koko ajan. Keskusteluissahan ruukataan käydä vuoropuhelua tasapuolisesti. Mutta kun on sitten niitä jotka eivät osaa puhua.
"Jos kommentit tulevat "väärältä henkilöltä" niin silloin täytyy olla aina erimieltä koska "väärät ihmiset" eivät koskaan voi olla oikeassa vaikka mitä sanoisivat."
Noin ajattelevat kusipäät.
Ja sinä Merkkikieli, en yhtään ihmettele ettei tuttujesi aivokapasiteetti riitä käsittämään sanomisiasi jos keskustelutyylisi on samanlainen kuin viestissäsi. Käsittämätöntä jauhamista jossa ei ole päätä eikä häntää, ei mitään järkevää pointtia. Jos tuntuu että muut ovat tyhmiä, saatatkin itse olla se, joka on epänormaalin sekava.
"Joo kyllä itsekkin kallistuisin tuohon jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Jos kommentit tulevat "väärältä henkilöltä" niin silloin täytyy olla aina erimieltä koska "väärät ihmiset" eivät koskaan voi olla oikeassa vaikka mitä sanoisivat."
Niin että tällaisia ihmisiä todella on olemassa, että ihan vittuillakseen ovat aina eri mieltä tiettyjen henkilöiden kanssa?
Osaatko analysoida mikä tunne sinulla on vaikuttimena tuossa periaatteessasi näitä henkilöitä kohtaan? Kateus? Viha? Vai koetko heidät muuten vain ärsyttäviksi tai tyhmiksi jolloin tiedostamattasi reaktiosi takana saattaa olla heitä kohtaan tuntemasi kateus tai viha tai molemmat vaikuttimena?
No ei minulla olisi mitään niitä tyyppejä vastaan, mutta niillä näyttää ihan selvästi olevan jotain minua vastaan. Enkä ihmettelisikään jos vika olisi todella minussa mutta kun en ole sanonut heistä pahaa sanaa en edessä enkä edes takana päin, niin syyhän ei voi olla silloin ainakaan minussa. Mutta ilmeisesti juuri ne ovat jostain kateellisia minulle ja kateuden kauttahan se vihakin tulee. Onhan se kova paikka huomata kun ei olekkaan itse se maailman viisain ja mahtavin ihminen, niin silloin täytyy yrittää tehdä kaikkensa että toinen tuntisi itsensä tyhmäksi. Ei minua ainakaan haittaa yhtään jos huomaan jonkun olevan itseäni parempi kunhan eivät ala ylentämään itseään toisten kustannuksella.